Best Miniature of Pori II - kilpailu

Sotavasara.netin porilaiset kilpailevat toista kertaa figusta, jonka sutimisjälki ansaitsee kyseisen Best Miniature of Pori-tittelin eli kaverien kesken BMOP:in. Maalauskisat eivät ole juttuni, mutta menin hövelinä lupaamaan, että paikallisen aktiivisuuden tukemiseksi osallistun kilpailuun. Ajattelin heittäväni kehiin jonkun figun, joka oikeihin aikoihin valmistuu ja koska Mordheim warbandini on viime aikoina ollut tapetilla ja maalauspöydällä, niin porukan johtaja eli Dwarf Noble saa edustaa sutimistani kyseisessä kisassa.

Deadline on tänään kello 23:59:59 ja hävettää myöntää, että viimeistelin omani jo eilen. Noh tällä mennään.

Lauantai-illan huumaa

Ei ollenkaan huono tapa viettää lauantaita. Kortteja on vaan sellainen määrä pelattavaksi, ettei mitään kunnollista arvostelua pysty vielä yhden illan perusteella edes kirjoittamaan. Palaamme siis asiaan kaukana tulevaisuudessa.

Viikon Vinkkilista #40

40 viikkolistaa on nyt tullut täytettyä. Ajattelin tähän pyöreään juhlanumeroon sisällyttää pienen tiedotuksen. Ensi viikolla eli heti 1.8. allekirjoittaneella vihdoinkin alkaa kesäloma ja asiaa pohdittuani olen tullut siihen päätökseen, että myös Viikon Vinkkilista viettää lomaa koko elokuun. Ihan yksinkertaisesti sellaisesta käytännöllisestä syystä, että en nyt vaan ole ajatellut surffailla netissä figublogien perässä lomani aikana yhtä paljon, kuin normaalisti. Muuten kyllä blogiini kuulumisia ja touhuilua päivittelen lomiltakin, mutta tietysti ehkä hieman rauhallisemmin päivänvarjollista drinkkiä siemaillen.

Ja sitten listaan.

1. Puolalaisia Skaveneita Afganistanissa*
2. Surfs up, babe
3. Sanguinary Phalanx Honour Guard WIP
4. Viihdyttävä Dreadnought conversio
5. GW:n what's new today, jota en taas osaa jättää huomiotta**
6. Asdrubael Vect WIP
7. Heresy era Thousand Sons Seraphis Librarian Dreadnought
8. Iron Warrior Terminaattoreita
9. Ratkaisu LENTOtikkuongelmiisi?
10. Hämmentävä sotun kautta bongattu IG-veteraani

* Bongattu Sotun kahvilasta.
** 1. Legion of the Damned sinisillä liekeillä. Hot damn! 2. Arvostus Dreadknight-figuuria kohtaan kasvoi juuri noin miljoonalla.

Ensilautailu: Shave a Sheep

Enpä olisi uskonut koskaan näitä lego-lautapelejäkään kokeilevani, mutta kyllä niin nyt vaan kävi. Eeeenkä suoraan sanottuna olisi uskonut niistä ainakaan blogiin alkavani kirjoittaa, mutta naksahtipa senkin suhteen sitten. Tuossa viikonloppuna pidettiin kaverien kesken kunnon grillailut ja yhdellä oli sitten niissä kuuluisissa anttilan alelaareissa naksahtanut ja hankkinut Lego-pelin nimeltä Shave a Sheep. Mahat täynnä grilliruokaa ja oluset käsissä ruvettiin sitten peliä kokeilemaan.

Kenellekään ei tule varmaan yllätyksenä, että pelimekaniikka on varsin yksinkertainen? Heitellään noppaa ja yritetään kasvattaa lammasta ja kerätä siitä enemmän villaa, kuin muut pelaajat. Omalle lampaalle villan keräämisen lisäksi nopasta irtoaa myös kaksi erilaista mahdollisuutta tehdä vastustajille kiusaa ja siitähän ei koskaan seuraa mitään hyvää, kun gamereille annetaan tilaisuus tehdä kanssapelaajien elämästä helvettiä.

Mutta kaikista mieleenpainuvinta pelissä oli kyllä Lego-noppa. Se on oikeastaan suurin syy, miksi halusin pelistä alkaa raapustaa. Hämmentävä keksintö tuo nimittäin. Erikoista on lähinnä se, että nuo mustat reunukset ovat kumia, mikä muuttaa nopan kevyeksi superpalloksi pistäen sen poukkoilemaan pitkin pöytää useita kertoja ennen pysähtymistä. Tämä tottakai tarkoitti myös, että noppaa haettiin lattialta ennätykselliset määrät ja ei alkkomohoolilla ei ollut tähän läheskään niin paljon osuutta, kuin voisi luulla.

Jaaaa tottakai lego-palikoiden antaminen pojille aiheuttaa välitöntä luovuuspurkausta ikään katsomassa, joten eipä pelin jälkeen aikaakaan, kun...

Sheep-Transformer! Kaksi lammasta jaloiksi, yksi torsoksi, susi muuntautuu miekaksi ja viimeinen lammas tykiksi.

Yllättävän eeppistä ja mieluisaa näinkin simppeli nopan viskominen oli oikealla mielenlaadulla paatuneemmallakin peliporukalla. Jep ei aina tarvitse ottaa pelaamista tai edes bloggaamista niin vakavasti.

Matkapäiväkirja: 1. viikko halki Kilnfellin

Goudan keskusaukio

1. päivä. Gouda, Kilnfell

Huoneeni ja sukuni varallisuus on kokenut valitettavan notkahduksen jatkuvissa hiisisodissa. Siksi olen päättänyt omalta osaltani kohentaa tilannetta lähtemällä tälle riskialttiille matkalle.Pyrin merkitsemään matkamme tapahtumat tähän päiväkirjaan, jotta tulevat sukupolvet voisivat paremmin punnita riskejä harkitessaan Mordheimin kaupungin rikkauksien tavoittelua.

Saavuimme illalla piskuiseen Goudan kylään, joka sijaitsee aivan Kilnfellin rajalla. Olisimme jaksaneet vielä taittaa taivalta, mutta katsoin parhaaksi suoda joukkiolleni yhden rauhallisen yön majatalossa, sillä seuraavasta tilaisuudesta moiseen ei ole mitään takeita.

2. päivä. Vaivoin nimeämisen arvoinen kyläpahanen, Kilnfell

Lähdimme Goudasta hyvin levänneinä tai muutamien tapauksessa ainakin hyvin juoneina. Ennen iltaa saavuimme pieneen lähes autioituneeseen kylään. Muutamat jäljelle jääneistä asukkaista kertoivat muiden paenneen huhuja alueella liikkuvista epäkuolleista. Eräs raihnainen ihmisvanhus väitti nähneensä jopa useamman, kuin vain yhden vampyyrin. Tämän jälkeen ukko alkoi kaupata tekemäänsä karttaa, jolla välttyä törmäämästä haudasta takaisin ylös kivunneeseen anoppiinsa. Kieltäydyin tökeröstä piirroksesta, jonka avulla ei olisi löytänyt edes lähimmälle torille.

Valitettava vastaanottokomitea

Pääsimme vaivoin eteenpäin parin hökkelin verran, kun meidät pysäytti joukko soihduilla varustautuneita ihmisiä; noidanmetsästäjiä samaisten huhuttujen epäkuolleiden perässä. Tälläiset fanaatikot ovat aina samanlaisia ja epäilevät kaikkea erilaista taikuuden aiheuttamaksi ihan vain varmuuden vuoksi! Pieni ryhmä kääpiöitä näin kaukana vuorista oli ilmeisesti heidän mielestään silkka mahdottomuus, joten ennen kuin huomasimmekaan olimme taistelussa lähes kaksinkertaista ylivoimaa vastaan. Lähetin harvalukuiset ampujani läheisiin autioihin rakennuksiin tasaamaan pelikenttää etäältä samalla, kun minä ja loput lähdimme kaartamaan  torin laitoja ihmisten kimppuun. En taatusti antaisi muutaman kuolaa valuttavan naistenpolttajan estää rikastumisaikeitani heti ensimmäisinä päivinä!

Minun, minun, minun, minun, minun, minunminunminunminunminun

Uskovaisista mielipuolista ei ollut juuri vastusta varsijousillemme ja kirveillemme. Heidän kunniakseen on kuitenkin sanottava, että vähästä he eivät ainakaan luovuttaneet, vaikka tovereita kaatui ympärillä. Myönnän taistelussa ottaneeni riskin, joka ei ehkä ollut sovelias partani pituuteen nähden. Kylän suihkulähteen ohi edetessäni näin nimittäin vedessä hohdon, joka oli tuttu huoneeni pajoista jo poikavuosilta. En aikonut jättää jalokiveä ahdistelijoideni löydettäväksi, joten hyppäsin lähteeseen poimimaan sen mukaani, vaikka sen seurauksena jouduinkin taistelemaan lähes vyötäröön asti vedessä. Sain kimppuuni soturipapin ja pari hänen seuraajaansa. Flagellanteista toinen menetti pian tajuntansa iskustani, mutta pappi ei ollut yhtä onnekas. Hän kaatui kuolleena suihkulähteen pohjalle värjäten veden punaiseksi. Samassa Geri ja Freki olivatkin luonani ja hieman liioitellun verisinä hekin, jos saan huomauttaa. Yhdessä aloimme ajaa loppuja ihmisiä ulos torilta ja he pian ymmärsivätkin tehdä poikkeuksen vakaumuksessaan elääkseen kärventämään taikureita ja silmänkääntäjiä vielä tulevinakin päivinä.

4. päivä. Sumussa, samperin sumussa

Vähemmän tuore lihamuuri

En tiedä oliko se taikuutta vai jumalten vihaa, mutta vannon aamussa heränneeni sakeimpaan sumuun, jonka olen koskaan nähnyt. Oli aiheuttaja mikä tahansa, niin kirouksen se kuitenkin toi yllemme, sillä joukkiomme hajaantui kauas toisistaan raunioissa, joissa yövyimme ja usva kätki kohti kulkevan uhan, kunnes oli lähes myöhäistä. Saimme todistaa huhut epäkuolleista tosiksi, kun joukko zombeja ilmaantui metsän suojista. Taistelimme raivokkaasti yrittäessämme koota hajaantuneet joukkomme ja vaikka palautimme useita ruumiita takaisin maahan, niitä nousi aina vain lisää. Kävelevien ruumiiden suojissa kulki tumma velho, jonka rooli tapahtumissa oli turhankin selvää. Ampujieni vasamien ryöppy avasi aukon tuohon mätänevään muuriin ja luotettu pistoolini pääsi aiheuttamaan velholle elämänsä tai kuolemansa päänsäryn. Kuvittelin onneni kääntyneen.

Ensi kerralla tappavampi valkosipulihönkä

Huhuista varuillani olin hankkinut kyläkauppiaalta uusien varusteiden mukana tukun valkosipulia jaettavaksi miehilleni. Olisi pitänyt käyttää moiset niiden eilisten kaniinien höystämiseen! Vampyyri oli kimpussani nopeamminkin kuin saatoin aavistaa ja tämän kintereillä jolkotti valtava susi. En ole ennen kuullut kirvestä suosivasta vampyyristä, mutta pakko se oli uskoa torjuessani tämän iskuja omallani. Taistelun tuoksinassa ehdein nähdä muutamia tuoreista apulaisistani makaamassa liikkumattomina maassa. Lopulta viiltävä kipu iski oikeaan jalkaani ja kaaduin sen voimasta maahan. Kuka yltää kääpiötä jalkaan keskellä taistelua?! Kierein, torjuin, taistelin ja kirosin maassa vampyyrin heiluessa ylläni henkeäni uhaten. En myönnä tätä miehilleni, mutta en ole varma pimenikö tajuntani hetkeksi vai enkö vain muista kaikkea noista hetkistä. Sen tiedän, että Gerin ja Frekin raivokkuus ja jatkuva täydellinen omasta turvallisuudestaan välittämättä jättäminen sai lopulta myös vampyyrin joukkioineen palaamaan sumuun, josta ilmestyivätkin.

4. päivä, ilta

Jalkani on ilmeisesti murtunut. Kunnollisen parantajan löytäminen täältä on hyvin epätodennäköistä. Pystyn kävelemään, mutta juokseminen ei onnistu tällä jalalla enää ollenkaan. Pah. Juokseminen on muutenkin suippokorvien hommaa.

6. päivä. Thingwoodin metsä, Kilnfell

A thing...in the woods

Saavuimme eilen metsäisemmälle alueelle, jossa näkyvyys ei ollut kovin kummoinen. Onneksi tiedustelijani olivat valppaina, sillä alueella liikkui myös joukko petomiehiä ja metsissä käyskenteli pari valtavaa olentoa. Kuvittelin niiden ensin olevan osa petomiesten laumaa, mutta toinen niistä hyökkäsikin tuon joukkion kimppuun niiden uskaltautuessa liian lähelle sitä. Eräs metsästäjistäni tunnisti hirviöt vahvan kirouksen aiheuttamiksi, jota ihmiset kutsuvat nimellä banewolf. Deor piti vitsejään kääpiöihmissusista kovinkin nokkelina katsellessamme petojen taistelua tätä olentoa vastaan. Käytin tietysti tilaisuuden hyödykseni ja määräsin varsijouset kaatamaan petoja, jotka eivät olleet mukana kahakassa ja näin saimme helposti raivattua tiemme alueen läpi suurimman osan vastustajista ollessa pulassa hirviön kanssa.

Here beastie, beastie, beastie

7. päivä. Thingwoodin metsän laitamilla

Törmäsimme joukkoon ihmisiä keskellä metsää. He osoittautuivat onneksi hyväntahtoisiksi keisarillisiksi metsästäjiksi ja jaoimme heidän leirinuotionsa. Joukkion johtaja tarjoutui johdattamaan meidät lähimpään kylään täydentämään varusteitamme ja neuvoi parhaan reitin seuraavaan kohteeseemme. Ihmisistä vaihteeksi hyötyäkin.

Maanantai: Tom Smith - Five Years

Tahdon omistaa tämän maanantain vanhalle suosikkisarjalleni eli spesiaaliherkkua kaikille Babylon 5:n ystäville. Tämä hilpeä balladi käy läpi televisiosarjan kaikki viisi tuotantokautta yhdessä hetkessä. Varsinainen nostalgiatrippi suoraan suoneen siis. Näin korkeaa laatua ei maanantaisin varmaan hetkeen nähdä tämän jälkeen.



Olisi varmaan korkea aika tuijottaa sarja taas uudelleen.

Bring me the head of Londo Mollari!

Statuspäivitys

Vartiotorni WIP

Kuten aikaisemmin tällä viikolla mainitsin, niin Mordheim kaipaa lisää maastoa, joten niiden suhteen on skarpattava. Niinpä yhtenä iltana tekaisin tämän yksinkertaisen vartiotornin. Ei mitään ihmeellistä. Alusta styroxia ja itse torni on pätkä pahviputkea, jossa on tullut joku julistelähetys postissa. Balsaa oveksi, parit bitsit ja pahvinpalat pintaan ja that's it. Seuraavaksi suihkimaan pohjamaali päälle ja sen jälkeen nopea sutiminen harmaaksi.

Viikon Vinkkilista #39

1. Heroes of Armageddon - Vaatimaton hyväntekeväisyysprojekti viimein valmiina
2. Saatoin löytää chimerat inkvisiittoreilleni
3. Eeppisen klassinen fantasia-base*
4. Enginseers Chimera
5. Maastokuviollisia mariineja? Madness! ...I like it
6. Tower of Skulls-tankki**
7. Heresy-era Azhek Ahriman
8. Fiksu, helppo ja näyttävä basetus
9. On se vaan hyvä ja helppo tapa tehdä Qrotesqueita
10. Hieman erilaisia camo-cloakkeja

* Kiitokset IzeColtin suuntaan, jonka sotavasara.netin viestistä tämän bongasin.
** Olkoonkin tavallaan mainos.

Matka Mordheimiin on alkanut

Pieni, mutta sitäkin itsepäisempi joukko

Viikonloppuna se sitten alkoi eli paluu Mordheimiin Empire in Flames-kampanjan muodossa.Yllä otos piskuisesta warbandistäni valmiina ensimmäiseen taistoon. Kaikki kaipaavat vielä paljon yksityiskohtien säätämistä, mutta kehtasi ne sentään pelipöydälle jotenkin viedä. Huijasin basettamalla ne nopsaan viimeisenä iltana, että kokonaisuus näyttäisi valmiimmalta.

Kaksi pelipöytää erotettuna mustalla aidalla

Kuusi warbandia lähti liikkeelle samana päivänä. Perinteinen peliporukkamme sai jälleen vahvistuksia Turusta. Kääpiöni, kaksi ryhmää undeadeja, örkkejä, witch hunttereita ja beastmenejä. Olisimme voineet tietysti heittää useammankin porukan pöytään yhtä aikaa, mutta päädyimme pelaamaan ihan 1 vs. 1 -matseja. Kavensimme Mordheimin perinteistä pelialuetta hieman, jotta saimme samaan pöytään mahtumaan kaksi peliä yhtä aikaa. Tämä toimi oikeastaan loistavasti. Pieni vaje mitoissa ei tuntunut missään ja kaksi pelaajaa sai levätä vaihtopenkillä sillä aikaa, kun muut neljä kävivät taistoon. Kukin taisi pelata illan ja päivän aikana ainakin kolme peliä.

Kyläkeskus

 Pakko myöntää, että maastot eivät valitettavasti ole täkäläisen peliporukkamme, vaan lähes kaikki rakennukset ovat samaisen serkkupojan teoksia, jonka Space Wolffeja esimerkiksi olette nähneet aiemminkin. Ärsyttävän hyvää jälkeä, joka pisti kyllä sen verran hävettämään, että pisti omiinkin maastoprojekteihin vauhtia.

Hifistelyä (ei tosin minun toimestani)

Vaikka WH40K on aina ollut se pääpelini, niin Mordheim on kyllä se kaikista suurin suosikkini. Lähinnä tottakai kunnollisen kampanjan ja roolipelielementtien takia. Siitä on vuosia, kun on viimeksi warbandiä ulkoiluttanut ja kyllä ne pelien väleissä tapahtuvat aarteiden kahmimiset ja säätämiset ovat edelleen sitä herkullisinta sokeria sillä kuuluisalla pohjalla. Muutamissa seuraavissa postauksissani tulee siis pääpaino olemaan takuulla hyvin Mordheim-painotteista, mutta warhammerien puolelle palataan kyllä pian. Kuten todettua tämä aarteiden kahmiminen on vain sivuprojektina epätoivoisen suuren Eldar-armeijan uudistamisessa.

Maanantai: The Guild - Do You Wanna Date My Avatar

Kuten uhkasin viikko sitten, niin nyt horjutetaan maanantaikevennysten tasoa samantien. Tämä video siis aiheutti jonkun verisuonen katkeamisen ja päädyin tekemään tätä uutta "artikkelisarjaa." Tämä on vieläpä oikeastaan aika huono, mutta eipä se estänyt minua kuuntelemasta sitä useampaan kertaan ja aloin ehkä salaa jopa hieman pitää siitä. Miksiköhän allekirjoittaneelle tulee tästä taas se perinteinen "I'm so going to hell for this"-olo?

Enjoy!



"Touch my +5 to Dexterity Vest" oli kyllä aika hottia. Tuli ropeconeja ikävä...hmm ei puhuta siitä.

Tämä on varoittava esimerkki ensinnäkin siitä, mitä kaikkea pahaa nörtit saavat aikaan halutessaan ja toisekseen siitä, millaista materiaalia minulla on pokkaa julkaista.

Leffaisku: Deathly Hallows part 2

Olen mä varmaan joskus kornimmankin leffamainoksen nähnyt

Hienoa tällä kertaa elokuvalla on vain seitsemän aikaisemman leffan paino roikkumassa kaapunsa liepeista. Turha tässä on ainakaan yrittää puhua ketään katsomaan tai olemaan katsomatta kyseistä elokuvaa. Tulipas sitten nähtyä tämä leffa heti keskiyön jälkeen ensi-iltapäivänä kaikkien porilaisten kovimpien Harry Potter -fanien seassa ja täytyy sanoa, että olen hämmentynyt. hämmentynyt siitä syystä, että salissa ei ollut ylimääräistä kiljuntaa tai muuta härdelliä ja kaapujakaan ei vilahtanut kuin parilla vaivaisella yllä. Ihan kummallista touhua yleensä vastaavissa yönäytöksissä on täysi helvetti päällä. Noh ei siitä sen enempää. 

Viimeisen leffan juonikuviona on, että sitä ei ole, vaan kyseessä on kahden tunnin lopputaistelukohtaus. Ihan näyttävää rytinäähän se kieltämättä oli. Hieman kummissani ollut kyllä siitä, että monet kriitikotkin ovat pitäneet tästä taukoamattomasta syömäpuikkojen huitomisesta. Toisaalta vastapainona on huvittanut useampien arvostelijoiden perustelu, että "ai tämän takia se part 1 oli niin karsea." Tosiaa olihan se nyt aika yllättävänkin eeppinen päätös leffasarjalle. Katsoin ihan mielelläni jopa.

Daniel Radcliffenkin pystyi viimein ottamaan suhteellisen vakavasti

Mutta miksi ihmeessä minun piti kärsiä seitsemän leffaa kakaroita, teiniangstia ja maailman surkeimpia hyökkäystaikoja ennen kuin sai yhden jotenkin vakavasti otettavamman fantasialeffan. Ironista on, että tässä synkimmässä leffassa on myös parhaat huumorit koko sarjassa. Äh, mutta oikeasti nyt palataampa takaisin niihin hyökkäystaikoihin, jotka villeistä erilaisista nimistään huolimatta kaikki vain paiskaavat vastustajaa taaksepäin. Vähän kuin väki juoksisi ympäriinsä kiljuen "fireball" ja kukaan ei kuitenkaan koskaan polttaisi itseään. Mikäköhän neronleimaus tämäkin tekijöiltä oli... Okei ei saa olla kohtuuton, kun kyseessä kuitenkin on lasten ja nuorten sarja. Onhan ne laadukkaita leffoja ja olen kyllä pitänyt muistakin, kuin vain tästä viimeisestä.

...in flames

Pyydän anteeksi seuraavaa jo etukäteenkin, mutta oletteko huomanneet, että Voldemort on ilmiselvä Tau Ethereal? Kiitos ja anteeksi.

For the Greater Good

Leffaisku: Transformers - Dark of the Moon

Pieni askel ihmisel...hetkinen

Taas yksi jatko-osa, jonka suositukset voi ympätä perinteiseen kaavaan: Jos pidit aikaisemmista, pidät todennäköisesti tästäkin, jos taas vihasit ensimmäisiäkin, niin miksi edes harkitsisit? More than meets the eye-puoli jää siis jälleen vähän vajaaksi, mutta ainakin saat edes sen, mitä tilasit.

Tällä kertaa robotit lähtevät liikkeelle salaliiton kautta. Kuulentoa ei ollutkaan kuvattu lavasteissa, vaan sen sijaan sukkulalento itsessään oli lavaste. Todellinen syy avaruuskilpailussa olikin kuun pimäelle puolelle törmännyt transformereiden avaruusalus, jonka kimppuun silloiset supervallat pyrkivät. Löydöt luonnollisesti päätyivät arkistoihin keräämään pölyä ja odottamaan nykypäivää. Tottakai koko touhu taas kumpuaa Decepticonien tarpeesta mättää Autobotteja nokkapeltiin ja mitä ihmisiin tulee, niin Witwickyä vituttaa, kuin pientä oravaa, koska jenkkien salaisista salaisimmat palvelut eivät anna teinille huomiotaan vieläkään. Tähän angstiin ei auta edes uusi alusvaatemalli tyttöystävä.

Rosie Huntington-Whiteley trasformoi Victoria's Secretistä näyttelijäksi (?)

Niin tosiaan se kohuttu vaihdos naispääosassa. Megan Foxin sääret on siis korvattu eurooppalaisemmalla kaunottarella. (Tarinan opetus: Älä pelaa Hitler-korttia juutalaiselle pomollesi.) Ongelmia tuottanut jenkki-paholainen on vaihdettu britti-enkeliin, mutta päähenkilöllä jatkuvat tasan samat naisvaikeudet tästä huolimatta. Vai onko menty jopa entistä pahempaan suuntaan, sillä uuden tytön huulet ilmeisesti estävät häntä sulkemasta suutaan, joten tämä ei voi tehdä muuta, kuin tuijottaa eteensä suu auki kohtauksesta toiseen. Noh ainakin se tekee neidin paksulla lompakolla käymisestä helpompaa, mutta siitähän se angsti entisestään listääntyy.

Katsokaa taas tuota tuskaa

Itselleni parasta viihdettä elokuvassa oli jälleen ihmisten epätoivoinen taistelu jättiläisroboja vastaan. On se silti vaan kummaa miten koneiden on uskomattoman vaikeaa tappaa pieniä ihmisiä, ellei arseenalista löydy juuri oikeaa lihansyövytyspyssyä. Josh Duhamelille pitäisi muuten saada enemmän rooleja äksönleffoihin. Näytellä herra ainakin osaa, sen osoitti loistavasti jo Las Vegas-sarja. Myös John Malkovichin roolisuoritus transformereiden seassa oli varsin mielenkiintoisen hämärä.

Mitäs mieltä tästä leffasta nyt sitten itse oikeastaan olisikaan? Ihan hyvää rymistelyähän se oli, muttei toki paljon muuta. Leffan loppua kohden mentiin huomattavasti synkempiin fallouttimaisempiin tunnelmiin ja siitä kyllä pidin kovasti. Muutamat yksityiskohdat leffan aikana ärsyttivät hieman, mutta eihän sitä ennenkään ole fysiikan lakeja tälläisiltä teoksilta vaadittu. Kyllä tämä tosiaan toimi, jos on aikaisemmistakin tykännyt. Pitää tosin huomauttaa, etten ole lapsuudessa lukenut paria Transformers-lehteä enempää, joten mikään alkuperäissarjan fani en todellakaan ole.

Pakko kyllä myöntää, että vähän toivon tämän huhun Jason Stathamista toteutuvan.

Viikon Vinkkilista #38

Rakkaat lukijat,

Minulla ei ole mitään mielipidettä Warmachinesta, koska en ole sitä koskaan kokeillut. Ajattelin vain todeta tämän seikan siltä varalta, jos joku tahtoo kiskaista oranssin suippopaprikan sieraimeensa listani numerosta kymmenen. Mielestäni tuo ranttaus oli kuitenkin vaihtelun vuoksi virkistävää ja erilaista luettavaa, vaikkakin myös paikoitellen käsistä karannutta.

Kiitos. ...senkin hipit.

1. From Russia with Love part 1, part 2, part 3.
2. Valmistautukaa maihinnousuun!
3. Golden Demon Spain 2011 kuvia
4. Artscale Night Lord
5. Cronos Wraith Lord? Cronos Lord? anyway, sweeeeet
6. Devilfish-maalaustutoriaali
7. I hier you like spawns
8. Tummia kultaisia verienkeleitä
9. Floorhammer megalypse
10. Warmachine rantti (ja ompa se poikinut jo vastaustakin.)

Maanantai: Nerd Alert - Banelings

Mitäköhän tästäkin taas seuraa, kun Youtube ja Bloggausaikataulu rupesivat lyömään kättä pääni sisällä. Mitä aikatauluuni tulee, niin se on selkeästi alkanut hieman vakiintumaan. Viikolla bloggaillaan pääasiassa, mitä nyt vastaan sattuu tulemaankin ja viikonloppuisin ei toimerru kirjoittamaan riviäkään, mutta vastaavasti sinne keskittyy se varsinaisen tulevan materiaalin tuottaminen eli pelaaminen ja maalailu. Käytännössä tämä tahtoo siis tarkoittaa sitä, että viikonlopulle ei kovin montaa postausta osu ja maanantaiksi on takki eli luonnoslaatikko tyhjä. Eihän tämä mikään varsinainen ongelma ole, sillä kyllä noita postauksia nyt muutenkin näyttää pursuavan ulos aika paljon.

Taisin kuitenkin keksiä käyttöä maanantaillekin ja syyllinen on tietysti myöhäinen sunnuntaiyö ja youtube. Olen tässä jo parina maanantaina postannut jonkun videon viikon aloitukseksi ja minusta se on ihan piristävää. Maanantai kaipaa jotain pientä kevennystä ja olen ajatellut ryhtyä sellaista tarjoamaan nörttimaailmalle omalla kieroutuneella logiikallani. Fat Tonyn kommenttia Karvisesta lainaten "He hates mondays, everyone can relate to that."

Tekeekö tämä "figublogistani" entistäkin sekavamman, vai jäsentääkö se sitä paremmin, kun ainakin osa häröilystä keskittyy maanantaihin? Hällä väliä ainakin alamäki on varmaa ja siitähän saa parhaat vauhdit! Tätä ideaa miettiessä jälleen pohti, että tarvitsisinko itselleni vain toisen blogin näille sivullisille uhreille, mutta toisaalta tämä satunnaisgenerointi yksinkertaisesti sopii minulle. Vaikka pääasiallisesti figuharrastukselle tämän blogin perustinkin, niin on se silti ennenkaikkea minun blogini ja en osaa intohimoisesti keskittyä elämässäni vain yhteen ainoaan harrastukseen, vaan huidon epätehokkaasti, mutta sitäkin raivokkaammin moneen eri suuntaan. On siis täysin oikeutettua, että blogini aihepiiri kiertää elokuvien, pelien, sarjakuvien ja yleisen nörttiraivon vauhdittamaa kehää.

Nerd Alert - Banelings

Mutta se pohjustuksesta ja ranttauksesta ja siirrytään siihen varsinaiseen kevennykseen! Jostain syystä koin heti tämän musiikkivideon soveliaaksi aloittajaksi näille maanantaipiristeille. Myönnettäköön, että video on toki jo wanha (tämä ei kuitenkaan ole lupaus siitä, että tulevaisuudessakaan tulisi tuoretta materiaalia, koska internetissähän se on jo ylipäätään mahdottomuus.), mutta jotenkin katsoin scifi-pelailun hyväksi tavaksi lähteä liikkeelle.



Tämä antaa siis ehkä pientä vihjettä siitä, mitä olen ajatellut "tasoksi" näille postauksille. Ja heti ensi maanantaina romahdutankin sen sitten täysin, sillä silloin näette videon, joka lopulta laukaisi liikkeelle tämän järkyttävän idean. Joku taso on kuitenkin säilytettävä, joten en minä näitä nyt jokaiselle maanantaille lupaa, vaan silloin, kun sattuu jotain kivaa tai ainakin itseäni viihdyttävää jemmoista löytymään.

Sinitarrakonsepti: Inquisitorial Henchmen

Arco-Flagellant - Death Cult Assassin - Crusader

 Olen tosiaan keräillyt bitsejä inkvisiittoreita varten ja tuossa vähän sinitarran kanssa teistailin suunnitelmiani lähitaisteluun pyrkivien Inquisitorial Henchmenejen suhteen. Nämä ovat siis vasta eräänlaiset consept art-versiot tulevasta. Näitä ei siis olla liimaamassakaan kasaan ihan näin, mutta osoitavat suunnan mihin olen ajatellut lähteä.

GW - Arco Flagellants

Ensimmäisenä kuvassa huitoo Arco-Flagellant, jonka suhteen joudutte nyt käyttämään vielä aika rajusti mielikuvitusta. Kyseessä on siis vasta pelkkä Ghoul-figu, josta on vähän pahimpia piikkejä ja mömmöjä siistitty pois. Tajusin noiden asennon ja kärsineisyyden olevan valmiiksi varsin lähellä alkuperäisiä arcoja. Eli tarkoitus on kourien tilalle vaihtaa kitarankieltä ja muuta vastaavaa arco-flagellanteille sopivaan tyyliin ja naaman eteen tietysti greenstuffista jotain rättiä.

GW - Death Cult Assassins

Death Cult Assassiini on rivissä seuraavana ja sen pohjana on Dark Eldar Wychit. Kyseisessä testikappaleessa on osia myös Wood Elf Glade Guardeilta. Sopivien päiden löytäminen näille on se suurin ongelma.

GW - Crusader

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä asennossa seisoo Crusader, jonka pohjana toimii chaos-solttu Fantasy Battlen puolelta. Ideasta kiitos kuuluu Lepralegioonan Laurille, joka näistä samaisista figuista oli omansa tehnyt. Laurin tapaan monet muutkin ovat käyttäneet todella eeppisiä kilpiä näillä Storm Shieldeinä, mutta itse sain niin uskomattoman originaalin idean, että mitäpä, jos käyttäisin Storm Shieldejä Storm Shieldeinä, kun niitä pari bitseissä jo valmiiksi pyöri. Ei ehkä yhtä tyylikästä, mutta mielestäni näyttää varsin kivalta näinkin. Aseet ovat vielä vähän kysymysmerkkinä, sillä en tiedä löydänkö tarpeeksi sopivia Power Weaponeita vai joudunko vain käyttämään figujen alkuperäisiä.

Minun ei ensin ollut edes tarkoitus ryövätä Laurin ideaa, mutta Defilerin bitsiboxeja kaivellessa tuli vastaan 4-6 kappaletta näitä samaisia figuja ja koska hänelle ei niillä käyttöä enää ollut, niin päätin tarttua tilaisuuteen ja hankkia niistä muutaman ristiretkiläisikseni. Kiitoksia kuuluu siis myös siihen suuntaan.

Viikon Vinkkilista #37

1. Todella laaja kokoelma 40K-rotuja
2. Valkyyrioita kerrakseen
3. Looted Hydra
4. ja lootataan Carnifexejäkin taas
5. Tämän Warlockin yksinkertainen teema veti puoleensa
6. Haulikko ja kessi
7. "dark angels"
8. Örkkien telaneuvo
9. No on kolikoita toki käytetty baseissa ennekin, mutta...
10. Voi pahus nyt mäkin haluan tuollaiset rifleman-tykit

Leffaisku: `Tamara Drewe´

öh...äh...errr...ei...hmm ellei...eikä...paitsi... sievä nenä...eih ei tämä ole Asterixia ja Obelixin näyttelijäkin huitoi ihan eri leffan trailerissa. Kröhöm. Kaikkea sitä välillä joutuukin katsomaan. Löydän yleensä leffoista edes jonkun hopeareunuksen viihdykkeeksi, mutta tällä kertaa se oli harvinaisen ohut. Kuvittelin saavani aikaan edes jonkun "Jos tyttöystäväsi raahaa sinut katsomaan tätä, niin voit ainakin lohduttautua sillä, että..."-tyyppisen artikkelin, mutta moistakaan reportaasia ei nyt oikein irtoa.

Tamara Drewe kertoo brittiläisen lehtikolumnistin tarinaa rumasta ankanpoikasesta. Tällä kertaa epäsievästä pikkutytöstä ei kuitenkaan kasveta hemaisevaksi miestennielijäksi, vaan siihen riittää nenän kutistaminen eli pieni plastiikkakirurgia. Tamara palaa uuden...anteeksi pienemmän nenänsä kanssa kotikulmilleen maalle ja saa tietysti sekoitettua pienen kylän täysin. Tarinan näyttämön keskipisteenä toimii eräänlainen kirjailijoiden yhteinen piilopirtti/hostelli, jossa kukin yrittää tuottaa suurta läpimurtoaan.

Kieltämättä kivat puitteet suoltaa tekstiä

Nyt vetää kyllä siis niiiiin hankalaksi hakea jonkinlaista nörttinäkökulmaa tähän elokuvaan. Ei auta edes se, että teos perustuu sarjakuvaan. Oletin elokuvalta irtoavan brittiläiseen tyyliin paljon mustaa huumoria, mutta sekin jäi kovin harmaaksi. (Pun Intended) Elokuvan loppua kohden odotin jotenkin koko ajan, että millä hetkellä hyvänsä koko homma karkaa käsistä ja alusta asti koottu sekava ihmisvyyhti purkautuu räjähdysmäisesti, mutta ei. Itselleni parasta elokuvassa olivatkin sitten melkeimpä maisemat ja brittiläinen ilmapiiri ylipäätään. Tuli ihan taas ikävä reissua Lontooseen.

Haloo tuholaistorjuja? Meillä on ongelmia teineistä.

Kääpiöt ja suippokorvat käsi kädessä

Kääpiötä tuli maalailtua viime viikon aikana ja johtohahmoni edistymistä näette yllä. Alkaa olla porukka ihan hyvällä mallilla muutamia maalaussessioita vielä kaivattaisiin. Bitsikaupoista on myös tullut tilattua vähän lisää osia mausteeksi warbandin varustukseen.

Älkää nyt kuvitelko, että olen vallan Mordheimiin siirtnyt blogini kanssa. Sanoinhan, että se on vain sivuprojekti. Kyllä viikonloppuna jälleen 40K:ta tuli pelailtua. Pelasin kaksi peliä kahta eri örkkiarmeijaa vastaan ja kauhean objective-kädönväännön jälkeen turpaan tuli lujaa molemmilta. Avaruushaltioilta vain loppuivat yksiköt kesken örkkien valtavaa aaltoa vastaan.

Diret äärimmäisen pahasti väärässä paikassa Kardinaalin uusimpia kauheuksia vastaan

Shanityn kopterit tekemässä eeppistä kuolonsyöksyä Wave Serpentin kylkeen

Lisäksi olen suoraan sanottuna käyttänyt valtavasti aikaa bitsien hamstraamiseen. Olen sukeltanut useamman kaverin bitsiboxeihin ja kaivellut sieltä tavaraa inkvisiittoriporukkaani varten. Lähistely-henchmenejä varten alkaa olla osat kasassa. Ei tosin läheskään kaikki alla näkyvässä kasassa.

"Eikä tässäkään vielä kaikki"

Vampyyrinmetsästäjä, figupelaaja ja herrasmies

Pikainen seivästys ja sopivasti kotiin kello viiden sotapeleille

Aloitetaampa taas viikko rauhallisesti, mutta ennen kaikkea arvokkaasti. Löysin tämän vanhan videon Peter Cushingista, joka paljastaa hänet figupelaajaksi. Jotenkin jännää ja kutkuttavaa. Ei pahemmin nykyisiä näyttelijöitä paljastu warhammer-pelaajiksi tai paljoa muuksikaan "erikoisemmaksi." Ellei tietysti lasketa sitä "salaista" Hollywood-näyttelijöiden roolipeliporukkaa, mistä Dork Towerkin aina välillä vääntää hupia irti.



Kaikella pyhäinhäpäisyn uhallakin totean, että Peter Cushing ei ole minulle ensisijaisesti Tähtiensodan Grand Moff Tarkin, eikä edes Doctor Who, vaan ehdottomasti aito Van Helsingin suvun vesa jahtaamassa Draculaa kavereineen.

Nykyajan figupelaajilla olisi muuten oikeastaan tietyissä osa-alueissa paljon opittavaa wanhojen aikojen herrasmiesten pelaamisesta.

Bongasin videon Mr Saturday's Mumblings-blogista.