keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulusaalis ja välipäivien jorinaa


Joulupukilta tuli tänä vuonna taas kaikkea mukavaa ja muutamia keräsin valokuvaa varten. Kuvauksissa oli valitettavasti erinäisiä teknisiä ongelmia, sillä joko ne olivat hieman tärähtäneitä tai sitten linssissä näkyi vain kissa. Lautapelejä testattavaksi tuli Kings of Mithril ja Taivaan pilarit, jotka vaikuttavat molemmat mielenkiintoisilta. "Uusi" muovinen Wraithlord liittyy myös vihdoin kokoelmiini ja tuo vähän vaihtelua tuleviin listoihin. Tuo mystinen kenkälaatikko on vain lahjapakkaus, mutta sen verran komia, että oli pakko heittää se kuvaan mukaan. Parempi puolisko oli koristellut paketin erilaisilla epämääräisillä Eldar-tulosteilla ja tulos on aikas hieno. Sen sisuksista löytyi erilaisia eeppisiä herkkuja kuten Finnkinon Nacho Cheddar -popkornmaustetta ja pullollinen makusiirappia. Pari päivää nyt hörppinyt innolla "Talon vaniljacolaa." Tässä on sellainen setti eeppisiä leffaherkkuja, että pakko vaan suositella. ;)

Ja kyllä siellä tosiaan piileskelee uusin Mauri Kunnaksen kirja, joka oli ihan hauska lahja, mutta samalla myös hyvin huolestuttava, jonka vuoksi sen joudunkin nyt nostamaan blogissani esiin. Välillä on ikävää olla aina oikeassa ja tämän kirjan kohdalla näin jälleen kävi, sillä vampyyrien kohdalta kirjasta löytyi juuri se mitä pelkäsinkin sieltä löytyvän...

Tähän on tultu

Kovin yllättävää ei ole sekään, että jouluna on mennyt paljon aikaa ihan muuhun kuin figutukseen. Pahoin pelkään mahdanko ehtiä saamaan tervistä valmiiksi ennen vuoden vaihtumista. Tässä teille kuitenkin joulu(loma)n kunniaksi pieni tiiseri otuksesta.


Kuten Kardinaali jo blogissaan avautui, niin käytiin Tampereella shoppailemassa naisväen kanssa ja se oleellinen ostospaikka tällä kertaa oli Risteysasema, josta hankittiin säkilliset metsää mieheen pelipöytää varten. Kardi ystävällisesti unohti oman pussinsa auton takalaatikkoon, jotta voisin kuvata senkin. Toisessa pussissa on siis pelkkiä lehtipuita ja toisessa puolet kuusia. Hintaa 16 euroa per setti ja kummassakin on puita 25 kappaletta, joten hinta ei päätä huimaa.


lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä avaruussuippokorvii

Ainoa oikea tapa lähteä tyylikkäästi lomalle
Jaahas poijaat ja tytöt se on jouluaatto! Pian joululahjojen odottelun aika on siis ohi, mutta kohdallani se tarkoittaa myös sitä, että pitkään odottamani joululoma on täällä. Eihän se valtaisan pitkä ole, mutta tarpeeseen tulee. Kuten jo viikkolistan yhteydessä totesin, niin ei se kuitenkaan tarkoita, että blogi kokonaan hiljenisi, mutta vähän rauhallisemmin otan ja tosiaan viikottaiset linkkilistatkin lomailevat muutaman viikon.

Mutta nyt siihen tärkeimpään...

Hyvää joulua ja räjähdeherkkää uutta vuotta kaikille avaruussuippokorvalaatikon lukijoille!

torstai 22. joulukuuta 2011

Ensilautailu: Eclipse


Tässä on viikon sisään ehtinyt tutustua useampaankin itselle uuteen tuttavuuteen pelirintamalla kuten Yomi, Red November ja Salaisuuksien saari, mutta väkisinkin päällimmäiseksi nousee kotimainen Eclipse, jota pääsin eilen pari peliä pelaamaan. Piti päivittää Tervigonia blogiin ja eteenpäin itse figuakin, mutta oho hups avaruuslaivaston komentelu vei jännästi illan ja osan yöstä.

Kyseinen teos on ollut jo pitkään pelaajien huulilla (tai meidän "vierailevan pelinjohtajamme" Zombien tapauksessa turhankin kirjaimellisesti kielellä), joten idea on varmasti jo monelle tuttu, mutta kyseessä on siis scifi-lautapeli, jossa tutkitaan avaruutta, vallataan uusia alueita, kerätään mammonaa ja rakennetaan aluksia edellisten puolustamiseen tai niiden muilta viemiseen. Avaruustaisteluresurssihelvetti siis, kuten allekirjoittanut genren tykkää ilmaista.

Mä valkkaan tän babylonvitosen näkösen tyypin, mut saisko tätä kosketusnäyttönä
Pelaajia rytinään mahtuu mukaan 2-6 kappaletta ja itse pääsin neljän hengen porukalla pelin korkkaamaan. Aikaa ensikertalaisilla molempiin peleihin meni suurinpiirtein neljä tuntia. Järjestelmää en ala sen tarkemmin selostamaan, vaan voitte tutustua siihen tottakai lautapelioppaan avulla.

Nyt kun peli on nostettu esiin blogissa, niin olisi kai syytä saattaa sanoiksi myös jotain mielipidettä. Osa minusta tahtoo kiljua ja hehkuttaa villisti käsillään huitoen, mutta ei kahden pelin perusteella sovi antaa homman karata käsistä. Peli vaikuttaa joka tapauksessa todella lupaavalta ja on ehdottomasti herättänyt mielenkiinnon perehtyä sen osa-alueisiin lisää. Yllätyksenä kenellekään ei varmastikaan tule se, että peli ei ole siitä kaikista keveimmästä päästä lautapelejä. Itseni kuitenkin yllätti se kuinka helppoa pelimekaniikan oppiminen tästä huolimatta kuitenkin oli. Vaikka laatikko pursuaa laattaa, lätkää, puupalikkaa ja lentsikkaa, niin niiden niskaan kaatama informaatio tuntui yleensä olevan hyvin loogista ja helposti ymmärrettävää. Ylipäätään siis pelin tilpehööri on varsin laadukasta.

Summasummarum ensipelailun perusteella on siis se, että suosittelen ehdottomasti kaikkia kokeilemaan peliä.

Eclipse todellakin ansaitsee myös kunnollisen arvostelun kirjoittamisen näiden ensituntemusten lisäksi ja toivottavasti jossain vaiheessa pääsen tätä niin paljon pelaamaan, että moisen voin tehdä. Ehdottomasti tämä ainakin täytyy myös itselle omaksi saada.

Pirun hyvä idea
 Vielä lopuksi pieni vinkki pelin omistajille tai sen hankkimista harkitseville. Tuollainen perinteinen sälälokerikko nimittäin vaikuttaisi olevan varsinainen hengenpelastaja pitämään pelin järkyttävän monet pahvinpalaset oikeissa kasoissaan ja näin myös nopeuttaa pelin aloitusta varastoinnin jälkeen.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Viikon vinkkilista #56

Olin vähällä alkaa lomailla vinkkilistan kanssa jo tällä viikolla, mutta menkööt nyt vielä joulun kunniaksi ylimääräisenä lahjuksena. Ensi viikolla allekirjoittanut ja lista viettävät sitten joululomaa ja lista palailee ohjelmistoon varmaan sitten, kun vuotta 2012 on pari viikkoa talsittu.(Ei se lomailuni tosin todennäköisesti tarkoita, että koko blogi kuitenkaan olisi hiljaa.)

1. Adeptus Mechanicus iskee jälleen
2. Hehkutin näitä IG-veteraaneja jo silloin kun pari vilahti GW:n sivuilla
3. Triarch Stalker conversioissa on ollut selvä teema ja tässä tutoriaali siihen
4. ja heti perään Tomb Blade conversio
5. Jos siirtokuvista jotain oikeasti irti haluaa
6. Pronssimariineja
7. Red Alert
8. Argonaught pattern Land Speeder Storm
9. Oi nostalgia, Oi Warzone
10. Hmm valmiita basetus-kristalleja

Jokeri: Cosplay-motivaatio
Taidetta: New work from John Blanche #9

tiistai 20. joulukuuta 2011

Työprojekti: Tervigon osa 9

The Big Ugly Bug - I call him Bob
Ihan vain pikainen kuvapäivitys, että näette jalkojen ja kokonaisuuden suunnan. Sehän alkaa pirulainen tosiaan näyttää inhalta ötökältä. Sinitarra pitää otusta vielä kasassa, sillä hiottavaa riittää ennen liimatuubin avaamista. Kohta päästään kuitenkin vihdoin munaläjiä kasaamaan.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Maanantai: Marian Call - I'll Still be a Geek After Nobody Thinks it's Chic (The Nerd Anthem)

Näin jouluviikolla on hyvä jälleen rauhoittua lempeiden sävelien myötä ja siksi haluankin esitellä teille neitosen nimeltä Marian Call ja häneltä ihastuttavasti nimetyn kappaleen I'll still be a geek after nobody thinks its chic.

Virallista musavideota ei valitettavasti ole tarjolla, mutta löysin soveliaan live-keikan katsottavaksenne, niin pysytään maanantaiden tarjonnassa elävän kuvan puolella. Suosittelen kuitenkin kuuntelemaan kappaleen paremmalla laadulla (ja itseasiassa myös hieman pidemmän version) täältä, jos video alkaa iskeä perille.



Meh mäkin haluan peli/sarjiskaupan, jossa on nörttikeikkoja.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Doom of Mymearan kirjoittaja haastattelussa



Eilen illalla FW julkaisi tämän videon liittyen uuteen Imperial Armour-kirjaan. Ainakin minusta on hyvä, että GW ja FW ovat tulleet nykyaikaan ja julkaisevat nykyään näitä erilaisia esittelyvideoita ja haastatteluja. On se nyt ihan erilaista nähdä vaikkapa Phil Kelly tosissaan hehkuttamassa uutta Dark Eldar-pyssyään, kuin lukea siitä piskuisena kuvatekstinä jossain valkoisen kääpiön reunassa. Äh lisäsi kyllä kiinnostustani kirjaa kohtaan. Kai se pitää saada käsiinsä.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Työprojekti: Tervigon osa 8


Tervigoniin on tehty tasaisesti töitä viikon sisään, mutta valitettavasti suuri osa siitä on sellaista leikkelyä ja viilaamista, ettei se välittyisi valokuvissa. Eniten olen taas hieronut noita panssarinpalasia toisiinsa, että sopisivat saumattomammin yhteen.

Hännän suomut alkavat olla hyvällä mallilla.


Raajoja olen myös muokannut uusiin asentoihin, jotta kokonaisuus saataisiin jotenkin mahtumaan baselleen. Paljon sai aikaan pelkällä katkaisulla ja toiseen kulmaan pinnaamalla.


Salainen tavoitteeni on saada tämä viimein valmiiksi ennen vuoden vaihtumista.

torstai 15. joulukuuta 2011

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

FW: Imperial Armour vol 11. on saapunut


Tätä olen odottanut. Onneksi on itselle joululahja vielä hankkimatta. Tämä saattaisi olla se.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Lisää Eldar-huhuja


Hieman lisää huhuja on kierinyt esiin tulevasta Eldar-codexista ja pakkohan ne on jälleen jakaa. Tällä kertaa ne eivät onneksi ole aivan yhtä villejä kuin viimeksi.

Korostetaan nyt ensin vielä kertaalleen, että nämä ovat huhuja eli mikään ei välttämättä tule toteutumaan edes siinä tapauksessa, että ne vielä tällä hetkellä sattuisivat jonkun GW-tyypin päässä pitämään paikkaansa.

Ensiksi Storm Guardiaaneista sellainen pieni tiedonmuru, että ryhmän minimikoko laskettaisiin kahdeksaan. Tämä olisi varmasti hyvä uutinen niille kitinöille, että kun yhyy~ boxissakaan ei tule figuja kuin kahdeksan kappaletta, mutta toisaalta tämä voisi tarkoittaa myös sellaista paljon kurjempaa asiaa, että kyseistä boxia ei oltaisia uudistamassa mitenkään. Tosin vähän oudolta sekin kuulostaisi.

Sitten kaikkien suosikkiin eli uusiin yksiköihin.

Vampyre - Eli se toinen lentokone (Vampire Raider, Vampire Hunter ?)
Dragon Riders - Exodites ?
Lisäksi mahdollisesti myös character näille.

Ja vielä lisäksi peräti kaksi uutta Aspect Warrior -tyyppiä

Vaikka moni on sitä kiljunut, niin mielestäni ei tunnu kovin uskottavalta, että toinen näistä olisivat Forge Worldin Shadow Spectret. Ne ovat ihan liian tuoreita imettäväksi GW:n puolelle. Ovat tykänneet kaivella vanhoista lähteistä viime aikoina "uusia" yksiköitä, joten mistäs sitä tietää vaikka vahingossa näkisimme vihdoin Viipaloivia Palloja tai Superkuskeja tankkeihin. Ei näiden perusteella vielä arvailla sen enempää.

Sokerina pohjalla on se, joka saa asiansa tuntevilla suippokorvapelaajilla kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin suoraan eri aivolohkoihin eli huhujen mukaan myös Solitaire olisi tekemässä paluun.

Huhujen yhteenvedon tarjoaa jälleen hovihankkija Faeit 212.

maanantai 12. joulukuuta 2011

The Lord Inquisitor - Ensimmäinen traileri

Aikaisemmin blogissani kerroin, että The Lord Inquisitor nimeä kantava fanielokuva olisi tekeillä ja tuossa jo useampi viikko sitten siitä julkaistiin myös traileri. Jostain syystä en ole sitä onnistunut vielä täällä teille jakamaan, joten ryövätään tämä maanantai sitä tarkoitusta varten.



Infoa elokuvasta löydätte osoitteesta www.thelordinquisitor.com

torstai 8. joulukuuta 2011

Nojatuolikenraalit - WH40K-dokumentti Lahdesta

Toivoakseni moni on tämän jo Sotavasarassa nähnytkin, mutta kyseessä on hammeristille sen verran yleishyödyllinen teos, että on syytä jakaa sitä eteenpäin. Hyödyllinen siis siinä mielessä, että tätä voit linkkailla ihmisille, kun he ihmettelevät, että mitä ihmeen pikku ukkoja siellä työpöydän nurkassa nysvätään.

Tässä siis Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoiden tekemä lyhyt dokumentti Warhammer 40.000 -pelistä.



Kaikille on varmasti selvää, että tässä väkisinkin raapaistaan vasta aiheen pintaa, mutta mielestäni lopputulos on silti erittäin hyvä varsinkin, kun huomioidaan, että aikaa käytettävissä on kuitenkin vain alle kymmenen minuuttia.

Jos jäit kaipaamaan lisätietoa itse dokumentista, niin voit lähteä hakemaan sitä täältä.

Btw videon herroista toinen on Master Calgar, joka on vieraillut blogissani ennenkin, joskin figun muodossa.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Viime Viikon Väkerryksiä


Taas pieni sekalainen seurakunta nappeja, joita tuli viime viikolla pyöriteltyä. Sutiin en jostain syystä pystynyt koko viikolla tarttumaan, mutta lähes joka päivä tein jotain pientä illan aikana. Pääosassa oli tottakai Tervigonin häntä, johon olen puuttuvia suomuja hitaasti greenstuffilla tehnyt. Tuo kun todellisuudessa koostuu kolmesta eri osasta, niin se vaatii hieman suomujen korjailua, jotta kokonaisuudesta tulisi yhtenäinen. Vielä riittää stuffailtavaa, että se lakkaa harottamasta eri suuntiin.

Muitakin pikkuisia sivuprojekteja sitä on alustavasti kätösissä pyöritellyt, kuten kuva kertookin, mutta ehkä kerron niistä lisää sitten myöhemmin. Lähdin kirjoittamaan tätä postausta oikeastaan pääasiassa pohtiakseni ääneen tätä viime viikkoina käytetyksi tullutta päivitystapaa, että läimäissyt vain samaan kuvaan useampaa eri projektia, kun ei mitään kovin selkeää edistymistä ole ollut missään yksittäisessä tapauksessa. Muutenkin varsin mieltynyt tuohon Grondiksen käyttämään tapaan tehdä jokaisesta viikosta yhteenvetopostaus, niin blogi rytmittyy hyvin ja pysyy myös huomattavasti helpommin eloisana. Nostan fiktiivistä hattua siihen suuntaan ja röyhkeästi suosittelen tuota hyvää tapaa muillekin.

Tuo Porin WH40K-liiga on tietysti pääasiassa määrännyt viikonloppujen tahtia. Nyt on ensimmäiset neljä peliä itselläni takana, joten siinä on viikonlopuista äkkiä puolet ajasta mennytkin, kun lauantain siirrellyt tai tuijotellut pienten ukkojen siirtelyä pöydällä. Ihan hyvin mennyt tähän mennessä, mutta sen verran tosissaan saanut keskittyä pelaamiseen, ettei ole jaksanut dokumentoida peliä samalla siinä sivussa.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Maanantai: Godzilla vs. Mozzarella

Pyydän anteeksi, mutta tänään taidetaan olla randomeja pelkän randomiuuden takia. Huomisen itsenäisyyspäivän kunniaksi halusin tarjota jotain suomalaista ja jostain käsittämättömästä syystä tämä video tuli ensimmäisenä mieleen enkä vain päässyt siitä enää eroon. Juu video todellakin on kotimaisesta viihdesarja Putouksesta ja kyseessä on Kari Hietalahden tekemä sketsi elokuva sarjaan "Minun sketsini," jossa näyttelijät pääsivät toteuttamaan ideoitaan, joita vaikkapa aikaisemmissa tv-sarjoissaan eivät olleet saaneet toteuttaa tai sitten mitä outoa nyt sattuivatkaan tuolloin päähänsä saamaan.



Köh. Pyysinhän jo anteeksi. Tämä tosin vangitsee hienosti vanhojen japanilaisten hirviöleffojen hengen. Muistaakseni alkuperäisessä ei kyllä ollut tekstityksiä ja ne ovatkin varsin turhat, kuten huomasitte.

Ensi viikolla palataan sitten raiteille taas (hah). Hyvää itsepäisyyspäivää!

perjantai 2. joulukuuta 2011

Kivijalkaliike vihdoin myös Poriin?

Furinjin paikallisuutisista hyvää päivää. Postaukseni tänään ei kauheasti kosketa teitä muualla Suomessa asuvia, vaikka osa voikin tilanteeseen varmasti samaistua. Allekirjoittanut ja tietysti muutkin paikalliset ovat joutuneet jo useiden vuosien ajan pyörittämään harrastusta ilman varsinaista paikallista pelikauppaa eli niin sanottua kivijalkaa. En minä väitä, että tämä olisi ollut mitenkään erityisen haastavaa aikaa, koska kyllähän kaikkien rakastama internet kiikuttaa figuja ja muuta suoraan kotiovelle saakka. Totuus kuitenkin on, että tälläinen liike toimii eräänlaisena majakkana paikallisille harrastajille. Helpottaahan se jo heti pelaajien törmäämistä toisiinsa. Kaikki kun eivät kuitenkaan siellä internetissäkään pyöri ja kaikille peleille kun ei ole tarjolla jotain sotavasara.netin kaltaista paikkaa pelaajien verkostoitumiseen.

Viikko sitten viidakkorumpu pärisi valtavaa vauhtia läpi Porin nörttipiirien, sillä suuri uutinen kertoi, että Fantasiapelit olisi rantautumassa kaupunkiin. Innostus oli tottakai heti valtavaa, mutta myös varovaista, sillä olemmehan nähneet jo kahden peliliikkeen sortuvan ja vähintään parin uuden yrityksen loppuvan jo ennen liikkeen avaamista. Niin tai näin olemme tunteita herättävien asioiden äärellä.

 Jep raportoin uutista nyt hieman nurinkurisesti, joten mennään asiaan. Onnittelut satakuntalainen sinulla on jälleen toivoa. Arvioiden mukaan parhaassa tapauksessa jo maalis- huhtikuussa 2012 Porissa saattaisi olla oma Fantasiapelit. Varmasti matkassa on vielä erinäisiä mutkia, joten en menisi sanomaan asioita vielä 100%:n varmoiksi vaikka optimistinen toisaalta olenkin. Tässä vielä itse yrittäjältä sananen, jota puolestaan parille foorumille jo tuolloin viikko sitten jaoinkin.
"Hei kaikille!

Olen kohtapuolin poriin perustettavan Fantasiapelit liikkeen toinen omistaja. Olen tekemässä tuote & kuluttaja kartoitusta porin ja sen lähi kaupunkien väestä. Tarkoituksenamme olisi saada myyntiin kattava valikoima tuotteita joita täälläpäin harrastetaan.

Ja nyt on teidän mahdollisuutenne kertoa mitä haluaisitte liikeestä löytyvän. Pyrkimyksemme on saada liikkeeseen pelipöydät korteille ja miniatyyreille. Olemme myös suunnitelleet pitävämme viikottaisia pelejä näille.

Muita ideoita ja ehdotuksia voitte tämän threadin* lisäksi pistää minun maili osoitteeseeni jon.sukanen@gmail.com"

* Tämä thread tarkoittaa tässä tapauksessa tätä ja tätä.

Jos ja kun uusi peliliike lopulta tänne nousee se myös toivottavasti viimein todistaa ja saattaa historiaan vanhan sanontani, että Porin Pitkäkiekon lopettaminen oli paras asia, mitä paikalliselle harrastajaskenelle on koskaan tapahtunut.

Peukut pystyyn.

Myöhäisempi päivitys: Tämä projekti valitettavasti törmäsi seinään vuoden 2012 alussa.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Viikon Vinkkilista #53

1. Kvaak - LGS vinkki*
2. Haastattelussa Slayersword 2011 USA
3. RT Tyranid Army
4. No nyt sitä swarmien tuntua vasta onkin
5. Aikakin techmariinien karata käsistä
6. Rough Riders motskareita
7. Xenos Beasties from Outer Void**
8. Tutoriaali säröjen sutimiseen
9. Totuus kulissien takaa
10. Dark Angels Fellblade

* Maailman loogisin käyttötapa ja silti ei heti ekana tullut mieleen, että voisi helposti omiakin stuffauksia tottakai siloitella pelkien figujen korjailun lisäksi. Hattua nostan pinkeille vinkistä.

** Nimi kuulostaa väkisinkin Weird Alin biisiltä.

Viikon huhu: WH40K 2012

Malttakaa lukea kokonaan, ettette turhaan täpinöi liikaa tästä ylitsevuotavaisesta aikataulusta.

Lopuksi jotain ennätyksellisen negatiivista. Ai kaikki peeärrä on hyvää peeärrää? No ei silti oli tässä oma viihdearvonsakin. ;)

maanantai 28. marraskuuta 2011

Maanantai: A Very Zombie Holiday (Instructional video)

Oletteko katsoneet kalenteria? Jep, tällä viikolla siirrymme jo joulukuun puolelle. Allekirjoittanut peräti pitää joulusta, mutta mitäpä muuta materialistilta voisi odottaa. Siihen kuuluisaan joulustressailuun en kuitenkaan osallistu, sillä olen viimein oppinut hoitamaan esimerkiksi lahjaostokset ajoissa. ...mutta se aasille sillan rakentamisesta.

Me täällä suippislaatikon video-osastolla tahdomme osaltamme helpottaa kaikkien lukijoidemme joulustressiä ja siksi olemmekin tälle viikolle valinneet ajankohtaisen opetusvideon, joka auttaa teitä suhtautumaan oikealla asenteella tuleviin jouluvalmisteluihin. Olkaatten hyvät.

torstai 24. marraskuuta 2011

Kohti uutta energiaa ja aallonharjaa


Pidettiin tuossa viikonloppuna naapurinpoikien Defilerin ja Tezin kanssa pientä extemporee näpräyspäivää eli meikäläisen luona kiskottiin pöytä keskelle olohuonetta, laitettiin The Big Bang Theory pyörimään taustalle inspiraatioksi ja koitettiin liimailla ja maalailla asioita kasaan. Ei ehkä kaikista tehokkainta toimintaa suhteessa käytettyyn aikaan, mutta hei ainakin saatiin jotain tuloksiakin. Syntyi parit prototyyppiviidakot, Dark Eldareita ja itse sain viimein Dreadfleetin paatinkin takaisin liikkeelle. Pääasiassa itse kuitenkin taisin mittailla ja ihmetellä uutta objectivea kasaan käytettäväksi tämän viikon 40k-peleihin.


Viikonloppuna minidioraaman sain heti kasaan ja pohjamaalattua. Alustaksi otin "plasticardia", jonka leikkasin 60mm halkaisijan omaavaksi ympyräksi, koska vastaavia baseja ei pyörinyt käsillä valmiina. Tähän aloin kokoamaan korkkilevyn palasista ja sorasta pientä kivikkoa, jonka päälle iskettiin Ramshackle gamesin ilmaisfigu Trixie. Juu näit ihan oikein firma myy figua ilmaiseksi. Vihjasin tästä jo alkuvuodesta. Ympärille parit kaaospiikit ja käärö, jotta saadaan kokonaisuus paremmin sidottua warhammereihin. Vältin tarkoituksella lisäämästä mitään teknistä härveliä, koska ajattelin tätä voitavan tarvittaessa käyttää myös Mordheimin puolella johonkin.


Sitten alkuviikon päivinä sudein parit värikerrokset eteenpäin kunakin iltana. Ei mitään erikoista mainittavaa ihan vain drybrushailuja sun muita perustemppuja. Lopuksi sitten viimeistelin alustan vanhalla flockilla, static grassilla ja kokeilin myös ensimmäistä kertaa tufteja eli pieniä valmiita ruohomättäitä. Nämä kyseiset olivat Army Painterin Jungle Tuftia. Saisivat ehkä olla hiukan monivärisempiä makuuni, mutta itse ruohotupot olivat loistava tapa tuoda eloa ja myös hitunen korkeutta alustaan. Tulen takuulla käyttämään näitä paljon jatkossakin. Varmaan varsinkin, koska näyttää siltä, että GW olisi tekemässä niistä ensimmäisen "halppistuotteensa" sitten ikinä.


Siinäpä se kokonaisuudessaan odottamassa huomista pelikentälle pääsyä. Olen tyytyväinen, joskin totesin, että täytyy ihon sutimista harjoitella enemmän. Noh kuitenkin tosiaan kelpaa ainakin omalle pelipöydälleni taisteluiden kohteeksi. Pyrin objectiveja tehdessäni luomaan niille jotain taustatarinaa ja mieluusti sellaista, joka antaa useammallekin eri ryhmittymälle syyn sen tavoitteluun. Tuntuisi hassulta, jos Space Mariini tavoittelisi keskellä kenttää lojuvaa hammaskasaa vain örkkien kiusaksi. Tässä tapauksessa mielestäni onnistun saamaan tekosyytä useampaan suuntaan. Ilmeistä on, että pahikset tahtovat saada uhrilahjan hopeatarjottimella jumalilleen. Hyvis tahtoo pelastaa neidon hädästä ja toiselle tärkeintä on ylipäätään estää pahiksia saamasta tahtoaan läpi. Mitä sisältää käärö alttarin juurella? Miksi naisen toinen käsi on selän takana? Hei eihän tuo kahle ole edes kunnolla kiinni! Onko tämä kuitenkin demonien juoni? Vai kenties inkvisiittorin houkutuslintu?

Jaa mitäkö tapahtui sille edelliselle objective-projektille? Se koki mahalaskun kiitos huolimattoman drybrushauksen ja patsaan figu odottaa nyt Kardinaalin luona vuoroaan päästä jarrunestekylpyyn, jotta kokoaminen ja maalaus voitaisiin suorittaa uudelleen.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Viikon Vinkkilista #52

1. Voi. Pyhä. Jysäys.
2. Dark Angel Vindicator trilogia
3. Missionary/Preacher*
4. Tässä Land Speeder Stormissa on oikeaa asennetta
5. ja oikea idea on tässäkin
6. The Fujita dinner
7. Witchfate Tor
8. Kaipaankin ideoita servitoreihin
9. Caged Dreadknight
10. Stone Texture Spray**

Bonus:  A new power is rising - Koska Asenne on selvästi viikon teema.

* Kah pohdein juuri itsekin flagellanttien ja cadiaanien bitsien lyömistä yhteen vastaavalla tavoitteella. Se on aina vähän hassua nähdä jonkun jo toteuttaneen pohtimasi idean. Toisaalta tulee sellainen "Nonih hyvä olinpas taas niin pirun omaperäinen", mutta toisaalta myös lohduttavaa, kun huomaat ideasi toimivan, vaikket sitä itse ole vielä edes kokeillut.

** Näitä löytyy Suomestakin.

Viikon huhu: 6th edition FOC rumors and starter set

Nämä huhut ovat mielenkiintoisia ja osa voi jopa osua kohdalleen, mutta ylipäätään tämä kokonaisuus kyllä haiskahtaa. Phil Kelly spoilaisi kolmea kirjaa ja aloituspakkausta ja vielä omalla nimellään? Ja miten hän voisi olla juuri aloittanut Tau Codexin kanssa työskentelyn, kun "aikataulujen" mukaan kyseisen kirjan pitäisi olla suurinpiirtein oikoluettavana. Jotenkin en näe Philiä tarkistamassa kielioppia. Huhuista mutuilua toisten huhujen perusteella. Nyt taistellaan vankalla pohjalla. ;)

Aistin viikkolistan venymistä.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Leffaisku: Immortals 3D

Theseus - Yksi harvoista, joiden nimeä ei ole pöllitty WH40K:sta. Vai miten se meni...
Taas tallataan antiikkista välimerta, jossa jumalat ovat jumalia, miehet miehiä ja naiset... oraakkeleita tai kuningattaria. Näkyykö muka muita? Äitejäkään ei yleensä tarvita, kun sotureita sikiää jumalten jalanjäljistä. Vuorossa leffaiskuissa siis Immortals.

Haremdog Oracle
Menen suoraan asiaan. Tämän elokuvan suurin meriitti on se, että tekijät ovat keksineet hidastuksille uuden tason. "Hei heitetään jumalia Bullet Timeen, niin kenenkään muun ei tarvitse enää liikkua lainkaan." Jaa niin, mutta onhan näinkin rajuja hidastuksia nähty jo ennenkin, mutta ilman jumalstatusta. "Ai niin unohdin sanoa, että laitetaan myös hidastuksiin niin paljon verta, että taistelut näyttävät käydyn painottomassa tilassa." No sitten!

Sori sopimus vaatii jättämään kaiken veren leffateatteriin
Tai sitten ei, sillä tällä reseptillä ei päästä kovin pitkälle. Lopputulos on hyvin perinteinen, joskin toki kaunis, toimintaelokuva. Immortals sopii aivot-narikkaan- leffailtaan, mutta juuri muuta se ei ikävä kyllä tuo pöytään. Parasta siis varata kunnon popparit evääksi.

Näyttelijöistä Mickey Rourke on tottakai kaikista eniten kotonaan
Sinäänsä varsinaista valitettavaa teoksen osasista ei ole, mutta ei kyllä paljoa kehuttavaakaan. Näyttelijät eivät käy hermoille, mutta eivät myöskään häikäise. Juoni taas on se osanen, joka kahlitsee elokuvan kaikista eniten vain tavalliseksi toimintapläjäykseksi, sillä se ainoastaan tarjoaa kehyksen räiskeelle. Yllätyksiä tai edes juonenkäänteitä ylipäätään on aivan turha odottaa. Ainoa asia missä Immortals näyttäytyy edukseen on.. Noh juuri se eli leffa näyttäytyy edukseen. Elokuva näyttää yhtä kauniilta, kuin trailerinsa, mutta siihen se jääkin.

Kulta-pack on taas muotia
Toisaalta mitä voi odottaa elokuvalta, jonka kovin mainoslause on se, että elokuvan on rahoittanut sama tyyppi, joka on joskus aikanaan maksanut jonkun hyvän leffan, minkä joku muu teki. En siis oikein uskalla suositella, kuin kovaan äksönnälkään sitten, kun herkullisemmat tapaukset on katsottu läpi.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Maanantai: Parry Gripp - The Girl at the Video Game Store

Musiikkivideoita en ole taas hetkeen pyörittänyt, joten alkaa olla jo korkea aika puuttua asiaan. Rauhoitutaanpa siis hetki perinteisten videopelien parissa. ...Äh ketä muka huijaan? Tytöistä se on taas kyse.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Madellen eteenpäin


Tekee mieli parkaista. Varmin tapa törmätä projekteissa seinään on uhota, että hitto nyt mennään lujaa. Noh esitellään nyt viimein jotain sutimisia. Ehkä bloggaus tämänkin lukon taas aukaisee. Yllä siis ensimmäisiä värikerroksia Crusadereihini ja Dreadfleetin kääpiölaivaan.

Aloitetaan paatista, sillä se on syyllinen jumitukseeni. Kuten näkyy lähdin tavoittelemaan perinteisen teräshirviön sijaan jotain poikkeavaa kääpiömetallia. Iski vain ahdistus, että tuliko nyt tavoiteltua omaperäisyyttä pelkän omaperäisyyden tavoittelun vuoksi. Ennen ensimmäisiä pronssikerroksia pohjustukseksi tehty rautamainen pinta näytti kuitenkin todella hyvältä ja nyt olen useaan otteeseen istunut tuijottamassa tuota, että lähdinkö oikeaan suuntaan ollenkaan. Pitää kai vain ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä tuo loppuun, vaikka tekee mieli jänistää ja tarttua Fairy Power Sprayhin.

Crusadereihin olen oikeastaan tyytyväinen, mutta toki saisivat olla jo valmiit. Ai olenko tosissani kultaisen panssarin kanssa? Kyllä aion ihan tarkoituksella korostaa inkvisition egoa ja ylemmyyttä tällä kornilla tavalla. Myös mahdolliset varsinaiset Grey Knightit saavat kultaisen panssarin niskaansa, jos moisia joukkoon liittyy.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Leffaisku: The Adventures of Tintin


Nyt seilataan vaarallisilla vesillä muutenkin, kuin Yksisarvisen salaisuuden hengessä. Onhan kyseessä elokuva, joka on kirvoittanut esiin esimerkiksi sellaisen mielenkiintoisen otsikon, kuten "Spielbergin elämäntyönä oli raiskata Tintti." Leffa tuli siis tarkastettua ja haluaisin kirjoittaa siitä todella syväluotaavan analyysin, mutta en vain pysty. Älä käsitä väärin, sillä pidin elokuvasta, mutta en vain osaa oikein muodostamaan siitä syvällisempää sanottavaa. Ei se myöskään siis ole ihan niin häikäisevän loistava, että jäisin sanattomaksi.

Otsa
Yksi oleellisimpia asioita elokuvassa on, että se on visuaalisesti todella näyttävä. Heti, kun Tintin pään muotoon tottuu, niin näkymät ovat kerrassaan loisteliaat alusta loppuun. Tietokoneilla on hyrrätty kunnon kierrokset tätä tehdessä. Upea ulkonäkö ei kuitenkaan ole leffan ainoa hyvä puoli, vaan sitä on myös tehty oikealla asenteella kieli poskessa ja ymmärretty, että nyt pojat tehdään sarjiselokuvaa. Mutta entäs se varsinainen sisältö? Sehän kaikkia tottakai kiinnostaa. No täytteet on kyllä kiskottu suoraan Tintti-sarjakuvista, mutta lauseen painotus on todellakin monikossa, sillä elokuvaan on puserrettu sekalaisia aineksia paristakolmesta eri Tintti-albumista. Jos olet fanaattinen tinttien suhteen ja jo tämä järkyttää sinua liikaa, niin elokuva ei ole sinua varten.

Yarrr
Itse luin pienempänä tottakai kaikki Tintit, mitä kirjastosta käsiini sain, mutta en todellakaan palvo maata Hergén jalkojen alla. Se oli vain se perinteinen sarjisvaihe, jolloin luettiin hieman kaikkea ja kaikki. Tältä pohjalta itse todellakin pidin elokuvasta. Asenne oli oikea alusta asti, ääninäyttelijät parhaita mahdollisia ja paketointi tosiaan näyttää loistavalta. Kokonaisuus vain on sellainen, että on jätettävä sen arviointi kunkin omaksi huoleksi. Katso siis itse äläkä usko muita.

Simon Pegg? Eiku tuolla takana

maanantai 14. marraskuuta 2011

Maanantai: Slave Leia Public Service Announcement

Menin viime maanantaina heittämään läppää nörttien omista Public Service Announcementeista ja on vaikeaa olla sortumatta heti perään hyödyntämään tätä epähuomiossa rakennettua aasinsiltaa. Siispä arvoisat naiset, nörtit ja pukuilijat kuunnelkaa tätä riipaisevaa opetusta.



Huh kauheaa tulipa vakava ja asiapitoinen aloitus tälle viikolle. Noh ainakin on jotain omistettuna hieman enemmän myös naisväelle.

Kop, kop,
Penny.
Kop, kop,
Penny.
Kop, kop,
Penny.

torstai 10. marraskuuta 2011

Pointy Eared Shenanigans to the Rescue!

Pelin viimeinen vuoro alkaa - Yksin ja saarrettuna
Aiemmin mainitsemani Porin WH40K-liiga on pyörähtänyt liikkeelle ensimmäisten pelien myötä ja täytyy sanoa, että omat lähtökuoppani eivät ihan suurinta herkkua olleet. Vastustajaksi eksyi Kardinaali örkkeineen, joka on jo sinäälläänkin varsin ärsyttävä "horde". Lisää hulppeutta loivat alkunopat, jotka antoivat liigan tehtävistä eteen viisi objectiivisen Dawn of War -pelin, jonka aloituksen örkit vielä veivät. Mikäs sen mukavampi tapa aloittaa peli, kuin katsella jo valmiiksi puolessa välissä kenttää nököttävää laidasta laitaan ulottuvaa rivistöä vihernahkoja.

Rehellisyyden nimissä hion heti tavoitteitani realistisemmiksi pelin suhteen. Jokaisessa liigapelissämme on jaossa 20 pistettä pelaajien kesken ja nyt tärkeintä ei ollut omien pisteiden kerääminen, vaan mahdollisimman monen pisteen estäminen örkeiltä. Tehtävämme oli siis seuraavanlainen ja näkyvissä ovat myös liigapisteiden jakautuminen suhteessa pelin tulokseen.
Mission: Seize Ground (5 objektiivia)
Deployment: Dawn of War
Erotus objektiiveissa:
4+ 20-0
3 16-4
2 13-7
1 11-9
0 10-10
Masentavaa on, että vaikka saisin pidettyä yhden objectiven itselläni, niin vastustaja vie silti kaikki pisteet, jos onnistuu saamaan haltuunsa muut. Toisin sanoen olisi estettävä vastustajaa saamasta vähintään kaksi kohdetta, jotta pisteet lähtisivät jakautumaan ja 1-2 objectiven erolla taas päästäisiin jo varsin tasaisiin lukuihin. Tämäkin oli kuitenkin toiveajattelua, sillä örkkien massat vyöryivät kohteisiin vasemmalta ja oikealta omien joukkojeni huventuessa tasaiseen tahtiin. Viidennen vuoroni alkaessa tilanne oli musertavat 5-0 örkkien hyväksi ja minulla oli jäljellä vain yksi yksikkö, mikä onnekseni oli pilke silmäkulmassa koottu munakorini. Kenttää tuijottaessani olin jo vähällä luovuttaa pelin, sillä vaikka ryhmäni rynnisi viemään yhden objectiven pois örkeiltä ei se vielä muuttaisi pisteitä mitenkään. Peliä olisi siis turha jatkaa...paitsi jos...

Kardinaali oli hyökännyt viimeisenä temppunaan wraithguardini kimppuun yksittäisellä Killer Kanilla tarkoituksena yksinkertaisesti sitoa porukka lähitaisteluun ja näin ratkaista peli. Ryhmäni kuitenkin paloitteli purkin osiin välittömästi ja tämän ansiosta pääsin consolidatella hieman asettelemaan ryhmääni edullisempaan kuvioon. Suunnitelma aukeni silmieni edessä.

Objective - Örkki - Wraithguard - Karandras - Farseer
Yritän tämän kaavion avulla hieman selostaa tapahtunutta. Tuosta postauksen yläreunan kuvasta näette miltä tilanne näytti fyysisesti. (Kuvassa näkyvä Falcon on jo tuhoutunut.) Koska munakorini sisälsi wraithguardin lisäksi myös kaksi IC:tä, niin lähdin täysillä tavoittelemaan kolmen kohteen eväämistä örkeiltä. Itse wraithguardin käyttö oli tietysti varminta, sillä se kestäisi edelleen hyvin kuritusta. Kardinaali oli kuitenkin raivostuttavasti parkkeerannut pari "kilpuria" objectiven eteen, joten reitti ei ollut suorin mahdollinen. Hyökkäsin lähtitaisteluun pikkuautoja vastaan ja heilautin pari haamusoturia niiden ympäri kosketuksiin sinne valuvien örkkien kanssa ja näin pääsin tarpeeksi lähelle objectivea.

Ei hullumpi asetelma...siis jenkkifutikseen - Charge!
Karandras irtaantui ryhmästä ja Move Through Coveria hyödyntäen juoksi liiturin raatoa pitkin suoraan keskikenttää pitävien örkkien niskaan moottorisahamiekka ulvoen. Tai ehkä se oli soturi itse kuka näistä tyypeistä ottaa selvää. Örkkejä kaatui sinne tänne ja objectivessa ei kukaan pystynyt hetkeen pitämään sormeaan kiinni, mutta lopulta örkkinobin koura kaatoi yksinäisen lordin multiin. Eternal Warrior suojasi kertaiskulla kuolemiselta, mutta iskuja tuli vain liikaa. "Invulle" olisi todellakin ollut käyttöä. Tämä kohde olikin riskeistä suurin ja siksi siihen valittiin paras mahdollinen mies, mutta tällä kertaa se ei ihan riittänyt. Vain hitusen olisi örkkinopan tarvinnut pyöriä huonommin, niin olisin vienyt tämänkin.

Uusi lastenkirja: "Missä Karandras luuraa?"
Farseerin työ oli sinäänsä helpoin, muttei sekään aukoton, sillä pelin venyessä örkit saisivat tilaisuuden korjata tilanteen. Yksinäinen psyykkeri koukkasi alakautta kiinni venyneeseen örkkiletkaan ja sääntötekniikka imi näin ryhmän pois omalta objectiveltaan jättäen sen tyhjäksi.

New Psychic Power: Tractor Beam
Kolmesta raivohullusta syöksystä siis kaksi onnistui ja näin peliä tasoitettiin hieman viime hetkellä. Viimeisen nopan pyörintä ratkaisi pelin päättyväksi viidenteen vuoroonsa ja näin 3-0 tilanne jäi lopputulokseksi. Normaalissa pelissä tällä ei olisi ollut merkitystä, mutta liigapisteiden suhteen näin saatiin tasapainoa horjutettua. Pistetilini aukesi siis edes neljällä liigapisteellä. Tämä viimeisen vuoron suippokorvabaletti sai kuitenkin hävitynkin pelin tuntumaan niin hyvältä, että päätin jakaa sen myös teille.

Objective - Örkki - Wraithguard - Farseer

Viikon Vinkkilista #50: Havuja perkele!

Viideskymmenes vinkkilista joo-o pyöreitä lukuja mennään tällä viikolla. Totesin, että alkaa olla turhan runsaasti aikaa siitä, kun olen viimeksi kotimaisia blogeja käynyt läpi postauksen muodossa. Kyllähän uudet toki aina lisäilen tuohon oikealla olevaan blogrolliin sitä mukaan kun niitä vastaan tulee, mutta kokemus on osoittanut, että ne saattavat lipsahtaa ohi silmien riippuen päivitys- ja vierailutahdeista sun muusta randomista, joten nostetaanpa listaksi esiin ne blogit, jotka ovat tuon edellisen viikkolistan jälkeen ilmestyneet (ja pysyneet jotenkin hengissä).

Muistakaa, että hyvän bloggauksen kultainen säännöstö ei ole "Location, location, location" vaan Verkosto, verkosto ja verkosto.*

Aakkosjärjestyksessä olkaatten hyvät.

1. Cardano System
2. Good Gaming Philosophy
3. Grondiksen peliblogi Kourallinen arpakuutioita
4. Im Memoriam
5. I Want it Painted Pink
6. Tinasotilas.net Lead-Space
7. Legion of Plastic
8. Pelit ja vehkeet
9. Projekti X
10. Ramblings of an emu
11. Ulottuvuus-X
12. www.exocowboy.net
13. Xenocafe

Ja vielä jotta saadaan kivaa jatkuvuuden tunnetta, niin ihan ensimmäisessä kotimaisessa listassani mutisin erään kadottamani kotimaisen blogin perään, jonka eldareja olin joskus aiemmin ihastellut. No sittemmin olen tuon karkulaisen löytänyt, kun sivusto teki feenikslinnut elikkäs puhuin silloin tämän listan numerosta 12. Käykäähän ihmeessä ihmettelemässä Exon teoksia, jos ette ole sinne vielä tähän mennessä eksyneet.

* Tässä ohjeessa hienoa on myös, että lisäämällä kolme i-kirjainta saadaan erinäisten alojen blogien menestymisen salaisuus.

tiistai 8. marraskuuta 2011

300.

Tekstiseinä jyrää meitin
Nuijitaan nyt tämäkin merkkipaalu multiin ihan postauksen muodossa. Tämä on siis 300. julkaisemani (jobin) postaus tässä blogissa. Kummasti niitä vain kertyy, mutta hyvä, että niistä joku myös aina välillä jotain fiksua itselleen löytää. Yli vuosi on tullut nyt blogia pidettyä ja juuri eilen tuli maalausprojektien etenemisen hitautta sadatellessa todettua, että ilman tätä bloggailua tahti olisi vieläkin surkeampaa. Kyllä tästä siis ehdottomasti apua on ollut siihenkin tavoitteeseen. Lisäksi tämä on hyvä tapa päästellä höyryjä ja raapustaa suunnitelmiaan ylös viemästä tilaa muilta ajatuksilta.

Pakko siis ehdottomasti bloggausta suositella kaikille, jotka tätä lukevat ja moista pohtivat. Se tukee harrastusta ja jopa avaa joillekin kokonaan uusia ovia. (Veikkaan, että ainakin muutama bloginpitäjä tietää tarkalleen mitä tarkoitan) Eihän bloggaus toki kaikille sovi, eikä se myöskään välttämättä ole aina helppoa. Blogin "menestyminen" on kuitenkin varsin suhteellista ja monen blogin tarina saattaa päättyä vain senkin takia, että kirjoittajallaan on epärealistisia käsityksiä internetin ihmeellisestä maailmasta. Kävijä- saati kommenttivyöryt eivät saavu hetkessä, vaikka tuottaisi kuinka mahtavaa sisältöä. Moni saattaa helposti myös lähteä tavoittelemaan maailmanvalloitusta turhan vähäisin eväin. Tässäkin asiassa on helpompi kokeilla ensin siipiään kotimaisilla markkinoilla ja sitten vasta lähteä ulkomaille, jos siltä tuntuu. Mutta nyt tulee paljon synkempää tekstiä, kuin tarkoitukseni oli.

Blogin pystyyn pistäminen on nykyään naurettavan helppoa, joten teknisesti sen ei pitäisi olla kenellekään liikaa. Mitä sisältöön tulee, niin jo pelkästään seuraamalla muiden blogeja löytää usein paljon itselleen sopivia vinkkejä ja tapoja tuottaa omaa sivustoaan. Artikkelisarjojen ideoiden lainaaminen esimerkiksi on ihan luvallinen tapa. En minäkään Viikon Vinkkilistoja itse keksinyt. Kukaan ei myöskään sano, että blogista pitäisi kehittyä joku valtava sivusto tulevaisuudessa vaan tottakai figublogin ydin on yleensä vain esitellä muille mitä on tullut viime aikoina tehtyä. Tässäkin tapauksessa blogin pyörittämisen kannalta on hyvä ottaa jokin tavoite, että kuinka usein edistymistään pyrkii kirjoittamaan. Esimerkiksi vaikka kerran viikossa. Blogin pitämisessä on tavallaan aina tämä kummallinen tasapainottelu itse blogin ja blogin aiheen edistymisen suhteen. Onneksi ne myös parhaimmillaan ruokkivat toisiaan.

Varmasti vinkkejä saa myös ihan suoraan kyselemällä bloggaajilta itseltään. Minullekin voi viskoa sähköpostia tai kommenttia myös ihan bloggaamisesta näiden varsinaisten aiheiden lisäksi. Pitäisi tälläisiä blogivinkkejä julkaista joskus postauksenakin ja myönnettäköön, että moisiakin tekstirunkoja tuolla bloggerin sisuksissa odottaa niiden lähes 50 muun luonnoksen joukossa. Niitäkin pitäisi saada järsittyä jossain vaiheessa julkaisukuntoon ja tästä pääsisimme taas pariin muuhun aiheeseen bloggaukseen liittyen, mutta jospa emme harhaile enää pidemmälle. Eiköhän tässä ollut tarpeeksi suunnittelematonta virtausta tällä erää.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Maanantai: Twilight - Aamunkoi osa 1 ensi-illassa 18.11.

Tiettyjä totuuksia tässä maailmassa on hyvin vaikea päästä pakoon ja halusitte tai ette, niin uusin Twilight-elokuva on ensi viikolla teattereissa, mikä taas tarkoittaa, että pian kaikki mahdolliset mediat täyttyvät aiheeseen liittyvästä kohinasta. Tilanteen näin ollessa tämä maanantai omistetaan totuudelle ja toimintaohjeelle.



Oliko tämä muka joku yllätys olenhan tehnyt vampyyripuoluekantani selväksi jo aikaisemmin?

Pitäisi perustaa joku Nerd Service Announcement -palvelu, kun oikein naksahtaa. 

Jep, tajunnanvirtaa riittää taas eli mitäköhän tästäkin viikosta tulee.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Leffaisku: The Three Musketeers

Näyttelijäkaartia kerrakseen
Kolme muskettisoturia?
Taas?
Monesko leffa tää jo on?
Lakkasin laskemasta viidennen kohdalla?
Tuol hyllyssä on kuudes?
IMDB:n mukaan niitä on tehty.. 5, 6, 7, 8, ...äh antaa olla!

En todellakaan ajatellut alkaa katsoa uusinta muskettisoturia ja en varsinkaan leffateatterissa. Metsäänhän ne suunnitelmat taas menivät, kun parin trailerin jälkeen kävi selväksi, että leffa on niin täynnä täysin naurettavia matrix-efektejä, että pakkohan tuolle on antaa tilaisuus ja selvittää, että mitä hittoa sitä on taas menty tekemään. Vuorossa siis The Three Musketeers (2011)

<Kuvittele tähän juonikuvaus aikaisempien versioiden perusteella ja unohda se>

Teinikuninkaalliset näyttävät vaatekaapin paikan
Alun Lé Misson Imbosiible-keikkailun jälkeen vauhti hetkeksi tasaantui ja alkoi jo vaikuttaa siltä, että leffassa mennään sittenkin samalla vanhalla kaavalla. Haasteita kaksintaisteluihin ja vedetään vähän kaartia nekkuun ja niin edelleen, mutta onneksi kuningasparin antama nuhtelu potkaisee muskettisoturit takaisin älyttömyyksien teille. Musketteihin siis yliannostus ruutia, liekinheittimet tanaan ja noustaan (ilma)laivaan.

Dreadfleet
Elokuvan näyttelijäkaartia ei taaskaan voi ohittaa, sillä se on koottu täyteen jänniä ammattilaisia, rooleja ja niiden suorituksia. Jollain tapaa harmillista, mutta ehkä myös hyväksyttävää johtuen versioiden määrästä, on Kardinaali Richelieun ja hullusilmälappukapteeni Rochefortin hahmojen jääminen muiden jalkoihin, sillä jopa teinikunkulla tuntuu lopulta olevan enemmän vauhtia päältä. Pahisten julmuus ja usein suoranainen hulluus on ollut muiden muskettisoturileffojen parasta antia, mutta nyt esiin nostetaan täysin muita hahmoja. Tämä toki auttaa myös tekemään sadannesta versiosta hieman mielenkiintoisemman. Älkää käsittäkö väärin tottakai Christoph Waltzin ote on silti jälleen rautainen, vaikka natsi-univormu on vaihtunut kardinaalin kaapuun.

Huomioitavaa on myös, että "päähenkilö" d'Artagnan ei ole tällä kertaa millään eeppisellä kostoretkellä jahtaamassa vanhempiensa/ottovanhempiensa/kumminkaimansa murhaajaa. Loukatulle hevoselle sentään haetaan oikeutta muutamien muiden versioiden tapaan ja.. No se hevosen puolesta kostaminen on itseasiassa tällä kertaa ainoa motiivi.

Näyttelijöistä vielä, että suurin yllättäjä on ehkä kuitenkin Orlando Bloom, jonka suoritus hitusen limaisena ja luihupartaisena brittikeikaripahiksena on paljon onnistuneempi, kuin ymmärsi odottaa. Jälkiviisasteluna tosin todettakoon, että olisihan tämä nyt oikeastaan pitänyt olla arvattavissa.

Voi pyhä parta, Batman
Ytimekkäin analyysini leffasta on oikeastaan se, että tämä teos tekee muskettisotureille sherlockholmesit. Viitaten siis Guy Ritchien uuteen vauhtiin herättelemään Sherlock Holmes-leffaan. Tämä versio tuo leffasarjaan uutta nykyaikaista kierrettä, vinoa huumoria ja yhtä kallellaan olevaa asennetta. Kummallisena ristiviittauksena siis uskallan ainakin tuon uudelleenlämmittelyn faneille suositella tätäkin sytykettä kokeiltavaksi. 

Että tällänen viides elementti
En ole muuten 3D-efekteistä ranttaillut hetkeen, mutta nyt on vaikea jättää aihetta koskematta. Puhummehan kuitenkin elokuvasta, jota on uutisotsikoissa hypetetty lauseella "Milla Jovovichin povi - Tätä varten 3D on kehitetty." Ottaen huomioon kuinka surkeita esityksiä 3D:n käytössä eli käyttämättömyydessä on nähty (esim. tämä), niin... niin ...niin tämä on kyllä ehdottomasti yksi parhaista perusteluista tähän mennessä. Mitä tähän nyt oikeastaan muuta lisäämään.

torstai 3. marraskuuta 2011

Mainoskatko

Huh huh on vaan pakko tehdä pikainen postaus, kun tuli nämä GW:n tv-mainokset vastaan Faeit 212:ssa. Ei taideta hetkeen Suomessa nähdä kauheasti warhammereita mainoskatkoilla ja ei niitä nyt selkeästi hirveän usein pyöri telkkarissa edes briteissä. Virnuiluttaa vaan ainakin minua.




Social, Creative, Fun! ...no...Niinhän se onkin...mutta.. silti huvittaa.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Viikon Vinkkilista #49

1. Keräilen yhä leukaa pöydältä
2. Kiviluiskabasetus
3. Erilainen Razorwing
4. Dreadfleet-saaristo
5. Keisari
6. WH40k Boba Fett
7. Pelottavaa kamaa
8. Mordheim Gunnery School
9. Super Saiyan Ezekiel
10. The Glob... Blob flubber pulppulppulp*

* Aina välillä tulee niin hämäriä figutuksia vastaan, että pakko vaan linkata, vaikka siitä ei kukaan hyötyisi. Näistähän nyt sentään voisi kehitellä vaikka...nurglingeja.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Maanantai: Stephen Lynch - D&D

Olen kummallisella tapaa häiriintynyt siitä, että tästä tulee mieleen ropeconit. Toisaalta minulle tapahtuu coneissa yleensä paljon oudompiakin asioita. Noh kuitenkin Stephen Lynch on kitaraa rämpyttävä rääväsuu, jonka useimmat biisit ovat monien mielestä painokelvottomia. Niin tai näin, mutta Dungeons & Dragonssista laulava Stand Up-koomikko, joten antaa palaa...



It's deee and deeee~ 

Nyt tuo soi taas koko päivän päässä ja hoilaan sitä töissä

perjantai 28. lokakuuta 2011

Inquisitorial Henchmen: Crusaders

Talk heretics to me
Dreadfleet alkaa olla siinä vaiheessa, että pääsee laivoja maalaamaan, mutta niissä ei valitettavasti ole vielä tässä vaiheessa mitään nähtävää. Ajattelin siis esitellä laivaston ohessa väkertämiäni GK:n Crusadereja. Näitä oli rentoa stuffailla ja kitbashailla yhteen samalla, kun odotti dreadfleetin osasten kuivumista. Varmaan myös maalailen samalla tapaa paattien sivujuonena.

Kuten aikaisemmin suunnittelin, niin pohjana on faban puolelta Chaos-soturin kroppa ja Storm Shieldit Storm Shieldeinä. Lisäksi keskiaikaista meininkiä tasapainotetaan lisää scifimpään käyttämällä Grey Knightien falchioneja power weponeina ja Imperial Guardin ja Space Wolffien päitä hands-free -laitteilla varustettuna.

Saatiin jotain figupäivitystäkin sentään tähän viikkoon. Tervigoniakaan ei ole unohdettu. Sen häntää olen ihmetellyt ja panssarin edetessä muutamia kohtia pitänyt hieman miettiä uudelleen, mutta varsinaista näkyvää edistystä siellä sen verran vähän, että esitellään niitä myöhemmin.

torstai 27. lokakuuta 2011

Leffaisku: Abduction


 Eksyin viime viikonloppuna katsomaan teiniagentteja ja etukäteen oli vähän vaikea arvioida mitä leffalta pitäisi odottaa. Ohjelmistossa oli siis Abduction (Siepattu). Vaikka tahdoinkin odottaa alienien hyökkäävän tantereeseen millä hetkellä hyvänsä, niin elokuva osoittautui lopulta ihan suhteellisen viihdyttäväksi takaa-ajoksi.

Mitäköhän elokuvasta kertoo se, ettei kuvia tahdo löytyä kuin kohtausten ulkopuolelta
Nathan (Taylor Lautner) on luonnollisesti maailman tavallisin teini, joka istuu koulussa päivät, haaveilee naapurintytöstä illat, ryyppää viikonloput ja harrastaa isän kanssa nyrkkeilyä sitten krapulassa... No okei viimeinen ei ehkä kuulu ihan jokaisen meidän elämään, mutta kyllä ankara kasvatuskin normaalina pitää. Kaikki on tylsää ja tavallista, kunnes kouluprojekti vie Nathanin kadonneita lapsia etsivälle nettisivustolle, josta hän epäilee löytäneensä itsensä. Eikä mene aikaakaan, kun pihapensaat ovat täynnä palkkatappajia, vakoojia ja agentteja erilaisin kolmen kirjaimen yhdistelmin varustettuna. Sanomattakin on selvää, että tästä lähtee liikkeelle se hurja pakomatka ja jatkuva rytinä.

Hold me!
Lajityypistään poikkeavan Abductionista tekee se, että tällä kertaa teiniagentilla ei ole supervoimien kaltaista koulutusta tukemassa pakomatkaa, koska hän nyt yksinkertaisesti ei ole mikään vakooja olleenkaan. Tämä tuo elokuvaan ihan piristävää realismia. Juu kuten sanoin, niin isukki on sentään vähän opettanut lyömään, mutta ei pelkällä oikealla suoralla niin pitkälle lopulta kuitenkaan päästä. Onneksi puskien ollessa täynnä ihan oikeita agentteja ja muuten vaan vakoojien hyviä lapsuudenystäviä, niin apuja sentään aina välillä löytyy ja näin matka jatkuu. Vielä kun joku kertoisi keneen tässä pitäisi luottaa, koska kaikki tietävät, että se jokaisen hokema "trust no one" ei ole koskaan lopulta pelastanut ketään. 

Alfred Molina tuo rakastettu ja pakollinen hämärä sivuroolinäyttelijä
Erikoisen leffasta nykypäivänä tekee myös se, että hahmoja, nimiä, paikkoja ja ylipäätään yhtään minnekään sitomattomia langanpäitä irtoaa jokaisesta taskusta, verhosta ja takinliepeestä. Nykyäänhän katsojaa ei saa elokuvissa hämätä liian paljolla tiedolla, eikä mainita mitään, mitä ei selitetä myöhemmin, koska muuten tämä ahdistaa yleisöä. Moisesta mentaliteetista Abductionissa ei ole tietoakaan ja pakko kyllä myöntää, että leffa on paikoitellen aidosti hieman sekava. Mikä oli toki omalla tavallaan piristävää vaihtelua ja lopulta tajusin teoksen muistuttavan tavallisen peliporukan roolipeliseikkailua. Pelinjohtaja kylvää lankoja, joihin toivoo pelaajien tarttuvan, mutta nämä ohittavat osan täysin, koska koukut eivät ole tarpeeksi ilmiselviä ja välillä tehdään todella outoja korjausliikkeitä, kun pj yrittää paniikissa saada juonen takaisin suunnittelemilleen raiteille.

En lähtisi kuitenkaan suosittelemaan elokuvalipun hinnan sijoittamista tähän, ellei ole kaltaiseni leffafriikki, mutta kotisohvalla tämän voi ihan hyvin joskus katsoa. Harvoin kuitenkin näkee ei-ärsyttäviä "teinileffoja."

Ai niin ja vielä varoituksena, jos kuitenkin leffateatteriin eksyt: 1/3 salissa istujista tulee olemaan Twilight-vieroitusoireista kärsiviä Team Jacobin jäseniä hakemassa nopeaa lohtuannosta. Sinua on todellakin varoitettu. Ihan turha väittää, etten pidä koskaan huolta lukijoideni hyvinvoinnista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...