Löytyykö sinulta apua lautapeliongelmaan?

Tuli viime perjantaina aloitettua vapaat siivouksella, ravintolalla, kirppiksellä ja leffalla. Kirppikseltä bongasin ilokseni kuvassa näkyvän korkkaamattoman Risk-lautapelin vaivaisella vitosella. Täysin ohittamaton tilaisuus täydentää kokoelmaa siis. Poimimalla tästä lyhyestä jorinasta vapaapäivät ja lautapelit päästään postauksen varsinaisiin aiheisiin.

Vaikka tämä Risk-löytö olikin loistava, niin se on silti osa ongelmaani lautapelien suhteen. Pelin pelaajamäärä kun on tuo lautapeleille kovin tyypillinen 2-4 pelaajaa. Normaalistihan tämä on ihan ok, mutta omissa illanistujaisissa väkeä on helposti vähintään kuusi henkeä, joka karsii heti monta peliä pois pöydältä. Carcassonne toki toimii aina, mutta pursuaa myös jo hieman korvista ulos. 7 Wonders on loistava apu, mutta kuitenkin vain välipeli. Viime viikonloppuna ihastuin vanhaan The Great Dalmutiin, johon mahtuu mukavasti jopa kahdeksan pelaajaa ja sen ympärillehän rakentaa vaikka epämääräisen teemaillan. Pari muutakin isompaa peliä hyllyistä löytyy, mutta vaihtelua tästä ei vielä irtoa nimeksikään.

Käännynkin siis teidän eli arvon blogiyhteisön puoleen. Toivoisin hartaasti kuulevani suosituksianne kortti- ja lautapeleistä, joihin mahtuu vähintään kuusi pelaajaa ja mieluusti toki enemmänkin. Saataisiin lisää kokeiltavaa isompiinkin peliporukoihin. Ylipäätäänkin sana on vapaa aiheeseen liittyen, joten heittäkää vaikka legendaa omista peli-illoistanne.

Lopuksi tiedoksenne, että perinteiseen tapaan lomaillessani Viikon Vinkkilista jää tältä viikolta pois, joten koittakaa jaksaa odottaa postausta postauksista ensi viikkoon.

Maanantai: Nordsken - Terrängbygge: Swedish Style

Nyt kuulkaa jyrsii tämä harrastajien kädestä pitäen opastaminen ja muu pehmoilu. Tänään teemme poikkeuksen emmekä aloita viikkoa millään pilipalikevennyksellä, vaan menemme suoraan itse asiaan! Nyt perseet penkkiin ja katsomme videotutoriaalin harrastuksen tärkeästä, mutta aivan liian aliarvostetusta osa-alueesta eli maastojen rakentamisesta. Nyt turvat tukkoon!



Köh.

...kai vielä luulitte, että olin tosissani?

Tavallaan ironista ja hieman pelottavaakin on se, että kaverini bongasi tämän youtuben-suosituksista katsoessaan viikko sitten postaamaani videota. Tuon ruotsalaisen herrasmiehen tuotoksia on tullut vastaan ennenkin ja voin suositella erityisesti hänen ruokareseptejään.

The Doom of Mymeara selailussa

Nostetaampa tämä Forge Worldin tuotos taas esiin, kun se on jo hyvän aikaa lukemistossa ollut. Sain omani tosiaan heti ensimmäisestä painoksesta alkuvuodesta. Vaikka Imperial Armour 11: The Doom of Mymeara onkin pullollaan eeppistä taustatarinaa ja todella herkullisia suippokorvia, niin ikävä kyllä hallitseva teema on niinkin häiritsevä asia kuin kirjoitusvirheet. Vaikka PDF erilaisista korjauksista julkaistiinkin ennätyksellisen nopeasti, on se silti todella harmillista mitä kaikkea on päässyt oikolukijoiden ohitse.

Sivuutan normaalisti kirotusvirheet olankohautuksella, koska yleensä moisia eksyy teoksiin niin vähän, ettei niihin ehdi edes pysähtyä. Tässä teoksessa niitä vain on vähän runsaammin. Sääntöihinkin on jäänyt muutama aika hulppea aukko esimerkiksi Eldar Corsairien armeijalistasta on unohtunut kokonainen yksikkö pois kyydistä eli Rangerit. Nettipäivityksessä nämä on toki nolostellen lisätty mukaan, mutta vähemmästäkin laatuun tuskastuu. Eräs yksikkö taas osaa sulloa selkäänsä kaksi hyppyreppua kerralla, mutta varustelistasta löytyvän Webway Portaalin käytön on koko armeija unohtanut. (Tämäkin korjattu, mutta...) Myös ihan perinteisiä kirjoitusvihreitä taustatarinasta löytyy häiritsevän paljon ja ihmettelimpä erästäkin numeroitua kaaviota pitkään ja hartaasti, että eihän tämä nyt täsmää, kunnes tajusin, että kuviossa on yksi järjestysnumero kahteen kertaan.

Se kitinästä ja järjestelmät kohti varsinaista sisältöä. Doom of Mymeara tarjoaa siis asiaa ja joukkoja kolmelle eri ryhmittymälle, jotka ovat Imperial Guard, Space Wolves ja Eldar. Yllättäin keskityn tässä nyt jälkimmäisiin, sillä ovathan avaruussuippokorvat muutenkin kirjan pääosassa. Eldar jakautuu kirjassa pääasiassa kahteen joukkoon eli Mymearan Craftworldiin ja vahvistuksena oleviin Eldar Corsaireihin eli niihin varsinaisiin avaruusmerirosvoihin. Mymearalle kirja tarjoaa lähinnä fluffin, väriteeman ja yhden Special Characterin, joka on kyllä mielenkiintoinen, sillä hän antaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen FOC:iin, jossa on esimerkiksi neljä Heavy Support-slottia.

Corsairit ovat sitten se varsinainen uusi oma armeijansa eli kirjasta löytyy näille oma codex. Corsairit tuovat uutta eloa eldareihin ja sekoittavat yksiköiden pakkaa uusiksi. Esimerkiksi useita yksiköitä on siirretty pois Heavy Supportista tuoden sinne lisää tilaa. Valitettavasti kyseiseen osioon jää jäljelle enää pelkkiä Forge Worldin omia yksiköitä, joten operaation lopputulos vetää hieman hiljaiseksi. Muutama esimerkki muutoksista normaaliin codexiin verrattuna: Night Spinner on Fast Attack-valinta, War Walkkerit ovat saaneet roistomaiset versionsa ja löytyvät nyt Troop-osiosta ja Falcon on Dedicated Transport. Pistehintoja on kyllä myös nostettu vastaamaan muutoksia. Lisäksi joukko lainaa muutamia yksiköitä sekä Craftworld Eldarin, että Dark Eldarin kirjoista. Lista antaa esimerkiksi mahdollisuuden siihen, että samalla puolella rinta rinnan etenevät Wave Serpent, Raider ja harlekiinien Venom.

Tottakai Corsaireilla on omiakin yksiköitä ja ne pyörivät tämän setin ympärillä. Perinteisen Shuriken Catapultin lisäksi porukalle löytyy mm. laserpyssyjä, tuplaohjusta ja ryhmät voi tietysti valita joko hyppyreppujen kanssa tai ilman. Tavallisten Trooppien lisäksi löytyy myös Elites- ja Retinue-versiot hyppyheikeistä. Tavalliseen Eldar codexiin tuskastuneille ehkä lohdullisinta on se, että corsaireilla on järjestäen ampumiseen BS4. Eihän tähän voinut itse muuta todeta, kuin "samperi taisin saada Black Guardiaanit takaisin." Muutenkin kirja ammentaa paljon vanhoilta ajoilta. Väriteemat ja ryhmittymät ovat parhaimmillaan tuttuja jo RT-edikan ajoilta ja varusteista löytyy mahdollisuus lisätä armeijaan jopa gyrinx-kissa. Joudun varmaan pelkän tyylin vuoksi laittamaan tuon listoihini, sillä pelillisesti se on hieman turha "päivitys" johtajille. Mistäköhän löytäisin figun ilvekselle?

Vaikka tämä olikin vasta nopea läpileikkaus kirjasta, en ala sisältöön pureutumaan yhdellä kertaa tämän enempää. Armeijalistat ja yksiköt kun odottavat kuitenkin yhä omakohtaisia kokemuksia pelikentältä. Jos teillä on kyseltävää kirjasta, niin kommenttia tulemaan alle ja vastailen parhaani mukaan. Avaruussusista todettakoon heti se, että heille on kirjassa vain yksi Special Character eikä mitään muuta. Ei siis välttämättä kannata lähteä hirveällä innolla kirjaa pelkkien SW-sääntöjen takia ostamaan.

Siitäkin huolimatta, että tämän postauksen sävy on osittain ollut hieman negatiivinen, niin en kyllä mitenkään kadu hankintaani. Korjattu painos olisi toki mieluisampi, mutta kyllä kirjalla on kaikesta huolimatta paljon annettavaa intohimoiselle eldar-harrastajalle.

Työprojekti: Tervigon osa 11

Pahus meikäläiseltä loppuu aika.

Tuo takapään korkeus on kyllä jotain kammottavaa onko ne tosissaan? Ja minä kun olin omasta versiostanikin huolissani, että se olisi liian etuvetoinen. Noh hienoa ainakin tuli valittua oikeaa kokoa oleva base, vaikka eipä siitä nyt kauheasti epäilyksiä ollutkaan. Listaa ja kuvia muistakin tulevista julkaisuista täällä.

Joo toinen pikapostaus tähän aamuun, mutta älkää silti missatko tuota alla olevaa Viikon Vinkkilistaa.

Viikon Vinkkilista #63

1. 3. Edition Space Marine Codex in 3D
2. 2000p Heresy Era Thousand Sons
3. Fuegan laavakuviolla ja kuinka se tehtiin
4. Perinteisempi Paroni
5. Servo Skull Collector
6. Liekehtivä Eldar-kokonaisuus
7. Ork Thunderhawk
8. Seurataas taas kultatutoriaalia
9. Välineurheilua: Wargaming-laser arvostelussa
10. 25 vuotta vanha avaruussuippokorva

Lisäksi lopuksi linkki, joka ei sovi aivan kaikille. Enkä nyt tarkoita niitä kuuluisia "perheen pienimpiä," vaan tätä linkkia seuraamalla saat kasvoillesi tekstiseinän, joka vastaa suurinpiirtein Berliinin muuria. Haastattelussa on GW:n entinen työntekijä, joka vastailee erilaisiin kysymyksiin firman toimintatavoista. Tämä on suurimmalle osalle varmasti täysin tarpeetonta tietoa, mutta jotkut varmasti kokevat sen mielenkiintoiseksi. Itse ainakin bongailin sieltä ihan jänniä asioita. Klikkaappa tästä, jos aihe kiinnostaa

Maanantai: The GAG Quartet - le Internet Medley

Jos aikaisemmin tänä vuonna perustelin maanantaivideon valintaa arvokkuudella, niin tällä viikolla romahdutetaan sitten taso suoraan pohjamutiin eli internet-meemeihin. No ei vaan kyllä videon tekijöille pitää oikeasti antaa moraalinen lisäpiste yllättävän tyylikkäästä lopputuloksesta suhteessa lähtökohtaansa...



Hmm mitäköhän tämä enteilee tästä viikosta... Hermoromahdus juuri ennen lomaa?

Inkvisiittorin kyydissä

Esitelläänpä sitä vanhinta, hitainta ja rakkainta sivuprojektia hitunen tänään, niin saadaan samalla jotain asiaakin tälle viikolle blogiin. Mennyt pari viikkoa vähän huitomalla ja suurin tapahtuma figupelirintamalla oli varmaan se, että pääsin kohtaamaan ensimmäistä kertaa uudet Necronit. Mukava ja tasainen ensikohtaaminen. Pääsin nipin napin voitolle ulkoiluttaessani testausvaiheessa olevaa harlekiinikokoonpanoani, mutta ei siitä nyt enempää, sillä tänään aiheena ovat inkvisition kätyrit.

Pari testinappia Warrior Acolyteiksi tein tuossa aiemmin ja taustalla myös rakenteilla oleva Rhino. Suoraan sanottuna en oikeastaan tiedä mihin olen acolyteillä pyrkimässä pelillisesti, joten tarvittavan aseistuksen määrä ja laatu on vielä hakusessa. Muutaman sotilaan "kitbashailin" kuitenkin. Käytössä oli  sekaisin Empire Flagellanttien, Cadianin ja Catachanin osia ja molempiin tuotoksiin olen kyllä aivan tyytyväinen. Kyykyssä oleva herra on saanut inspiraationsa Necromunda 8th Regimentistä. Ase on normaali boltter, johon on pultattu vielä kiinni vanhaa mallia oleva bolt-pistol ja tästä syntyvää yhdistelmää olisi varmaan tarkoitus peluuttaa Storm Boltterina.

Viikon Vinkkilista #62

1. Voi Pyhä Psyykkeri
2. Nostalgiaa suoraan GW:ltä
3. Otetaan kerrankin Ultramariineja
4. Valaisevaa jopa ruotsiksi *
5. Dire Avenger maalaustutoriaali
6. Manööveriä kerraksee
7. ALIENS -mariini IG
8. Otetaas kerrankin ripaus oikeaa maailmaa
9. Härski Bone'ead
10. Luento basetuksen parantelusta ja muutenkin

* Varsinkin Necronit

Maanantai: Iron Sky Official Theatrical Trailer

Kun Iron Sky huutaa, siihen vastataan.




"Gaze upon the Raumwaffe Siegfried-class space zeppelins disgorging their lethal cargo!
Be deafened by the screaming flight of the Walkürs as they attack New York!
Witness the UN Security Council, shocked to the very core!
See how the Earth prepares for battle!

...and share the trailer to your friends and followers, on Facebook, Twitter, Google+ and whatever your choise of social network might be! "

Joten jakoa eteenpäin vain siis ja hei he tulevat rauhassa...

Viikon Vinkkilista #61: CMON: Eldar Wave Serpents

Tein aikaisemmin listan Cool Mini Or Not:in Eldareista ja tuolloin jo totesin, että tankeille joudutaan tekemään myöhemmin oma listansa. Ryhtyessäni kyseiseen toimeen totesin, että ei muuten onnistu vieläkään. Supistetaan siis kohteeksi enää pelkät Wave Serpent-kuljetusalukset...

1. Wave Serpent Yksi
2. Kaksoset: Ensimmäinen ja Toinen
3. Wave Serpent Kolme
4. Wave Serpent Neljä
5. Wave Serpent Viisi
6 Wave Serpent Kuusi
7. Wave Serpent Seitsemän
8. Wave Serpent Kahdeksan
9. Wave Serpent Yhdeksän
10. Wave Serpent Kymmenen

Tämä joko inspiroi tai tuhoaa halun maalata omia tankkeja.

Baroness Strangelove (Counts As Baron Sathonyx) or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb

Hi There or: How I made another Overkill

Toivottavasti näky vetää teitäkin edes hieman sanattomaksi. Mitenkö tähän on päädytty? Kipinä lähti Defilerin kanssa käydystä keskustelusta, jossa aiheena oli luonnollisesti Dark Eldarien Baron Sathonyx. Meillä molemmilla on sivuprojektina pieni DE-joukkio ja itse olen iskenyt silmäni nimenomaan Hellioneihin. Käytiin läpi erilaisia netistä löytyneitä versioita paronista, joista suurin osa tottakai pohjaa codexin piirrokseen. Täysin näköisen saaminen vaatisi valtaisaa urakkaa ja eipä siihen juuri kukaan muukaan ole vielä päässyt, joten olin heti kallistumassa johonkin erilaiseen ratkaisuun. Keskustelu päätyi lopulta heittelyyn vaihtoehtoisista laitteista punaisesta kolmitasosta aina lentävään surffilautaan, mutta sitten se pommi iski osittain kirjaimellisesti, kun mieleen visualisoitui varsin ilmeinen kohtaus Tohtori Outolemmestä.

Tästä tämäkin lähti

Tuumasta toimeen ennen kuin järki ottaa taas vallan eli äkkiä bitsikaupasta pommia tilaamaan! Looginen valinta oli tottakai IG:n Manticore-ohjus. Paronittaren päätön ruumis on peräisin ratsastavasta naisvampyyristä, joka on ilmeisesti juuri poistunut GW:n valikoimasta. Enpä olisi uskonut tuollekaan bitsiboxissa lojuvalle raadolle keksiväni koskaan näin keskeistä roolia. Pää on lähtöisin Venomin mukana tulleelta Wychiltä ja aseen terät ja olkatoppaukset tietysti Hellioneilta.Varsin nopea ja helppotöinen projekti. Greenstuffiakaan ei tarvinnut näyttää juuri ollenkaan. Jotain pieniä hienosäätöjä tosin vielä kaivataan.

Olen lopputulokseen kuitenkin jo varsin tyytyväinen. Sopiva pää oli pitkään iso ongelma, mutta lopulta päädyin tähän oikeastaan ihan mukavasti toimivaan ratkaisuun. Tarpeettoman vaikeaksi osoittautui keksiä pää, joka muka yhtä aikaa olisi paronittaren arvolle sopiva, mutta silti niin raju, että uskoisi hänen kiitävän valtavaa vauhtia raketilla. Kaikista eeppisistä hulmuavista hiusoperaatioista oli vain parempi lopulta luopua. Kokeillaan sellaista joskus myöhemmin. Aseen varteen pitäisi vielä kehittää jotakin liittämään paremmin yhteen entinen metallinen taikasauva ja uusi muovinen terä. Jotain heiluvaa kangassuikaletta greenstuffista varmaan. Että tälläinen sivuprojekti tällä kertaa.

Kohti uutta pahantekoa!

Maanantai: George Lucas Strikes Back

Star Wars Episode I 3D-versioinnin johdosta julkaistun lastentrailerin herättämän "Pray I don't alter it any further"-keskustelun kunniaksi kaivamme täna maanantaina esiin vanhan hyvin loogisen selityksen...



Omistettu Mr. Smithille.

Työprojekti: Tervigon osa 10

Tasaisesti olen Tervigonia nyt hionut aina hieman eteenpäin ja aletaan pääsemään sellaiseen vaiheeseen, että olisi jotain näytettävääkin. Osasten sovitteluun on kulunut kauheasti aikaa ja energiaa, mutta nyt se pahin "tuosta hieman pois, paikoilleen sovitus, tuosta vielä hieman pois, sovitus"-vaihe alkaa olla ohi. Viskotaas kuvia.

Räjäytin takaraivon pois ja sculptasin siitä pienemmän. Päälaki jää panssarin alle, joten en siistinyt tuon enempää.

Pää paikoillaan ja kauluriksi Mawlocin leuan sisäpinta. Älä kysy se istui tarkoitukseensa niin hyvin.

Profiili

Otuksen eturuumiin kokoaminen on nyt valmis, mutta greenstuffille on toki vielä paljon töitä. Rintakehän stuffailin jo suurinpiirtein kuosiinsa. Sallin itselleni sen suhteen varsin paljon vapauksia (laiskottelua), koska osa jää otuksen alle, joten siitä näkyvät vain reunat. Pelkkä vaikutelma "kylkiluiden" jatkumisesta siis riittää.

Puoliskot kuroutumassa toisiaan kohti

Nyt pitäisi psyykata itsensä sculptailemaan taas noita hieman näkyvämpiä osia. Noh eiköhän tämä projekti saada joka tapauksessa tänä vuonna sentään vihdoin valmiiksi. ;)

Leffaisku: Rautarouva

Yritän yleensä jopa vältellä dokumentaarisia, elämänkerrallisia tai ylipäätään rehellisesti todellisuuspohjaa omaavia leffoja, kun puhutaan elokuvateatterin valikoimasta. Ihan sellaisesta yksinkertaisesta syystä, että ne sopivat yleensä paremmin kotisohvalle eivätkä todellakaan kaipaa kilometristä kangasta ja tuoleja nostattavaa äänentoistoa. Paremman puoliskon oli kuitenkin pakko päästä heti näkemään Rautarouva eli engelsmannittain The Iron Lady, joten Porin Finnkinolle kävi jälleen siis suunta.

Rautarouva on vajaan parin tunnin pituinen läpileikkaus Iso-Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin (Meryl Streep) elämästä keskittyen luonnollisesti tämän uraan politiikassa. Elokuvaa on kritisoitu mm. hänen seuraajiensa toimesta siitä syystä, että elokuva tulee liian nopeasti. Onhan tämä toki hieman poikkeuksellista, että moinen elokuva tehdään kohteen vielä eläessä. Kieltämättä elokuva on varsinainen mahdin nousu ja tuho tyyppinen teos.

Arvostan elokuvissa tunnelmallisia yksityiskohtia erittäin paljon. On hienoa, kuin pienellä asialla saadaan sanottua jotain suurta. Sen takia kai olen Doctor Who:hun niin pahasti koukussa ja BBC:n ollessa tässäkin asialla, Rautarouvan alku tempaisi minut mukaansa vauhdilla. Vaikka Meryl Streeppiä ei voi olla tunnistamatta alkaa elokuva kuvauksena kenestä tahansa mummosta, joka käy kaupassa ja mutisee hintojen noususta. Rauhallinen idylli paljastuu huone kerrallaan mummun taapertaessa eteenpäin, mutta kun käytävässä kuvaruutuun lipuu brittipoliisin ikoniseen shakkiruutuun sonnustautunut hahmo MP5-konepistoolia käsissään lepuuttaen, katsoja vihdoin havahtuu tajuamaan, että nyt ei todellakaan olla käymässä maalla mummolassa.

Viihdyin siis elokuvassa varsin hyvin ja sen piilodokumentaarinen tyyli toimi mukavasti vaikka sitten taas vastaavasti jatkuva takaumien välissä masentelu hieman hiersikin. Kieltämättä tästä kuitenkin muodostui yhtenäinen kokonaisuus. Juonenkäänteistä ei varsinaisia yllätyksiä voi tietenkään tulla, mutta siitäkin huolimatta meinasin hieman tarrailla käsinojiin Falklandin sodan kohdalla, kun alkoi Royal Marines Commandojen baretit vilkkua rantapusikossa. Kuka käski taas päästää sotahullun nörttibloggaajan ihmisten ilmoille? Kehtaan kyllä elokuvaa suositella, jos aihepiiri kiinnostaa, mutta tosiaan oma kotisohva on mielestäni paras paikka tälläisille leffoille.

Elokuvana Rautarouva on kuten esikuvansakin eli yhden naisen uskomaton show ja muut ovat pelkkiä statisteja. Kehtaisin spekuloida olevan varsin varmaa, että Meryl Streep tämän elokuvan johdosta vielä uuden Oscar-ennätyksen pokkaa.