Sunnuntaisarjis: Sosiaalisesti rajoittuneet

Tämän sarjan pitäisi olla kaikkien tiedossa, mutta parasta varmistaa. Tänä sunnuntaina luetaan siis jo yli kymmenen vuotta pyörinyttä kotimaista nettisarjakuvaa nimeltään Sosiaalisesti rajoittuneet. Uusi strippi ilmestyy lähes joka päivä, joten luettavaa riittää. Pääasiassa IT-huumoria tottakai, mutta ihan kuin tietokoneet pelinörteille vieraita olisivat. Ja eiköhän tuo nimen piikki osu vähän figupelaajiinkin.

Laadusta monet kommentoijat valittavat ja tottakai se vaihtelee, mutta ei kukaan oikeasti kieri lattialla joka ikinen päivä sanomalehdenkään sarjakuvista. Varsinkin opiskeluaikana tätä sarjaa tuli luettua erittäin paljon. Siis muutenkin kuin tunneilla... Ei tämä ihan kaikista suurimpiin suosikkeihini kuulu, mutta on virkistävää lukea aina välillä läppää suomeksi ja täällä ajankohtaisina olevista asioista asioista, joista ei muualla maailmassa välitetä tippaakaan. Muusta maailmasta puheenollen nykyään sarjasta löytyy myös versio nimellä The Socially Challenged

Leffaisku: The Last Airbender

Tuli käytyä leffassa taas. Vuorossa oli se Avatar ennen Cameronia eli The Last Airbender. Annan homman lässähtää heti kättelyssä ja totean, että leffaa oli kiva katsoa, koska fantasialeffoja on vaan ylipäätään niin vähän nähtäväksi.

Pannukakusta suoraan oleellisempaan yllätykseen. Sarjan ja siten myös leffan päähenkilökaartihan on varsin nuorta ja itseä aina kaihertaa jo etukäteen lapsi-/teinihahmot (perua anime-traumoista). Älä käsitä väärin ei tämä tarkoita, että se tekisi elokuvasta automaattisesti huonon. Enhän muuten olisi edes lähtenyt leffaa katsomaan. Annan kyllä mahdollisuuden reiluun oikeudenkäyntiin (hyvin epä-inkvisiittorimaista, tiedän). Airbenderin kakarat eivät kuitenkaan olleet rasittavia ja se on hieno juttu. Tämä voi kuitenkin johtua täysin siitä, että leffa ei anna heille aikaa käydä rasittaviksi!

Huonokuntoisempi katsoja saattaa hengästyä leffassa, syytä siihen edes tietämättä. Lisäksi huonoälyisempi katsoja taas saattaa kuvitella, että leffan tapahtumat sijoittuvat vain muutaman päivän ajalle. Totuus näiden huonohenkilöitymien takana on kuitenkin se, että leffa itseasiassa tuntuu mitään ilmoittamatta hyppivän ajassa eteenpäin useita viikkoja kerrallaan ja  useita kertoja.  Tämä on tottakai ymmärrettävää televisiosarjaa leffaksi puserrettaessa. Tästä myös seuraa se, että hahmot eivät kerta kaikkiaan ehdi käymään hermoilla, koska heille ei anneta aikaa kitistä matkan rasituksista ja elokuvan romanttinen osuuskin mahtuu kolmeen minuuttiin, koska kaikki varjoista suoritetut haikailevat katseet on pikakelattu suoraan pois. Tälläinen törkeä käytös katsojaa kohtaanhan on suorastaan...suorastaan ...aivan uskomattoman mahtavaa!

Elokuvan tiivis tahti tosin aiheuttaa myös sen ongelman, että moisella vauhdilla olettaa myös joskus päätyvänsä jonnekin ja sitten leffa jo loppuukin ja jättää arpomaan, että saako tarina päätöksensä joskus myöhemmin vai ei. Asiaa ei auta se, että airbenderi vääntää kasvoilleen yhden hirveimmistä lopetusilmeistä ikinä.

3D-lasit nenällä oltiin taas elävää kuvaa katsomassa ja eipä se kauheasti tähänkään leffaan extraa tuonut. Tähän mennessä se on ollut kivaa lähinnä James Cameronissa ja animaatioleffoissa kuten How to train your dragon ja Shrek. Vähän aikuismaisempaa fantasialeffaa vaan edelleen kaipaisi, sillä tottakai tästä paistoi läpi se, että avatar on hieman nuoremmille suunnattu. Onneksi silti tulipallot lensivät ja vesikansa ymmärsi hukuttaa ihmisiä, joten hyvä juttu. En ole Avatarin sarjaan itse juuri perehtynyt, joten saatoin tuijottaa leffaa ilman mitään kalvavia ennakko-odotuksia. Pari jaksoa olen piirrettyä telkkarista katsonut ja kyllähän se on vaikuttanut keskivertoa laadukkaammalta. Eräästä ei-niin-pienestä, mutta silti yleensä täysin unohdetusta yksityiskohdasta haluan nostaa elokuvalle hattua. Useimmiten, kun lähdetään tekemään asiaan x perustuvaa live-versiota, niin hahmot joko täytetään tunnetuilla näyttelijöillä tai niille kehitetään uusi leffamaisempi ulkonäkö. Ymmärrän tämän toki sinäänsä, koska on tietysti uskomattoman haastavaa löytää henkilö, joka muistuttaa jonkun sienihemmon tekemää viivapiirrosta ja sitten saman tyypin pitäisi vielä muka osata näytelläkin. Airbenderin kohdalla on kyllä pakko myöntää, että hahmot jopa näyttävät aika paljon alkuperäisiltä.

Lopuksi vielä todettakoon, että tämän ei ole tarkoitus olla mikään sanomalehdistä opitun tyylinen arvostelu, eikä toisaalta myöskään mikään hypetys, vaikka positiivisen kautta asioita tällä kertaa höpisenkin. Tämä on ihan omaa fiilistelyäni jonkinlaisesta fantasialeffasta, joita vaan mielestäni on aivan liian vähän. Käsikirjoittaja, joka tekee kunnollisen fantasiakäsikirjoituksen, jonka ideaa ei ole ryövätty jostain kirjasta tulee räjäyttämään pankin. Ei siis kannata kuvitella, että leffa olisi mitenkään ainutkertainen ja uskomattoman eeppinen kokemus, koska sitähän se ei sentään ole. Ihan nätti ja kelpaa parempia aikoja odotellessa.

Craftworldien hoviklovneja 750p

Olen tässä parina päivänä pyöritellyt mielessä harlekiineihin nojaavaa listaa. Internetin ihmeellisessä maailmassa on tullut vastaan useampikin pieni harlekiinilista ja tämä yhdistettynä siihen aikaisempaan harlekiinien massan ilmaantumiseen työpöydälleni ovat ajaneet suunnittelemaan moista. Listojen pyörittely myös vähän rentouttaa muilta projekteilta, jotka tahtovat vähän hyökiä yli.

Hassuahan mitään näin pientä on kutsua harlekiinilistaksi, kun tulos on kuitenkin aina yksi vaivainen ryhmä harlekiineja ja monta jotain ihan muuta. Yleensähän nämä listat ovat järjestäen näyttäneet esimerkiksi tältä ja pienet erot ovat tulleet varustuksista. Eli tiivistettynä:

Farseer
Harlekiineja
5 x Pathfinders
5 x Pathfindres
Wraithlord

Hyvin yksinkertaista ja kaikista eniten järkyttää se, että yhdistelmä ei ole kovinkaan mahdoton fluffillisesti. Ärsyttävää suorastaan, sillä rakastan fluffia ja haluan nojautua siihen, joten tavallaan joutuisin kiskomaan oman versioni listasta kauemmas taustatarinoista ja sekös nyppii. Ensimmäinen ajatukseni olikin heti pelillinen ja sen takia varmaan päädyttiinkin ojanpohjalle. Toisin kuin internetissä yleensä, niin en pelkää käyttää guardiaaneja ja se perinteinen Scatter Laser tuntui turvallisemmalta tulivoimalta kuin joukko kivääreitä, joten pathfinderit vaihtuivat guardiaaneihin samantien ja siitä sitten edettiin. Ensimmäinen vedokseni näytti tälläiseltä.

#HQ
Farseer, Guide [75p]

#Elites
Harlequins x8, Shadowseer, Death Jester, Harlequins Kisses x 6 [208p]

#Troop
Guardians x10, Scatter Laser [95p]
Rangers x5 [95p]
Rangers x5 [95p]

#Heavy Support
War Walker x3, Scatter Laser x6 [180p]

Yht. 748p

Ja tietysti heti listan valmistuttua toteamaan, että eihän tästä nyt mitään harlekiinilistaa tullut, vaan lauma jalkaväkeä, jonka mukana sattuu olemaan ryhmä harlekiineja. Äh. Sitten tajuaa itsensä vielä tyhmemmäksi, kun muistaa vähän aikaa sitten tehneensä harlekiinin jetbiken selkään ja niillähän he ovat ennenkin ajelleet, joten nehän sopisivat ajatusmaailmaan täydellisesti. Ongelma kuitenkin on, että kun kaikki muut kulkevat jalan, niin jetbikeistä tulee aivan liian houkutteleva kohde vastustajalle. Tätä voisi tietysti kompensoida sillä, että ne piilottelevat maastojen takana, jotka normaalisti olisivat täynnä grav-tankkeja. Joten kenties kaikki Rangerit pellolle ja jetbikeä ja pathfinderia tilalle.

Juu lukee siellä Death Jester. Ryhmää kootessa ajattelin, että sillä saisi armeijaan lisää kaivattua tulivoimaa, kun ei harlekiineja yksinään voi täysillä eteenpäinkään lähettää, niin se ehtisi ampuakin muutaman kerran. Nyt se tuntuu kuitenkin paljon turhemmalta, kun lista onkin yht'äkkiä puolillaan S6-ammuksia. Kerrankin sille olisi ollut käyttöä!

Farseer aiheuttaa myös päänvaivaa. Normaalisti sen ympärille lähdetään rakentamaan, mutta nyt se tuntuu jotenkin todella irtonaiselta, sekä lähtötilanteessa, että omassa versiossani. En edes muista, koska olen viimeksi käyttänyt guidea. Farseerin voi siis jättää Guiden kanssa komentamaan War Walkereita, mutten ole oikein koskaan pitänyt tästä ratkaisusta vaan lähetellyt hänet aina eturintamaan huutelemaan doomia. En vain jotenkin oikein pysty liittämään Farseeria harlekiineihin. Autarchia voisi harkita ja ehkä näin jopa saisi käyttöön jonkun Great Harlequin-figun tai vastaavaa.

Ehm.. Kylläpä tästä nyt soppa syntyi. Jätetään hautumaan lisää. Ehkäpä harlekiinilista onnistuisi paremmin sitten Dark Eldareilla parin kuukauden päästä.

Lyödään inspiraatiota pöytään

Figujen räpeltäminen on toki kivaa, mutta ihan liian usein ihan liian usealta unohtuu sellainen varsin oleellinen seikka, että pelipöydällä täytyisi olla muutakin. Lattialla pelaaminen on myös kurjaa, joten olisi kivaa olla ihan oikea pöytäkin. Itselläni ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta tai tilaa tarpeeksi isoa pöytää varten (eli on joutunut harrastamaan jatkuvaa ruokapöydän valtausta tai muuta vastaavaa hätäratkaisua), mutta nyt on tullut muutamia kuukausia asuttua isommassa kämpässä, josta löytyy työhuone. Huom. työhuone ei pelihuone, joten siellä pitää mahtua tekemään muutakin. On siis ratsastettava yhdellä suosituimmista sotahevosista eli modulaarisuudella. Hyvin yksinkertaisella sellaisella. 

IKEA x 2

Mitä itse pöytään tulee, niin tarkoitus olisi käyttää kahta tälläistä Ikean pöytää. (Jooh ruotsalaiset hyökkäävät figurintamalle.) Yksi löytyy jo työpöytänä ja jossain vaiheessa pitäisi hankkia toinen, jotta ne on sitten mahdollista aina tarvittaessa kiskoa yhteen pelaamista varten. Sitten pöydälle tarvittaisiin vielä maastoakin suippokorvien suojaksi. Kaikkea sekalaista ostettua ja itsetehtyä maastoa tottakai löytyy jo ennestään, mutta tätä uutta omaa pöytää varten olisi tarkoitus noudattaa yhtenäisempää ilmettä. Jo pitkään on ollut selvää, että kotikenttä rakennetaan tottakai eldarien Maiden Worldiksi.

Tuossa pari viikkoa sitten löysin vahingossa inspiraatiota kahteenkin eri pöytään. Tässä erään toisen blogin näkemys maiden worldista. Tarkoitukseni ei tietenkään ole rakentaa samanlaista, eikä juuri edes ottaa tuosta mallia. Tuo pöytä vain antaa viimeinkin inspiraatiota oikeaan suuntaan haluamani teeman suhteen. Yllätyin myös kuinka hienosti punainen ja syksyinen puusto toimii. Tälläisellä fiiliksellä olisi siis tarkoitus lähteä uuteen maailmaan.

En nyt tietenkään enää ole löytänyt kuvaa siitä toisesta pöytäideasta, jota olen harkinnut. Vitsi on tosin siinä, että kuvan pöydässä ei ollut juuri mitään nähtävää. Kyseessä oli vain luminen pöytä, joka oli täynnä valkoisia vaahtomuovimäkiä ja ei mitään muuta. Pöydän tajuton karuus tietysti inspiroi suomalaista mieltä ja ajattelin, että voisi tehdä jonkun vastaavan yksinkertaisen lumiteemaisen pöydän. Siihen on varsin helppo lähteä, kun pöydät ovat valmiiksi valkoiset, joten ruohomatto syrjään vaan ja viime jouluinen kuusi parvekkeelta silpuksi pöytään.

Voi Dark Eldar Jetbike minkä teit...

Eilen naksahti. Varmaan joku verisuoni... GW:n blogi käsitteli Dark Eldar Jetbikejä ja möläytti samalla suustaan jotain nyrjäyttävää. Nyrjäyttävää, joka on tiedetty jo vähintään parin vuoden ajan, mutta mitä ei olla suostuttu enää uskomaan laisinkaan. Jes Goodwinin suusta on kuitenkin kiskottu What's New Today:hin seuraavaa.

"The Reavers are perhaps the best example of the similarities and differences between Craftworld and Dark Eldar design. The Craftworld jetbike design was looking dated and had been earmarked for a future remake, so it made sense to work on the designs simultaneously. Although the basic layout of the chassis, the carapace, the rider position, the fins and the weapon pod would stay constant, the styling had to reflect the divergence of the two factions from a common root. A common chassis with maquette rider was produced as the first stage."

I see what you did there!

 
Tämän luettuani ja hetken jokellettuani syöksyin hakemaan koneeni syövereistä kuvaa, joka on lojunut kovalevyllä jo useamman vuoden. Ja siellähän se sama saakelin jetbike-perä heilui ja nauroi päin naamaa! Oikeasti fiksu olisi tajunnut yhtäläisyyden deldar-vastineeseen jo aikoja sitten. Minä ja minun "hei tuosta dark eldar jetbikesta saa komean istuimen eldar jetbikeen." Idiootti, se ON eldar jetbiken penkki.

Halusin jo kuitata tuon prototyypin vain julmaksi pilaksi ja lakata edes ajattelemasta uusia rakettipyöriä. Eihän tämä silti todellakaan tarkoita, että niitä vieläkään iäisyyteen saataisiin. Pikemminkin ärsyttävä torkkuherätys.

Vaatiiko tämä toimenpiteitä? Vaatiiko tämä uusia suunnitelmia? Ehdottomasti ehkä! Todennäköisesti ei kuitenkaan...