Blood Bowl-liigan semifinaali - Kevät 2014

Viimeiset hetket käsillä

Aikataulut ja suunnitelmat eivät ole oikein pitäneet tällä viikolla, mutta paikallisen Blood Bowl-liigan semifinaalimatsin sain pelattua eilen. Pudotuspeleistä vastaani nousi khemrin sijaan high elf-joukkue. Nopeat joukkueet eivät ole kääpiöille mieleen, mutta siihen peli ei onneksi kaatunut.

Sain runsaat määrät inducement-lahjuksia areenan omistajalta ja päätin käyttää ne viekkauteen ellen peräti vääryydeen. Sujautin tuntuvat summat herrojen Farblast ja Churnblade taskuihin tuoden näin vaihtopenkilleni väijymään kaksi aseenkäyttäjää perinteikkään Deathrollerini rinnalle. Haltiat eivät tietäisi mikä heihin iski. Harmikseni myös suippokorvilla oli ikäviä yllätyksiä kehittynyt pelaajilleen harvemmista peleistä huolimatta. Strength 4:n omaavaa haltiaa ei esimerkiksi oikein voi jättää huomiotta.

Ensimmäinen puoliaika alkaa aikamoisella kaaoksella. Haltiat kompastelevat kengännauhoihinsa sitä tahtia, että tulisiko tästä peliä ollenkaan ja ison tilipussin kerännyt Churnblade vetäisee itseään moottorisahalla naamaan heti toisella vuorolla päätyen sairaalaan. Kaaoksen keskellä haltiat kuitenkin tekevät pelin ensimmäisen maalin. Ei kuitenkaan hätää sillä minulla olisi hyvin aikaa tasoittaa. Aloituspotkun oikusta kuitenkin haltiat ovat samantien omalla kenttäpuoliskollani ja vaikka pallo pääseekin kääpiöiden mukana matkaan, torppautuu liike pian kehonrakennusta harrastaneeseen haltiaan ja tilanne nopeasti 2-0. Kaksi vuoroa aikaa ja on epätoivoisen suunnitelman aika...joka torppautuu ikävästi jälleen aloituspotkun aikana, kun haltiat järjestelevätkin linjansa kokonaan uusiksi. Toiselle puoliajalle tulisi siis kiire ja se ei sovi kääpiöille.

Toinen puoliaika alkaa ja Deathroller höyryää kentälle näyttämään tietä tovereilleen. Sopivan hämäyksen kautta tilanne on päänsärystä huolimatta pian kaventunut lukuihin 2-1. Epätoivoiset tilanteet vaativat epätoivoisia kikkailuja ja sitä varten kultaa herra Farblastille kiikutettiinkin. Haltioiden hyökkäys pääsee ikävä kyllä lävitse, mutta vastaanottokomitea odottaa samalla, kun toinen osasto kärkkyy kentän toisessa päässä. Kaksi vuoroa jäljellä ja haltioiden pallonkantaja on suunnitellusti naama turpeessa ja Farblast syöksyy kohti palloa tunkeakseen sen sinkonsa piippuun. Paitsi, että joku on ilmeisesti kaljotellut liian vähän, sillä kahdesta yrityksestä huolimatta pallo ei vain nouse nurmesta... Noh vielä on viimeinen vuoro ja voihan käydä joku käsittämätön tuuri, että pallo laskeutuisi suoraan oikean pelaajan syliin Hail Maryn jälkeen. Kannattaa yrittää ei ole mitään enempää hävittävää... Paitsi, että tälläkin kertaa veteraanikääpiö epäonnistuu yrityksissään noukkia pallo maasta. Äkkiäkös sitä neljä noppaa peräjälkeen epäonnistuu. Haltiat käyttävät viimeisen vuoronsa lyödäkseen tauluun lopulliset lukemat 3-1 katkaisten näin kääpiöiden voittoputken ja vieden mahdollisuudet mitaleista kirkkaimpaan tässä liigassa.

Pronssipeliin siis vie joukkueeni tie ja siellä odottelee jälleen yksi joukkueellinen rottia. En ihan sentään kutsuisi tätä ottelua farssiksi, mutta peli ei vain kertakaikkiaan sujunut. Blood Bowlinkin jumalat ovat vain aina arvaamatonta sorttia ja kaikki on mahdollista tilastokirjan paksuudesta huolimatta. Yhteen otteluun pitäisi vielä joka tapauksessa keskittää kaikki taitonsa, vaikka seuraavakin liiga jo kiiltelee ajatuksissa houkutellen.

7. edikan FAQ:t julkaistu

Onneksi ei tarvinnut odotella pidempään. Täältä ne löytyvät jälleen.

Maanantai: Screen Team - Mad World Uprising! Gears of War 3 Parody

Kuulin huhua, että saattaisi pitää pistää Gears of War -lautapelin figut maaleihin. Enhän minä maanantaisin osaa suhtautua moisiin huhuihin, kuin yhdellä tavalla...

Ensitarkastelussa Warhammer 40.000:n 7. laitos

Siinä se nyt sitten on

Tänään on Warhammer 40.000:n 7. laitoksen julkaisupäivä ja hetihän se sääntökirja oli tottakai saatava. Kuten varmasti GW:n sivuilta olette jo huomanneet, niin tämä ns. sääntökirja on itseasiassa kolmen kirjan boxi, joka on aivan mahtavaa. Vaikka tiiliskivi onkin aina miehekäs asia, niin on tämän boxin käytännöllisyys on vain jotain niin paljon parempaa. Käydään nämä kolme kirjaa nyt pikaisena esikatseluna läpi.

A Galaxy of War

A Galaxy of War sisältää oikeastaan pelkästään kuvia figuureista toisensa perään näyttävässä muodossa. Jos kaveri harkitsee nelkkarin aloittamista, niin tämä on ehdottomasti se kirja, joka hänelle kannattaa ensimmäisenä lyödä käteen, että katseleppa siitä mikä näyttäisi mielenkiintoisimmalta.

Herkullista

Dark Millennium

Dark Millennium sisältää sitä 'parasta pornoa' eli taidekuvia ja taustatarinaa. Tähän pitää syventyä myöhemmin tarkemmin.

Oli kuinka ylivarovainen huhujen suhteen tahansa, niin eiköhän tuossa ole tulevan örkkikirjan kansikuva

On referenssikuvaa, on nippelitietoo

The Rules

The Rules a.k.a. itse säännöt. Alustavat lukaisut hoidettu ja vaikka olenkin kovasti vihannut tätä huhuissa käytettyä termiä, niin kyllä kyseessä näyttäisi enemmänkin olevan päivitys versioon 6.5, kuin todellinen isompi uudistus, vaikka viime aikoina muuta ovatkin huhut väittäneet. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä selkeitä parannuksia on havaittavissa. En ota kantaa velloviin itkupotkuraivareihin miten tuo on edelleen parempi kuin tuo vaikkei olekaan paitsi että vaarinhousut, mutta monta epäselvyyttä on ainakin selkeästi korjattu säännöissä ja tulkinnanvaraisuutta saatu karsittua. Kieltämättä vähän kuin rajumpi FAQ olisi pastettu vanhoihin sääntöihin. Joitain sääntöjä on tiputettu poiskin, mutta isoin muutos varsinaisissa säännöissä on tottakai Psychic Phasen lisääminen vuorojen sekaan. Muutoin ei mitään hirveän rajua, paitsi tietysti armeijan kokoamisen osiossa. Näitähän on jo paljon paljasteltu White Dwarfin sivuilla ennakkoon, mutta hieman oudosti päällimmäinen ajatukseni tätä lukiessa ensimmäistä kertaa oli, että "ymmärtäisinkö näitä ohjeita, jollen olisi pelannut aikaisemmin?" Jotenkin tuli sekava olo, mutta ehkä se johtuu vain kiireestä.

Ainoa täysin puskista tullut asia oli, että aikalailla kaikille GW:n omille maastoille on nyt myös omat säännöt. Jännästi myös muutamille sellaisille, joita ei edes tällä hetkellä myydä, kuten yllä olevassa kuvassa näkyvät. Käsite Area Terrain on myös kadonnut, mutta käytännössä se on edelleen mukana näiden valmismaastojen muodossa esitettynä. Vähämielinen trolli kiljuu tässä vaiheessa, että GW:n rahastusta ja petosta ja ties mitä, mutta älykkäämpi vaivautuu lukemaan varsinaiset säännöt ja toteaa, että siellä sanotaan jotta jaa jos sulla on tällänen itsetehty metsä, niin käytäppä vaikka tuon meidän valmismetsän sääntöjä tai käytä vaikka järkeä. Suosikkini on kuitenkin ehdottomasti tuo 'crashannut aquila', sillä sen raunioista on mahdollista vaikka vahingossa löytää peliin uusi objective. Kyllä luit oikein. Tässä onkin taas täydellinen tilaisuus jollekulle itseään ei-kasuaaliksi tituleeraavalle käyttää tätä tekosyynä olla pelaamatta vastaisuudessakaan muita kuin mielikuvituspelejä.

Objectiveista puheenollen erilaisia skenaarioita on tällä kertaa kaksi kuuden skenun listaa. Toinen lista on samanlainen kuin ennenkin ja toisessa hyödynnetään uusia ns. Tactical Objectiveja eli pelaajien tehtävät vaihtuvat pelin edetessä heidän suorittaessa niitä tyyliin "käy keräämässä piste kohteesta kolme" ja tämän suoritettuaan pelaaja saa taas uuden tehtävän. Kauheasti vaihtelua erilaisissa tehtävissä ei ole, mutta tämä uusi pelimuoto vaikuttaa silti aika hauskalta. Noh sitä testataan siis vielä tänään käytännössä.

Sääntöjen suhteenkin vaikuttaa siis ihan lupaavalta, mutta joka tapauksessa tälle itse julkaisulle on pakko antaa peukkua ylöspäin. Kuten jo totesinkin, niin boxi on ratkaisuna nerokas, materiaali on laadukasta, jälki kaunista ja säännöt esitetty fiksusti. Esimerkkinä sääntökirjan tapa laittaa sivulle välillä pieni lunttilappu tyyliin, että tuo asiaan liittyvä fearless-sääntö muuten toimi tällä tapaa sen sijaan, että vain todettaisiin "katso sivulta 385." Nopeuttanee asioiden tarkistamista. Ei tässä sitä aloitusboxien kuuluisaa "minisääntistä" osaa niin kipeästi kaivatakaan, kun tiiliskivikin on nykyään näin järkevä.

Mutta se alkufiilistelyistä ja nyt valmistelemaan ensimmäisiä testipelejä.

Blogikirja M3.014.#9: Blood Bowlin pudotuspelit ohi

Black Scorpionin rottajoukkue on tyylikäs ja rotat suorastaan jättimäisiä kääpiöideni rinnalla

1. Blood Bowl-liigan pudotuspeleistä selvitty

Alkuviikosta kohtasin siis liigamme kolmesta skaven-joukkueesta pelottavimman ja kävimme ratkaisemaan kumpi lähtee kesälomalle ja kumpi jatkaa semifinaaleihin. Sain onnekseni aloituksen itselleni, mutta epäonnekseni rotat kiskoivat Kick-Off-taulusta Blitzin, joten pelini alkoi parin ensimmäisen rotan jo juostessa kohti palloa. Runnerini ehti kuitenkin palloon kiinni ensimmäisenä ja sai juostua sen pian myös muiden pelaajien suojattavaksi. Kuvio ei yllätä: kääpiöt kiskovat palloa eteenpäin häkin suojissa ja rotat raapivat häkkiä kaikkialla ympärillä. Jokainen vuoro voisi heittää pelin mihin tahansa, mutta etu pysyy kääpiöillä. Tein toiseksi viimeisellä vuorolla ikävän virheen, jonka seurauksena palloa ei saatu paria kaivattua ruutua eteenpäin. No hätäkös tässä, kun Go For It on keksitty ja Re-rollejakin yksi jäljellä. Viimeisellä vuorolla pallonkantaja ulos häkistä kohti maaliviivaa. Ensimmäinen GFI onnistuu, mutta... jep kahdesti nopasta ykkönen ja Runner kompastuu jalkoihinsa maaliviivalla. Ensimmäinen puoliaika 0-0.

Varamiesten ansiosta rotat ovat vain kolme pelaajaa tappiolla ja niiden nopeus riittäisi silti tekemään pelistä hankalaa. Saan hyvän paineen rottien päähän, joten siimahännät lähtevät pelaamaan palloa hieman liiankin hyvästä asetelmasta, sillä pari helppoa noppaa ja olisin tappiolla... Paitsi, että nyt oli rottien vuoro tuijotella paria ykköstä perätysten nopasta ja pallon pyöriessä heittäjän jalkoihin joukko kääpiöitä säntäsi päälle ja ensimmäisen puoliajan tilanne palasi taas. Rotat pistivät täysillä kampoihin, mutta kääpiöiden nyrkit olivat alkaneet harventaa väkeä jo sen verran pahasti, että se oli vuoro vuorolta hankalampaa ja lopulta pääsin iskemään 1-0 lukemat, johon peli päättyi.

Etenin siis tämän voiton myötä liigan semifinaaleihin ja nyt odottelen toisen pudotuspelin tulosta, että onko vastaani saapuva joukkue malliltaan High Elf vai Khemri. Parhaassa tapauksessa ehkä jo ensi viikolla taistellaan tiestä mitalipeleistä kirkkaimpaan.

2. Testinappi: Deathwatch Scout?

Scionien varustuksia aikansa tuijoteltuaan on herännyt ajatus, että saisiko niistä sopivat scoutit Deathwatch-projektiini. Scoutit kun eivät sinäällään sovi kuvaan, mutta ehkä ne voisivat esittää jotain paikallisia kätyreitä tms. Ei ole aika oikein taas riittänyt kaikkeen, mutta ensimmäisellä figulla hieman kokeiluja tein eli lähinnä muokkasin poikien hotshot-lasgunista sniperia ihan vaan pidentämällä piippua. Pää taas on peräisin Puolasta eli Puppets Warin valikoimasta. Nappasin kuvan niin tuoreeltaan, että piippu oli hieman notkahtanut liimauksestaan ja näyttää siksi vähän kierolta, mutta tätä se on joskus 'live-lähetyksissä'. Nimim. en jaksanut lähteä ottamaan uutta kuvaa sen takia. Pohdinta jatkuu vielä, mutta tykkään kyllä ilmeestä. Hieman liian ilmeinen Scion se on edelleen, mikä vähän vielä hiertää. Alunperin suunnittelin tekeväni enemmän mariiniscouteille tyypilliset tylsät olkatoppaukset, mutta alkoi tuntui tuhlaukselta peittää tyylikkäämmät niiden tieltä. Katsotaan nyt mihin vielä päädyn, kun projekti etenee.

3. Tilaustyö: Maastotrilogia

Kyllä näitä nyt pukkaa. Kolme laatikollista maastoja sain tehtäväksi tällä kertaa. En normaalisti viitsi ottaa useaa työtä kerralla, mutta ajattelin, että maastot saisi lomitettua jotenkin kivasti Tau-projektin rinnalla(, joka on muutenkin pian loppusuoralla). Pari rauniota ja myynnistä poistunut Battlescape siis kohteena. 'Huhujen' mukaan nämä kaikki saavatkin omat säännöt uudessa edikassa.

4. WH40K:n 7. edikan kimppuun pian tuoreeltaan

Eiköhän tämä ole jo kuulunut paksuimmankin kiven alle, että Warhammer 40.000 saa 7. laitoksensa 24.5. Omalla porukalla olisi tarkoitus korkata uudet säännöt heti tuoreeltaan lauantaina ensimmäisten pelien merkeissä, joten katsotaan sitten toivottavasti fiiliksiä heti pian sen jälkeen.

Maanantai: Andrew Huang & Veela - Space Cowboy

Animelle ei kauheasti tule jääneeksi enää aikaa muiden harrastusten keskellä, mutta liuta sarjoja on vain ikuisesti kuninkaallisia. Yksi oleellinen on tottakai Cowboy Bebop.

Blogikirja M3.014.#8: Seassa rantteja

Voithan toivoa, ettei Megan Fox liittyisi nörttiaiheisiin, mutta se lienee myöhäistä

Pikakelataanpa viime blogikirjasta tähän päivään. Varoitus: Nörttiraivoa.

1. Pääsiäinen

Pääsiäinen on mahtava tilaisuus harrastaa! Monta pyhäpäivää antaa upean mahdollisuuden kaivaa kasan lautapelejä esiin, koota läjän figuja, maalata ne, vetää pienen Blood Bowl-turnauksen tai heittää vaikka kokonainen Apocalypse-peli kehiin? VÄÄRIN! Olin kipeä. Koko pitkän viikonlopun suunnitellut harrastelut viemäristä alas. En ole katkera en. Seuraava aihe!

Eclipseä ei vaan sovi käynnistää ilman Garagea

2. Vappu

Vappuun mennessä oli sentään helposti toipunut, joten Eclipse saatiin kaivettua suunnitellusti esiin. Kaikilla pelaajilla laittoman kauan viimeisimmästä pelikerrasta, joten oli korkea aika herätellä tälläistäkin avaruustaistelua. Avaruuspiraatteja testasin ensimmäistä kertaa. Hilpeitä heppuja. Johtunee siitä, että rommi oli korvattu paljon eksoottisemmilla juomilla. Hieman ehkä outo peli avaruuden rakentuessa joukoksi umpikujia ja teknologiapussukka kieltäytyi itsepäisesti antamasta soveliaita madonreikähärpättimiä, niin peli muodostui sekalaisista rajakahinoista kuin vuosisata olisi noin 18. Otin turpaan, mutta aiheutin piraattistatukseni mukaisesti paljon pahennusta, joten väliäkö sillä!

Ja pappahan näytti!

3. Pelikaupan maalis-huhtikuun maalauskilpailu

Porin Pelikauppa järjesti taas tuttuun tyyliin pari kuukautta kestävän maalauskilpailun (Maaliskuu maalaukselle ja huhtikuu äänestämiselle), jonka teema oli "Tarkka-ampuja." Selvää on, että teema kallistaa enemmän scifin ja muun modernimman figuilun puoleen, joten itse käänsin heti kelkan kohti Fantasy Battlea ja etsimään sieltä jotain sopivaa, joka erottuisi ilmiselvemmistä vaihtoehdoista. Muistin vanhassa Mordheim-warbandissani pyörineen Empire Engineerin, joten kaivoin sen esiin kaapeista ja päätös oli aika selvä. Sattuneesta syystä hieman naksahti ja väkersin figulle myös pienen "showcase-basen," mutta ajatus nuolisateessa asettaan rauhallisesti säätävästä papasta istui kuvaan mukavasti. Sai samalla edes jonkun tarkoituksen tuolle oudolle apurille, (jonka maalasin protestina pinkiksi,) koska ainakin se voisi nyt kohdistaa ahdistuneen ilmeensä eteensä tippuneeseen nuoleen.

Yleisöäänestyksessä saavutin viimein sen korkeimman korokkeen eli pappa toi ensimmäisen sijan kotiin! Hieman harmillisesti teema ei ollut tällä kertaa kaikkien mielestä kovin vetoava, sillä kaikkiaan vain viisi työtä osallistui koitokseen. Tämä ehkä hieman hillitsee iloani, koska olisihan ollut mukavampaa mitellä täysikokoisemmassa kilpailussa, mutta hei ei tässä pettynytkään voi olla. Varsinkin, koska Pelikauppa oli jälleen ahkerasti haravoinut kilpailuun mukaan äänestäjiä, joten sillä puolella aitaa ei vajetta ollut.

Game on!

4. Ihan tavallinen pelipäivä - lausutaan Simon Pegg-maratooni

Aiemmin mainostamaani ihan tavallista pelipäivää vietettiin viime viikonloppuna Porin Pelikaupalla. Tämä oli hyvä tapa madaltaa ihmisten kynnystä tulla ihmettelemään harrastusyhteisöä itse pelin lisäksi. Uusien pelaajien houkuttelu 40k:n pariin on toki etappi sinäänsä, mutta yhtä oleellinen etappi on myös saada niitä jo peliä harrastavia osaksi aktiivista yhteisöä. Mikäs sen kätevämpi tapa näyttää kotipelaajille, että ns. vakavammat harrastajat eivät todellisuudessa ole niin suuria mörköjä, kuin heittämällä heidät julkiselle paikalle pelaamaan. Seuraavaksi akvaario? Yllättävän usein tulee myös vastaan harrastajia, joille on täysi yllätys, että ai omallakin paikkakunnalla oikeasti pelataan tätä. No nyt ainakin pelattiin ihan julkisesti ulkona warhammer-kaapeista.

Kolmen pelipöydän verran tuolla ihmiset pelailivat ja konkarit opettivat tuoreempia harrastajia sulassa sovussa. Tai näin ainakin spekuloin sen perusteella, mitä kaupalla nopeasti lauantaina pyörähdin toimittamassa yhden armeijan pelaamista varten, sillä olin taas kipeä! Pientä visiittiä lukuunottamatta tapahtuma meni siis itseltäni hieman ohi ja vietinkin viikonlopun taas sohvan pohjalla Netflix seuranani. Ei ole näin tiuha sairastelu tapaistani. Kevät ja opiskelu eivät selvästi sovi terveydelleni.

Tapahtumasta löytyy jonkun verran kuvia figuseuran facebook-albumista.

Noh maratoonasin sitten kotona yksin Simon Peggin leffoja. Mukana mm. itselle uudet tuttavuudet How to Lose Friends & Alienate People ja A Fantastic Fear of Everything. Aloitin jälkimmäisellä ja täytyy sanoa, että kaikessa hämäryydessään se on aivan täydellinen elokuva katsottavaksi puolikuntoisena villapeittoon kietoutuneena, kun on hieman hämärä olo itselläkin. Maratoonin viimeisenä taas oli tuo ystävien ja ihmisten karkoittaminen, joka on kai jonkinlainen romanttinen komedia, mutta Peggin tyyliin. Vastanäyttelijöinä mm. Megan Fox, josta muodostuikin yllättävän jännä pari Peggin kanssa. Toisaalta herra saattaa kuulua siihen kastiin näyttelijöitä, että kaikki ympärilläkin vain näyttävät paremmilta näyttelijöiltä kuin yleensä. Joka tapauksessa ihan viihdyttävä teos brittilän nörttiaateliselta tämäkin.

Varoitus: Liian ilmeinen rantti

En ihan oikeasti suunnitellut tätä aasinsiltaa ainakaan tietoisesti, mutta Netflixiä surffatessa eksyin htlf&ap:n jälkeen katsomaan alkuperäistä kilpparien liveleffaa elikkäs Teenage Mutant Ninja Turtles. Harmikseni jouduin myöntämään, että aika ei ole ollut teokselle kovin kohtelias. Siitäkin huolimatta katsoessani sitä mieleeni juolahti tämä valitettava lause, joka on kuin suoraan internetin meemisivujen suosta: "Nuo kuminaamaritkin ovat silti paljon uskottavampia, kuin Michael Bayn traileri." Enkä edes vihaa Michael Bayta, toisin kuin ne meemisivustot.

Liian ilmeinen rantti ohi.

5. Blood Bowl-liigan ensimmäinen pudotuspeli

Paikallisliigan lohkovaihe kaikilta takana ja pudotuspelit ovat alkaneet. Harmikseni ensimmäisessä pelissä vastassa "omaa porukkaa", joten jomman kumman pyrkimykset päättyisivät tähän. Kääpiöni kohtasivat kaaoskääpiöt, joten taas tiesi pelistä tulevan raskaan, kun kallot vain kolisisivat yhteen. Joukkuettani koko liigan ajan vaivannut huono taloustilanne antoi viimein sen verran myöden, että sain ennen peliä hankittua kaksi linjamiestä lisää nostaen joukkueen pysyvien pelaajien määrän kahteentoista, mikä helpottaa Deathrollerin käyttöä kummasti.

 Kaaoskääpiöt käyttivät saamiaan inducement-rahoja velhon palkkaamiseen, joten kuten arvata saattaa se teki pelaamisestani ärsyttävää varpustamista. Peli vielä alkoi Pitch Invasionilla, joten yleisön lanattua kentän yhteensä peräti 10 pelaajaa makasi naamat turpeessa. Molempien ensimmäiset vuorot olivat siis varsin hämmentäviä. Ensimmäinen puoliaika päättyi tasaisesti 1-1. Myönnettäköön, että tasoitukseni helpottui laittoman paljon kaaoskääpiöiden poltettua viimeisen vuoronsa viskomalla nopasta ykköstä tuplana.

Toinen puoliaika ja aloituspotku kaaoskääpiöillä. Deathroller ajetaan kentälle. Noppajumalien ollessa puolellani saan muutamassa vuorossa toteutettua suunnitelmani raivata ison kuplan vastustajan toiseen laitaan, jonka sisuksissa kuljettaa palloa antamatta velholle kunnollista tilaisuutta käräyttää isompaa röykkiötä kerralla tulipallollaan. Kaaoskääpiöt lukevat tilanteen aivan oikein ja pallonkantajani saa salaman niskaansa ja pian kaaoskäpsät ympäröivät hänen hiiltynyttä (, mutta onneksi elossa olevaa) ruumistaan. Tästä alkaa ankara kädenvääntö pallosta, jonka aikana se taisi vaihtaa joukkuetta kaikkiaan viidesti. Aivan viimeisellä vuorollani sain lyötyä riittävän aukon, josta juoksijani pääsee karkaamaan sillä hetkellä maassa lojuvan pallon luo ja pinkomaan se mukanaan maaliin varmistaen jatkopaikkani luvuin 2-1. Vaikka tämä kuulostaakin kääpiöiden oppikirja-2-1-grindiltä, niin peli oli ahdistavan tasainen eikä mikään ollut hetkeäkään varmaa.

Semifinaalipaikkani tiellä on enää joukkueellinen rottamiehiä ja vaikka ne ovatkin heikkoja, niin en todellakaan pidä ajatuksesta, että pelin nopein joukkue on hitaiden kääpiöiden esteenä. Varaa virheisiin ei siis ole varsinkaan, kun kyseessä on pelaaja, joka viime liigassa vei hopean ja pronssin.

PS. Minä rakastan Deathrolleria. Ihan sama kuinka ylihintainen se on tasapainoisen joukkueen kannalta. Se on vain niin tyydyttävää jyrsiä sillä menemään pitkin kenttää, että ei muulla väliä.


Sainpas purettua pahimmat levottomuudet sydämeltäni. Ensi kerralla taas rauhallisempi blogikirja... Hah. Älä usko kaikkea mitä luet internetistä.

Maanantai: The Walking Dumb (Ways to Die)

Flunssan jälkeen fiilis on jotain tälläistä...

Spoilerivaroitus erinäisten hahmojen kuolemisesta, joten katso omalla vastuulla, jos Walking Dead pahasti kesken.

Tilaustyö: Tau Incoming! #3

No niin 750 pisteen suittilista pitäisi tosiaan saattaa kaverille kasaan ja figut on nyt koottu, conversiot tehty ja väriteemalle testinappikin maalattuna, jonka näette yllä. Vihreä/sinivihreä teema siis kyseessä. Siistin tuota vielä myöhemmin ja lisään varmaan jotain merkintöjä freehandina, mutta väriteema istuu suittiin ihan kivasti. Jos se vaikuttaa tutulta, niin idea on lähtöisin Taun Codexista löytyvästä vihreästä suitista ja sitä hieman muunneltu. Armeijan basetuksen hoitaa GW:n Agrellan Earth somistettuna Army Painterin tufteilla. Yksinkertainen resepti, joka sopii varsinkin tummiin väriteemoihin. Suittien baset sen verran isoja, että kaipaisi ehkä muutamia kiviä vielä tms.

Testinappi saa kaverikseen pari Marker Dronea ja sellaisethan piti tietysti tavallisista pyssykiekoista kehitellä. Löysin aivan naurettavan yksinkertaisen ohjeen, jonka hyödyntämättä jättäminen olisi ollut turhaa kikkailua. Lisäsin droneen vain ylimääräisen antennin ja siinä se.

Tavallisista suiteista piti saada aikaan myös komentaja, niin armeija pysyy mukavammin budjetissa ja mikäs tässä convertoidessa, kun pari Riptideä tarjoilee ylimääräisiä osiaan. Finnfoamista lohkare alle ja riptiden pää tekevät jo paljon ja kuorrutetaan vielä reilulla annoksella tekniikkaa ja antenneja.

Armeijan lautasmallin perunat eli ryhmällinen suitteja rivissä. Ei ihmeempää mainittavaa paitsi aseet luonnollisesti magnetisoitu tulevaisuutta ajatellen.

Ja tottakai ne isot vonkaleet eli kaksi kappaletta Riptideja. Magneetit toki näidenkin pippurimyllyissä.

Ihan tavallinen pelipäivä Porin Pelikaupalla 10.5.

Ensi lauantaina Porin figuseura järjestää yhdessä Porin Pelikaupan kanssa Ihan tavallisen pelipäivän. Turnauksissahan pääsee kyllä näkemään meininkiä, mutta se on aina hieman hektinen paikka oppia alkeita tai saada vinkkejä sen enempää ja harvalla riittää kotona tilaa isommalle tapahtumalle, joten tästä tarpeesta syntyykin Pelikaupalle nyt pelipäivä, jossa homman ydin on pelailu ja hengaus.

Pelaamme ihan vain huvin vuoksi 4'x4' pöydillä 750p pelejä eli Pelikaupan turnauksista tuttua kokoa, joten tapahtuma on oiva tilaisuus vaikka testailla listaa tulevaisuutta varten ja mikä parasta paikalla on joukko pelin konkareita, joilta kerätä vinkkejä listaan ja kokoelmaan!

Sen suurempaa suunnitelmaa ei ole, vaan pyrimme todellakin rentoon pelailuun tavallisen harrastuspäivän merkeissä. Porukka paikalle - Maastot kasaan - ja pelaamaan!

TULE MUKAAN OLIT SITTEN UUSI TAI VANHA HARRASTAJA!

Aika: Lauantai 10.5. klo 11-16 (Eli liikkeen aukioloajan)
Paikka: Porin Pelikauppa

Maanantai: Saber III: Revenge of the Threesome

No siis...I got nothing.


No ainakin toukokuun neljäs oli eilen.

Spirit Mark Marker - (Viikon)loppukevennys

Lisää nippeleitä esille nostettavaksi viimeisimmästä blogikirjasta. Ennen tuota miniturnausta syntyi myös tälläinen nappula, joka on helposti häröintä mitä tullut hetkeen tehtyä. Haamun olisi tarkoitus toimia merkkinä Spiritseerin Spirit Mark -kyvylle ja mikä nyt olisikaan loogisempi ratkaisu kuin haamu huitomassa isolla maalitaululla? Eldar on niin kovin vakava porukka, että joskus ne patoumat vain karkaavat tälläisessä muodossa ulos. En tietenkään päässyt sitä käyttämään koko turnauksessa, mutta se on sivuseikka.

Perinteisiä objectivejakin huitaisin muutaman kokoon. Ensimmäinen on tuo maailman tylsin ratkaisu Dire Avengerien koristebitsistä ja toisena pieni finnfoam-alttari, johon purin lisää patoumia Blood for the Blood God technical-maalilla. Kolmantena lasihelmi sarjassamme; Se tuntui hyvältä idealta. Heti pelimerkin baseen liimattuani totesin, että nyt ei todellakaan toimi. Nappulassa on vain ihan liian ilmeisestä, että mikä se on todellisuudessa. Noh tulipahan kokeiltua.