maanantai 30. syyskuuta 2013

Maanantai: Key of Awesome - How Breaking Bad Should End

Maratoonailin viime kuussa koko Breaking Badin läpi ja kieltämättä kavereiden kanssa meno on nyt vähän tälläistä...

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Täydennystä varustukseen ja Tampereen nörttikohteisiin

Mä katson, kun sä syöt

Tuli käytyä "suvun kesken" Tampereella lauantaina, kun lähdimme ostoksille velipojan ja vaimokkeiden kanssa. Kesän aikana tullut käytyä kunnolla juuri missään, joten oli ihan rentouttavaa lähteä kiertelemään ilman sen kummempia suunnitelmia. Okei no toki harrastajalla joku pieni agenda aina on takaraivossa.

Itselleni se polttavin syy Tampereella pyörähtämiseen oli elintärkeän Army Painterin Skeleton Bone-sprayn loppuminen ja sitähän oli saatava lisää. Ylimääräistä haastettahan tähän toi esimerkiksi se, että posti luokittelee sprayt vaarallisiksi aineiksi, joten netin kautta tilaaminen on hieman poissa laskuista. Fyysisesti lähimpään Fantsuun siis, koska muualta ei herunut.

Samalla tuli täydennettyä muitakin puutteita arsenaalissa ja varsin järkevällä otteella eli pelkkiä työvälineitä eikä uusia figuja keskeneräisten jatkoksi. Army Paintereita siis Fantasiapeleistä, poranteria Harrasteesta, baseja Puolenkuun Peleistä ja vielä minilisäri Lautapelit.fi:stä Small Worldiin, että riittää rodut hieman paremmin jonoon viiden hengen peleissäkin.

Reissu siis pääpiirteittäin seurasi tuttua Tampereen kiertelyn kaavaa, jota jo esittelin aikaisemmin blogipostauksessani. Kannattaa lukaista, jos kaipaat vinkkejä tampesterin figu/nörttikohteista.

Varustetäydennys

Mutta entäs se uusi kohde?

Reissussa ruokapaikan valitseminen on tietysti aina päivän haastavimpia ja tärkeimpiä päätöksiä ja tällä kertaa päätös tehtiin puhtaasti nörtteyden siivittämänä. Nähtävyydeksi valkkautui siis Marvel/DC -sisustuksensa ansiosta Tampereen Koskikeskuksen Daddy's Diner. Ansaitseehan sitä saada takkiinsa, kun valitsee ruokapaikan pelkän sisustuksen takia useista varoittelijoista huolimatta. Kyllähän se ruokalistakin vaikutti ensin ihan houkuttelevalta, vaikkei valitsemaan oikein pystynytkään kymmenien vaivoin eroavien hampparien ja leipien välillä. Alkupalat lievensivät pelkoa, sillä pakko myöntää, etten niin herkullisia ristikkoperunoita ole koskaan heitellyt kitaani ja vieläpä sinihomejuustodipin kera. Valitettavasti totuus on tietysti pääruuassa ja kierros pöydän ympäri vahvisti kauhut olemattomuudesta erittäin todeksi...

"Mautonta..."
"Meh..."
"American Dinerissa oli parempaa..."

En muista koska olisin edes viimeksi jossain ravintolassa todella karvaasti pettynyt ruokaani. Saati, että ruokaan menisi hermot, kun rasva hajottaa ja syöpyy läpi suojakääreistä, joiden avulla annosta olisi tarkoitus syödä. Moista tapahdu edes iltaisin grillijonosta selvittyä, niin miten sitten täällä. Kaikin puolin latteaa, hankalaa ja tuhlausta. Tavallaan surkeaa, kun ei annoksissa sinäänsä ollut sellaista vikaa, että valittaisikaan, mutta ei toisaalta mitään hyvääkään. Perinteistä suomalaista itsekseen tuskastumista siis. Vaimon jälkiruuaksi ottama kakkupala oli sentään edes herkkua ja sisutuksen lisäksi ainoa positiivinen yllätys taisi ollakin varsin komea kakkutiski.

En usko meneväni enää koskaan uudelleen, enkä voi myöskään suositella ravintolaa kenellekään, kuin korkeintaan pelkäksi jälkiruokapaikaksi. Huoh no tuntuu ainakin vakiopaikat jatkossa entistä paremmilta.

Loosi valittiin Avengerssin perusteella luonnollisesti

lauantai 28. syyskuuta 2013

Wraithknightin palasia

Some assembly required
Tämä on nyt hieman tälläinen "Pics or it didn't happen"-tyyppinen postaus. Olen tuhannesti vakuuttanut, pyhästi lupaillut ja peräti virallisesti aikaisemmin dokumentoinut, että selvittyäni tuosta pienestä turnauksesta ja siihen valmistautumisesta, niin laitan vihdoin tuon julkaisupäivänä hankkimani Wraithknightin kasaan. Siinä se nyt alkaisi olla niin pitkälle kasassa, kuin ennen ensimmäisiä maalauksia viitsin. Vasemmasta reunasta näkynee, että miekkakäden convertointi on vielä kesken, mutta muut raajat ovat kunnossa. Aseistus on magnetisoitu eli saan toteutettua kaikki kolme variaatiota vain kädet nopsaan vaihtamalla. Ei edes tarvinnut tilailla bitsikaupoista mitää varaosia tämän toteuttamiseen.

Base on vielä kesken, mutta kuten näkyy siellä on Dreadnought naama turpeessa. Miekkakäsi jäi tietysti jonon viimeiseksi, koska se nähnee käyttöä vähiten, mutta sainpa jonkun naksahduksen, että piti sitä ruveta silti convertoimaan erilaiseksi poseerauksia varten. Mutta joo ensimmäisiä maalikerroksia kaivattaisiin, että pääsee heittämään monsterin lopullisesti kasaan. Jatkoa siis seuraa.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Elämäni ensimmäinen turnausraportti

Tiedustelija äkkää horisontista lähestyvät vihollisrivit
Kuten aikaisemmin mainitsin, niin Porin Pelikaupalla pidettiin pieni 600 pisteen kokoinen Warhammer 40.000 -turnaus ja kyseessä oli tosiaan pitkästä harrastushistoriastani huolimatta ensimmäinen varsinainen turnaus, johon olen osallistunut. Tälläisen merkkipaalun kohdalla olisi siis suorastaan rikollista jättää turnausraportti kirjoittamatta.

Turnauksessa oli useimmista muista figuturnauksista poiketen käytössä systeemi, jossa ensisijaisesti ratkaisi pelkkä voitto, eikä pelin pistesaalis. Vaikka siis joku keräisi eniten pisteitä ei se vielä toisi turnausvoittoa, jos ei hän myös voittaisi kaikkia pelejään. Peleistä ansaittuja pisteitä verrattaisiin vasta tasapelien sattuessa palkintosijoja haettaessa. Mikäli myös pisteet menisivät tasan palkintosijaa hakiessa, niin näiden välillä pelattaisiin vielä ylimääräinen finaalipeli, mutta siihen ei tällä kertaa tarvinnut mennä. Turnauksessa pelattiin siis varsin perinteisesti kolme peliä ja itsellänihän taistelut sujuivat seuraavasti...

1. peli - Eldar vs. Dark Eldar
Deployment: Dawn of War
Mission: Crusade kolmella(3) objectivella + Secondary Objectivet


Ensimmäisessä arvalla käydyssä parituksessa napsahti sitten heti omaa peliporukkaa vastaan ja tavallaan juuri se viimeinen, jonka tahtoisin vastaani eli Pasi Dark Eldareineen. Olimme nimittäin jo etukäteen todenneet, että jos joudumme vastakkain, niin tankkilistani on täysin kuin  Sakset Paperille hänen jalkaväkeä silppuamaan erikoistuneelle venomspämmilleen. Olisimme voineet päästä tekemään parin vastustajan elämästä helvettiä, mutta sen sijaan joutuisimme lyömään kallomme yhteen kuvioilla, joita olimme jo harjoituksissa monesti vastatusten koittaneet. Minulla oli siis toki yliote, mutta pimeät serkut olivat jo "nähneet kaikki liikkeeni." 

Dark Eldarin ensimmäinen liikkuminen meneillään
Pasin lista
Haemonculus
3 x Kabalite Trueborn, 2 x Splinter Cannon + Venom, Splinter Cannon
5 x Kabalite Warriors + Venom, Splinter Cannon
5 x Kabalite Warriors + Venom, Splinter Cannon
8 x Reavers, 2 x Heat Lance

Pasi aloittaa heti onnekkaasti kaappaamalla Reaver jetbikeilleen juuri sen kaipaamansa huumelastin eli +1S, jonka ansiosta hän pystyisi vahingoittamaan tankkejani niillä myös lähitaistelussa. Ryhmä oli jo muutenkin tärkein kohteeni, sillä Heat Lanceillaan se oli harvoja, jotka uhkaisivat peltejäni. Pasi aloittaa ja liikkuu kohti hyödyntäen maastoa sen verran mitä pystyy. Vuoroni tulee ja nytkäytän tankit liikkeelle, etsin ampumalinjan ja avaan tulen. Reavereista tippuu osa, muttei tarpeeksi ja tiedän jo etten viimeiselläkään tankilla saisi enää harvennettua niitä tarpeeksi, joten käännään piiput kohti Haemonculuksen alusta ja tiputan sen. First Blood! Tämä oli oikea valinta, sillä seuraavaksi Reaverit repivät toisen kuljetusalukseni alas. Saan kostoni nopeasti pyyhkimällä reaverit pois kentältä ja samassa tulituksessa pääsee hengestään myös haemonculuksen henkivartiosto, mutta pääpahis itse pakenee toisen ryhmän suojiin.

Hetkessä onkin viides vuoro ja huomaan olevani kaikesta huolimatta pinteessä. Noppajumalat ovat päättäneet säästää huolestuttavan määrän vastustajani joukoista ja pimeät serkut pitävätkin hallussaan kahta Objectivea ja kolmannen läheisyyteen on parkkeerattu kaksi Venomia odottaen minua nälkeisenä, että tiputan joukkoni hakemaan sitä. Menen hetkeksi lukkoon ajatuksissani. "Hey I'm the one whose supposed to do the pointy-eared-shenanigans over here!" Olin vähällä ottaa tarpeettomia riskejä kunnes aivotoiminta jälleen palaa ja muistan pelaavani paperilennokkeja vastaan. Spiritseer johtaa Dire Avengerit aseet laulaen hyökkäykseen ja perusaseiden ryöppy riittää helposti tiputtamaan ensimmäisen Venomin ja toisellakaan ei luonnollisesti ole mitään mahdollisuuksia Wave Serpentin täyslaidallista vastaan. Omat joukot ovat turvassa ja Fire Prismin laukaus haihduttaa toisen vastustajan pitämän objectiven tyhjäksi vihulaisista. Peli ei kuitenkaan pääty vielä viidenteen vuoroon, joten moppaan aseillani viimeiset Dark Eldarit pois kentältä varmistaen itselleni täydet pisteet.

2. peli - Eldar vs. Space Marines (Salamanders)
Deployment: Dawn of War
Mission: Purge the Alien + Secondary Objectivet


Kuusi voittajaa, joista neljä omaa peliporukkaani, joten surkeat mahdollisuudet saada uutta naamaa tälläkään kertaa vastustajakseni. Jep arpa napsahtaa velipoikaan eli pöydän toiselle puolelle parkkeeraa Salamantereita uunituoreen codexinsa kera.

Mariinit poseeraa
Lassin lista
Chapter master, Master-crafted Thunderhammer, Artificer Armour, Bike, Storm Shield
6 x Tactical Space Marines, Meltagun, Master-crafted Combi-melta + Drop Pod
5 x Space Marine Bikes, 2 x Cravgun, Master-crafted Combi-crav
Thunderfire Cannon

Onnistun ryöstämään aloituksen Lassin hyppysistä ja tiputan samantien Thunder Fire Cannonin pöydältä, mutta Tech-Marine jäi henkiin eväten minulta First Bloodin, jota kipeästi kaipasin. Lisäksi tiputin muutaman motskarin. Sitten olikin Lassin vuoro ja vähemmän yllättävästi Podi tipahti niskaani ja tuhosi toisen Wave Serpentin. Loput vuorot olivatkin jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä molempien syöksähdellessä ympyrää ja ammuskellen. Pelin päättyessä molempien armeijoista oli jäljellä vain surkeat rääppeet; Eldareilla Fire Prism ja mariineilla Drop Pod ja Chapter Master parin woundin turvin. Voitto siis mariineille näiden haalittua enemmän pisteitä tapoista.

3. peli - Eldar vs. Tyranids
Deployment: Dawn of War
Mission: Emperor's Will + Secondary Objectivet


Tappioni johdosta vastaan asettuu sentään vihdoin pelaaja, jota en ole ennen kohdannut, kun pöydän toiselle puolelle levittäytyvät Mikan Tyranidit. Huomaan olevani ongelmissa, sillä johtuen muiden pelaajien hyvistä pistetileistä minulle ei riittäisi pelkkä voitto, vaan minun olisi revittävä voitto täysillä pisteillä tai olisin ulkona palkintosijoista. Se ei kuitenkaan olisi helppoa, sillä vaikka listani tulivoimalla olisi helposti mahdollisuudet aiheuttaa pahaa jälkeä, niin totuus on, että Mikalla myös riittäisi armeijassaan uhrattavaa ja vielä senkin jälkeen hän saattaisi vyöryä ylitseni. Tärkein kohteeni olisivat Hive Guard, koska ne ovat tankeilleni suurin uhka ja toisena Tervigon, joka voisi tuurilla synnyttää sisuksistaan niin paljon lisää otuksia pöydälle, että jäisin jalkoihin senkin takia.

'nidit valuu yli!
Mikan lista
Tervigon, Catalyst
3 x Hive Guard
17 x Hormagaunts, Adrealine Glands
17 x Hormagaunts, Adrealine Glands

Saan aloituksen ja haen heti kohteekseni Hive Guardin. Kolmen tankin yhdistetty tulitus ei kuitenkaan tehnyt kuin kolme haavaa läpi asti, joten kaksi otuksista jatkoi edelleen tykki tanassa minua kohti rangaisten Fire Prismiltä pois pari Hull Pointia, mutta onneksi ei sen pahempaa. Todellinen tuurini kävi kuitenkin siinä, että Mikan Tervigon lopetti sittiäisten munimisen heti ensimmäisellä vuorolla sylkäistyään ensin ulos 12 liskon ryhmän, joka tosin sekin tarkoitti minulle vain entistä enemmän ammuttavaa, jota oli jo entisestään liikaa.

Tiputin viimeisen Hive Guardin vasta kolmannella vuorolla, joten kohti juoksevien Hormagaunttien harventamiselle ei ollut jäänyt tarpeeksi aikaa ja nyt ne levittäytyivät kahtena lonkerona pitkin pöytää. Toista sain typistettyä tarpeeksi, mutta toinen ryhmä pääsi hyökkäämään Wave Serpentin kimppuun ja kynsi sen kappaleiksi. Kuljetusaluksen Dire Avengerit pääsivät savuavasta hylystä turvallisesti pihalle, mutta olivat rysähdyksestä ilmeisesti sen verran järkyttyneitä etteivät saaneet paetessaan kaadettua paria hormaa enempää ja niin ryhmäni jäikin pian jalkoihin.

Tässä vaiheessa oltiinkin sitten kovan paikan edessä. Kahden tankin ja viimeisen ryhmäni turvin saisin todennäköisesti pidäteltyä eteneviä joukkoja sen verran, että säilyttäisin oman kotiobjectiveni hallinnan ja First Bloodin turvin voittaisin niukasti. Pahemmassakin tilanteessa peli lienisi sentään tasapeli, jos jokin tyranideista pääsisi tulitukseni läpi nappaamaan Line Breakerin. Tiesin, ettei tasapeli riittäisi. Tiesin, ettei niukka voitto riittäisi. Turnauksen kannalta oli aivan sama vaikka häviäisin, sillä ilman kunnon pisteitä kärki karkaisi joka tapauksessa. Oli siis aika kehittää viimeinen epätoivoinen suunnitelma. Ainoa mahdollisuuteni riittäviin pisteisiin olisi, jos itselläni olisi yksi Primary Objective ja kaksi Secondary Objectivea ja Mikalla ei mitään. Minun olisi siis pakko tyhjentää 'nidien kotipesä, vallata se ja silti pitää ne poissa omaltani. Epätoivoista, mutta epätoivoiset ajat ja niin edelleen. Hylkäsin siis oman päätyni ja suuntasin tankeillani toiselle puolelle pöytää, jossa yritin epätoivoisesti tiputtaa tarpeeksi 'nidejä päästäkseni niiden pesälle, mutta tässä tarinassa epätoivoisetkaan sankariteot eivät tuo onnellista loppua, vaan pelin päättyessä joudun kohtaamaan odotetun tappion riskinottoni vuoksi.

Turnauksen viimeiset pelit meneillään
Huuuh turnaus ohitse ja no ensimmäinen sija tuli sentään edes perheeseen, kun velipojan eli Kardinaalin mariinit voittivat kaikki kolmea peliään napaten näin turnausvoiton. Hauskaa oli ensimmäisessä turnauksessani joka tapauksessa, vaikka pieni tapahtuma olikin ja tokihan vähintään näissä paikallisissa täytyy näyttäytyä jatkossakin.

maanantai 23. syyskuuta 2013

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Keltainen voima - erilaista paikallisväriä


Satakunnan Airsoft ry eli tuttavallisemmin Satasoft järjesti elokuun lopulla airsoft-skenaariopelin Noormarkussa ja nyt jälkeenpäin tapahtumasta on saatu myös videomateriaalia julkaistua. Komeita proppeja pojilla on tapahtumassa ainakin ollut ja niitä voi ihmetellä lisääkin vaikka heidän valokuva-albumistaan. Tälläistäkin harrastusta on siis Porin suunnalla hyvin voimissaan.



perjantai 20. syyskuuta 2013

Kolme vuotta ranttaamista ja hirveää huitomista


Ummm.. Blogini täytti juuri kolme vuotta. 20.9.2010 kello 15.15 julkaistiin tämän blogin ensimmäinen postaus ja pahasti se tosiaan näyttää siltä, että siitä alkaa virtuaalimaailman vuosissa olla jo varsinainen ikuisuus. Välillä tuijottelee jotain vanhoja postauksia ja miettii, että mitä hittoa tuotakin raapustaessa tuli ajateltua ja toisaalta taas jotain uutta saattaa katsella sillä asenteella, että pitäisiköhän tämänkin blogin jo pikkuhiljaa aikuistua. En tiedä onnistuuko se vieläkään. Niin tai näin pakko tätä tajunnanvirtaa on johonkin pukata...



Eteenpäin pitkin neljättä bloginörtteilyn vuotta - Allons~y!

torstai 19. syyskuuta 2013

Budjettijoukkueen linjurit ja koppaaja

Linemen
Team Hobo saa jälleen jatkoa pienenä välikevennyksenä. Turnausviikonloppuna nappasin Pelikaupan alen innoittamana itselleni yhden Dark Vengeance -aloitusboxin. Tai no ehkä pikemminkin hieman reilun puolikkaan boxin, sillä yhtä ryhmällistä cultisteja lukuunottamatta kaaoksen joukot menivät kaverille. Halusin ryhmän nimittäin tätä BB-projektia varten. Itse turnauksesta minulla on tuolla raportti tuloillaan, mutta palataan siihen myöhemmin. Turnausta edeltävä viikko hieman turrutti, koska kulutin paljon vapaa-aikaa suti ja suippokorva kädessä aina kun jaksoin. Tästä syystä siitä selvittyäni nollasin päätäni äkkiä tekaisemalla kasaan nämä täydennykset ihmistiimiini. Ajatuksena on, että linjamiehet ovat entisiä sotilaita. Epäselväksi jää, että ovatko he eläköityneitä vai karkureita, mutta tässä joukkueessa ei taustoja kysellä.

Catcher
Hobojen koppaajana taas toimii entinen keisarillinen insinööri, joka lähti läksimään toimestaan burnoutin vuoksi ja viettää nyt varhaiseläkkeensä pelaamalla palloa. Jos viime viikko jotakin inspiroi, niin ainakin tämän. Köh. Heittäjä olisi vielä vaiheessa tuolla pöydällä, mutta sitten alkaa olla porukka kasassa.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Maanantai: GTA V The Musical

Huomenna on sopivasti GTA V:n julkaisupäivä, joten otetaanpa taas yksi ajankohtaisuudelle. Sitä koittaa siis karu arki monissa talouksissa...tai ainakin niissä mittasuhteissa, että aiheesta on saatu taas aikaan musikaali.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Turnauskuvia


Viikonlopun 40k-turnaus on nyt ohitse ja tuloksia, rapsoja, fiiliksiä, sun muuta sitten myöhemmin paremmalla ajalla. Porin miniatyyripeliskenen elävöittämisseuran facebook-albumista voitte kuitenkin ihmetellä valokuvia siitä, että miltä meno näytti. Aika hyvin saatiin kuitenkin turnaus onnistumaan pienessäkin tilassa.

Tätä kirjoittaessani siellä on vasta lauantailta valokuvat, mutta uskoisin, että tämän päivän kuvat saadaan sinne myös iltaan mennessä.

Edit: Ja sunnuntailtakin kuvat jo löytyvät.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Elämäni ensimmäinen turnauslista


Tänään käynnistyy Porin Pelikaupalla pieni 600 pisteen WH40K-turnaus ja pitäähän sitä nyt osallistua, kun moista on Porissa tarjolla ensimmäistä kertaa vuosiin. Muuten normaalit säännöt, mutta pöydän koko on 4'x4'. Tarkoitus oli yksinkertaisesti saada helposti lähestyttävä turnaus aikaan, joten siksi näin pieneen peliin ei mitään patrol-tyyppisiä sääntöjä alettu vääntää, vaan ihmiset pääsisivät pelaamaan ihan perinteistä nelkkaria. Katsotaan miten käy. Minäkin siis vääntämään elämäni ensimmäistä turnauslistaa ja ei tällä nyt hirveästi kavereitakaan saa. Hitunen onnea parituksissa ja uskoisin pääseväni pitkälle.

#HQ
Spiritseer [70p]

#Troops
Dire Avengers
+ Wave Serpent, Scatter Lasers, Holo-Field [200p]

Dire Avengers
+ Wave Serpent, Scatter Lasers, Holo-Field [200p]

#Heavy Support
Fire Prism [125p]

Yhteensä 595 pistettä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Nörtti, vaikuta maailmanloppuun


Jonkin aikaa sitten kuultiin järkyttäviä uutisia, kun muualla maailmalla jo kulttimaineeseen noussut The World's End-elokuva päätettiin jättää pois teatterilevityksestä Suomessa. Anteeksi ranskani, mutta tämä on ainakin minua vituttanut kuin pientä oravaa, sillä tämä teos oli itselleni selkeästi vuoden odotetuin elokuva. Elokuvahan on kolmas osa trilogiassa, jossa leffoilla ei tosin ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Aikaisemmat osat ovat Shaun of the Dead ja Hot Fuzz, jotka ovat teoksia jotka kaikkien pitäisi nähdä.

Episodi on suuressa viisaudessaan aloittanut kampanjan, jolla pyritään saamaan maailmanloppu tulemaan sittenkin myös Suomeen ja tälle tahdon nostaa hattua ja näin ollen myös levittää sanaa. Jollet ole elokuvaan aikaisemmin törmännyt, niin katso tästä traileri ja vakuutu.



Mä haluun mun Cornetton!!!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Maanantai: The Dark Knight Rises Music Video

Tuli joku supersankaripiikki taas sunnuntaina, joten piti sitten sitä osastoa kaivella maanantaiksi. Lämpenin itse alunperin tälle biisille aika hitaasti, mutta johtunee tyylilajista omalla kohdalla. Mutta joo synkkään bätmäniin sopii aika hyvin synkkä räppäys...

lauantai 7. syyskuuta 2013

Lautapelaajat nuo yhteiskunnan viholliset


Rakas päiväkirja, tänään olimme kaverien synttäreillä ja pelasimme Menolippua. Naapuri soitti ja valitti melusta.

*** Achievement Unlocked ***


Seuraava taso: Poliisit paikalle Eclipse-maratooniin.


Yhteiskunnan vihollinen numero yksi

Mättäällinen turnausmaastoa


Kiireinen viikko ollut eikä ensi viikko näytä ainakaan helpommalta, mutta jotain aikaankin saanut edes. Aikaisemmin heitin nopean näppäyksen metsistä, jotka olin koonnut ja eilen sain aluskasvillisuuden kasvatettua puiden katveeseen. Lisäksi olen ehostanut vanhaa imperiumin laskeutumisalustaa uuteen uskoon. Näitä olisi siis tarkoitus levitellä yhdelle turnauspöydälle Porin Pelikaupalla ensi viikolla.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Tarkastelussa uusi nörttikauppa AlphaGeek.fi

AlphaGeek.fi - AlphaGeek.com

Pari viikkoa sitten sain sähköpostitse ehdotuksen yhteistyöstä blogini ja uuden nettikaupan välillä. Fiksu bloggaaja tietysti miettii yhteistyökumppanien suhteen, että onko yritys oikeaa kohderyhmää itseensä ja lukijoihinsa nähden, mutta tässä tapauksessa jo pelkkä nettikaupan nimi kertoo parituksen olevan toimiva. Saatuani vielä heti kärkeen vihreää valoa yhteistyön täyden läpinäkyvyyden suhteen teidän lukijoiden suuntaan, niin oli helppo hypätä kyytiin tähän pieneen sopimukseen. Suunnittelin ensin kirjoittavani kaikesta insinöörimäisellä raportointityylillä, mutta tajusin moisesta syntyvän niin hirveän tekstiseinän, ettei sellaista jaksaisi lukea kukaan. Ajattelinkin siis jakaa aiheen pariin osaan ja aloitan tietysti sillä varsinaisella asialla eli tutusmiskierroksella AlphaGeek.fi -nettikauppaan pienen arvostelun muodossa.

AlphaGeek.fi:n takaa löytyy ruotsalainen yritys, jonka nettikauppa on naapurimaassa toiminut nimellä Roliga Prylar. Nyt yritys on levittäytymässä muihin pohjoismaihin hieman kansainvälisemmän nörttinimen kanssa. Googlettelin firmaa tietysti runsaasti ennen, kuin annoin lopullisen myöntävän vastauksen yhteistyölle, sillä täytyyhän netissä hieman harrastaa vainoharhaisuutta. Luurankoja en kuitenkaan kaapeista onnistunut löytämään vaan päinvastoin oikeastaan varsin mukavan yllätyksen, sillä kauppa on itseasiassa saanut itsekin alkunsa nörttiblogista, joten tässähän tuli oikein pörröinen fiilis. Ilmankos sanaa halutaan levittää nörttiblogien kautta täällä Suomessakin.

Yhteistyö AlphaGeekin ja blogini välillä on varsin perinteinen eli saisin tuotteen tai pari ihmeteltäväksi ja arvosteltavaksi ja päälle tietysti linkki heidän suuntaansa, että tälläisestä kaupasta tavarat sain. Ei siis mitään ihmeellistä piilomainontaa tai aivopesuläikkiä kätkettynä valokuviin hiustenkuivaimista. Mukava bonus oli, että saisin valita tuotteet täysin itse heidän valikoimastaan pienen budjetin puitteissa. Näin saisin vielä kätevämmin siis juuri omaan blogiini sopivaa materiaalia ihmeteltäväksi. Tämä tulikin tarpeeseen, sillä selatessani nettikauppaa meinasin hukkua valikoimaan sen venyessä nörtteydestä toiseen; Doctor Who:sta Nintendoon ja jenkkikarkeista trekkerikelloihin. Tästä voidaan antaa firmalle heti myös plussa, koska hyllyiltä löytyy paljon kamaa, joiden perässä olisi ennen pitänyt kirmata pariinkin eri kauppaan. Moni siellä ruudun toisella puolella nyt tönii silmälasejaan pitkin nenänvartta ja heristelee sormeaan, että mitäs väliä sillä on kyllä internetillä pääsee ja rahalla saa, mutta kyllä itse ainakin mieluummin heitän postikuluja vain yhteen suuntaan useamman paikan sijasta. Entistä enemmän plussaa annan vielä siitä, että nettikauppa laajenee Suomenkin suuntaan. Kun on vuosia toiminut nörttiyhdistysten parissa, niin on tullut varsin selväksi, että varsinkaan nuorille se ei vain ole niin helppoa päästä tilaamaan äiskän luottokortilla ulkomailta tavaraa. Suomenkielinen .fi-sivusto on oikeasti monen nörtinalun pelastus ja allekirjoittanut tottakai liputtaa aina nörtteyden levittämisen puolesta.

Mutta se jorinoistani ja itse nettikaupan sisältöön ja valitsemiini tuotteisiin. Selasin, hermoromahtelin ja kuolailin tieni fanituotteesta toiseen, mutta jossain vaiheessa järki alkoi voittaa ja aloin hahmottaa, että tahtoisin valita jotain missä on enemmän arvosteltavaa, kuin jossain patsaassa ja siitä saisi iloa hieman useampikin henkilö. (Minulla oli siis heikko hetki, myönnetään) Lähdin tämän vuoksi lautapelien ja leffojen suuntaan ja koska ne pyörivät useasti myös blogissani, niin valinta alkoi vihdoin hahmottua. Poimein lopulta lautapelien puolelta Diplomacyn ja leffaeväisiin Waves Popcorn-koneen. Ajattelin, että olisi muutenkin jännä päästä kokeilemaan kuumalla ilmalla toimivaa popparikonetta, mutta nuo olivat juuri onnistuneet loppumaan varastosta, joten sainkin heidän valikoimistaan löytyvän toisen popparikoneen eli tämän OBH Nordican laitteen. En kuitenkaan ole asiasta ollenkaan harmissani, sillä sellainen on itseasiassa jo ennestään hyväksi havaittu.

Level Up sekä seuraavalle peli- että leffaillalle

OBH Nordica ei tietysti ole tuotemerkkinä erityisen nörttiuskottava, mutta jos on ollenkaan yhtä klassinen leffafriikki kuin minä, niin popparikone on varsin ehdoton kaveri. Voihan sitä retroilla kattilan kanssa ja ei ne mikropopparitkaan varsinaisesti kalliita ole, mutta siitä ei vain pääse yli eikä ympäri, että popparikone on leffaeväisiin todella helppo, vaivaton ja herkullinen. Arvostelua raaputtaakseni minun ei tätä Big Popperia tarvinnut pahemmin edes lähteä nyt testaamaan, sillä laitetta on tullut jo aiemminkin kokeiltua. Sen tuotoksia on itseasiassa nähty blogissani jo yli vuosi sitten, kun järjestimme kavereille vaimon kanssa The Avengers-ennakkomaratoonin, jota varten lainasimme tämän samaisen laitteen sukulaisilta ja illan aikana tyhjentyikin koneen kulho monta kertaa. Voin siis julistaa testanneeni laitetta usean ähkyn verran ja läimäistä hyväksymistarrani sen kylkeen.

Muistatko tämän? - The Avengers -ennakkomaratooni

Diplomacy -lautapeliin itseensä palaan erikseen myöhemmin, sillä kuten tuosta Lautapelioppaan arvostelusta huomaatte vaatii se varsin paljon paneutumista ja resursseja jo yhteen pelikertaan, joten materiaalia uskottavaan arvosteluun ei välttämättä vielä päivässä tai parissa saa kokoon. Lautapelien kautta kuitenkin löytyi yksi seikka, josta liikkeellä voi kritiikkiäkin antaa ja se on nettikaupan sekavuus suhteessa tavaran määrään. Jos valikoima olisi pienempi, niin kauppa olisi varmasti täysin riittävä, mutta itsestäni ainakin tuntui, että törmäsin vähän väliä johonkin uuteen tavaraan, jota en ollut aluksi ollenkaan tajunnut. Esimerkiksi juurikin lautapelit bongasin lopulta vahingossa tehdyn tuotehaun ansiosta sijoittuvaksi Leikkikalut->Seurapelit -valikoiden taakse. Tai ehkä en vain aluksi ylipäätään käsittänyt "seurapelit" nimen takaa löytyvän myös vakavampia pelejä. Myös tuoteselostuksissa on jonkin verran vielä hieman kömpelöitä käännöksiä, mutta ehkä sen antaa anteeksi, kun paahtavat käännöksiä parille uudelle kielelle kerralla.


Hmm mitäköhän fiksua siis vielä lopuksi keksisin tästä nettikaupasta? Vaikka onkin selvää, että kaltaiseni nörtit löytäväl tuolta kaikenlaista hamstrattavaa kokoelmiinsa, niin täytyy sanoa, että parhaimmillaan paikka on ehkä kuitenkin kaveripiirille lahjoja metsästäessä. Synttärilahjan kuvittelisi bongaavan varsin helposti nörtille kuin nörtille ja jouluna tuo yhdestä osoitteesta löytyvä valikoima helpottanee lahjashoppailua kummasti. Sain itseasiassa onnistuneen sattuman kautta aiheesta myös omakohtaisia kokemuksia, sillä viikko sitten sain kaveripariskunnalta synttärilahjaksi AlphaGeekistä tilatun Tardis-aamutakin (, jota itse kyllä nimitän nyrkkeilykaavuksi), joten tulinpa vahingossa saaneeksi todisteet siis tällekin teorialleni.

Mutta mitä te yksin minun mielipiteisiini nojaamaan, menkää ihmettelemään itse:

maanantai 2. syyskuuta 2013

Maanantai: The Warp Zone - X-Men Born This Way

Tänään video on aika vanha, mutta X-men. Allekirjoittaneella alkoi tänään taas luennot kesän jälkeen eli koulu. X-meneillä on koulu. Joten tänään X-men. Ei huku aasi tätä siltaa mennessään. Aion tällä viikolla tehdä blogiin vain postauksen tai pari, koska iskee jonkinlainen alkujärkytys arkeen palatessa kuitenkin, mutta niin... se X-men.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Leffaisku: Elysium



Ehdinpäs sentään katsastamaan Elysiuminkin. Se oli hyvää scifiä. Paljon samoja elementtejä tottakai kuin District 9:ssä. Sekä hyvässä, että pahassa. Hyvässä: Maailmanlopun tuntua, eeppisiä aseita, komeita efektejä, inhorealismi-scifiä jne. Pahassa: "Tuntekaa miten perseenne puutuvat tylsyydestä, kun hieron muka-ovelaa yhteiskuntakritiikkiä naamaanne."

Näyttelijöiden suoritukset olivat mukavasti maailmaan upottavia. Edes Matt Damon ei onnistunut ärsyttämään lähes missään vaiheessa. Juonollisesti ei juuri yllätyksiä tarjoilla, mutta homma toimii silti. Leffa on hämmentävällä tavalla yhtä aikaa todella efektipainotteinen rymistely ja silti hyvin riipaisevan alleviivaava maailman epäkohdista. Aivan kuin elokuva yrittäisi sanoa, että rakasta lähimmäistäsi, niin saat isoimman ja värikkäimmän pyssyn. Hmm tuohan kuulostaa tavallaan ihan Falloutin tehtäviltä jälleen. Noh joka tapauksessa siis lyhyesti summasummarumsummaus: Elysium:
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...