perjantai 28. helmikuuta 2014

Blogikirja M3.014.#3: Stay on Target

Värikäs komentajajoukko - Omani siis tarpoo lumessa sinisen maalipurkin päällä
1. Maalauskilpailu

Porin Pelikaupalla järkättiin taas maalauskilpailu ja täytyihän siihen osallistua. Kuukauden verran äänestys pyörinyt ja maaliskuun puolella kuullaan tulokset. Teemana oli tällä kertaa yksinkertaisesti "komentaja", joten tuntui loogiselta kaivaa vanha kaljamahainen IG-upseeri esiin kätköistä ja antaa sille vihdoinkina arvoisensa maalikerros. Olen omaan saavutukseeni oikein tyytyväinen, mutta tietysti eri asia omaako figu ihan tarpeeksi wau-efektiä kerätäkseen tavallisen kansan ääniä (Lue: ei-figuharrastajien). Kardinaali julisti, että figussani on kisan "smootheimmat blendit" joten selkeästi joku bonus-taso jo ansaittu. Heko heko.

2. Blood Bowl -liiga jatkuu

Liigan kolmantena vastuksena siis Khemri ja tämä on takuulla viimeinen joukkue, jonka olisin kuvitellut koituvan ongelmalliseksi liiallisen ketteryytensä takia. Peli lähti liikkeelle normaalisti, mutta jossain välissä pallo karkasi hyppysistäni. En enää muista miten, mutta se johtunee seuraavista tapahtumista. Mitään ongelmaa ei pitäisi olla: Kolme omaa pelaajaani ympäröi palloa, eikä juuri vastustaja pääsisi tönimään niitä poiskaan. Seuraavalla vuorolla vain Runner nostamaan palloa ja matka jatkuisi kohti maalia. Suunnitelma selvä... paitsi, että sitten tuijotan leuka pöydässä lautaa, kun yksinäinen luukasa dodgettelee itsensä irti, pomppii Tackle Zoneja pitkin pallolle, nostaa sen kolmesta vartijasta huolimatta ylös ja jatkaa samaa reittiä takaisin mistä tulikin. Kun noppa pyörii, niin noppa pyörii. Järkytyksestä toivuttuani torppasin vastahyökkäyksen, mutta ensimmäinen puoliaika siinä tuhlaantui mikä sopi tietysti khemriläisille paremmin kuin hyvin. Toinen puoliaika: Khemri hyökkää ja en saa tätä estettyä, joten pakotan nopean maalin. Lähden yrittämään tasoitusta, mutta noppa ei pyöri tarpeeksi, että saisin kunnollista yliotetta epäkuolleista, joten hyökkäyksen vauhti tyrehtyy.

En pääse enää edes tasoihin, joten viimeisillä vuoroilla yritän lähinnä saada edes muutaman SPP:n irti vastustajan päähanoista, muttei kovin kehuttavaa menestystä silläkään rintamalla. Pari leveliä sentään irtoaa ja joukkueeni saa ensimmäisen guardillisen linjurin ja jo ennestäänkin vaarallinen S4 Runnerini saa blockin. Enää yksi lohkopeli jäljellä ennen pudotuspelejä ja se on toisia kääpiöitä vastaan. Voin jo kuvitella sen kallojen kolinan ja pallosta ei ole kellään tietoakaan.

3. Maastoa pukkaa

Talkoilu jatkuu mitäpä tähän muuta lisäämään.



Hörk ensi maanantaina alkaa tenttiviikko.

maanantai 24. helmikuuta 2014

Maanantai: Blurred Lines (League of Legends Parody)

Tänään on kyse punapäistä.. siis tiimityöskentelystä! Tiimityöskentelystä ja sen haasteista, niin juuri. Go Team!

 
Taas joku lol.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Blogikirja M3.014.#2: 'Cutlassie and nice rack'

Artikkeli Cutlassin kansikuvan ominaisuuksista
1. Cutlass! - Fantasiapiraattipeli Black Scorpionilta

Olen viime aikoina tehnyt tuttavuutta Black Scorpionin Cutlass!-miniatyyripelin säännöstöön. Kyseessä on siis fantasiapiraattiaiheinen skirmish-peli, jossa eri piraattiryhmittymät taistelevat pienen saarivaltionsa hallinnasta. Miehistöjä löytyy kolmen erilaisen ihmispoppoon lisäksi kääpiöt, haltiat, epäkuolleet ja vihernahat. Kiinnostuin pelistä lähinnä sen tarjoamien conversiomahdollisuuksien takia, mutta kyllä sääntöpakettikin vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta. Eri asia milloin sitä päästään täällä testaamaan, kun piraatit ovat vasta ideoinnin asteella kullakin, mutta kenties ensi kesänä olisi jotain merirosvokampanjaa siis. En oikein itse osaa päättää mikä porukka olisi mielenkiintoisin toteuttaa. Ihmispiraatteja? Joo ne on aika nähty. Epäkuolleita piraatteja? Nähty. Örkit? Klassiset Flash Gitsit. Kääpiöt? Fabassa joskus jo bongannut porukan. Haltiat? Dark Eldar. Haltiat ovat toki aina itselleni se turhan tyypillinen valinta, mutta jollain oudolla tapaa toisaalta skirmish -kokoluokassa kokonainen ryhmä niitä ei ole ihan niin yleinen. Mordheimissäkin jopa GW itse lopulta totesi, että haltiat olivat virhe ja ne ovat liian ylivoimaisia kokonaisena warbandina (Shadow Warriors). Itämaisteemaisia merirosvohaltioita ehkä? Valkoisia kiharaperuukkeja on kuitenkin joka tapauksessa pakko tehdä.

2. HobbyZone paint racks / paint stands / organizers

Niin siis minulla on ihan oikeasti asiaa räkeistä. Peliporukkani tilaili maaliräkkejä HobbyZonelta ja sellainen päätyi omallekin työpöydälleni. Ei enää purkkien leviämistä ympäriinsä pitkin pöytää työskentelyn edetessä eikä oikean purkin metsästämistä työkalupakista. En kirjoittele tällä erää nyt sen syvällisempää analyysiä, sillä Kardinaali on blogissaan jo kirjoitellut nettikaupasta ja itse tuotteesta. Hän jätti kuitenkin tekstissään mainitsematta oman suosikkiominaisuuteni eli tämän:


Maalit pysyvät paikoillaan niin hyvin, että pieni horjahtelukaan siirrettäessä ei haittaa. Tämä on erittäin hyvä juttu, kun maalauspistettä pitää siirtää pois muiden töiden tieltä. Oivia tuotteita ja vieläpä lähes ällistyttävän edullisia, joten suosittelen.

3. Blood Bowl-liiga jatkuu

Salohaltioiden jälkeen vastaani asettui hampaisiin saakka aseistettu joukkue goblineja. Tämä porukka on helppo aliarvioida, mutta insinöörijoukkueeni ymmärsi luonnollisesti olla varautunut vihernahkojen teknisiin apuvälineisiin. Lopputuloksena 0-2 kääpiöiden hyväksi, mutta voitto ei tullut ilmaiseksi. Seuraavaan peliin lähden kahden kääpiön vajeella (joyrneymanit tuuraamaan siis). Toinen blocker vain lepäilee, mutta toinen valitettavasti menehtyi. Jep pelaaja numero kahdeksan nimeltään Orek kohtasi valitettavan, mutta äärimmäisen nopean kuoleman saatuaan sienihuuruisen goblinin metallikuulasta ohimoonsa suoraan aloituksesta. Ottelun lipputulot eivät juuri vakuuttaneet, joten uusia pelaajia en pääse heti hankkimaan, mutta pari lohkopeliä vielä edessä ennen pudotuspelejä, niin toivottavasti tilanne korjaantuu. Seuraavaksi vastassa epäkuolleita egyptifaneja eli Khemri.

Kilpajuoksu pallolle
4. Willy-miniatures

Blood Bowlista puheenollen peliinhän tuottaa sopivia nappeja vaikka kuinka monta firmaa ja yksi mielenkiintoinen sellainen on Willy-Miniatures, vaikka valikoima onkin vielä hieman rajallinen. Ookami_tez teki tuonne aiemmin kimppatilauksen ja mielenkiinnosta piti jotain kokeiltavaa napata. Päädyin ottamaan nopat Halfling-joukkueelleni (juu sellainenkin on tullut talven aikana hankittua, mutta puolituisista lisää toiste) ja Willyn version tähtipelaaja Zara the Slayeristä. Oikea valinta, sillä tuo Sara on aika komea nappi. Komeita figuja ovat olleet kaikki muutkin tilatut, mitä olen ihmisiltä ihmetellyt. Potentiaalinen vaihtoehto siis, jos jokin heidän valikoimistaan löytyvä joukkuetyyppi kiinnostaa. Kaikista edullisimpia vaihtoehtoja Willy Miniatures ei tosin ole.



5. Maastoprototyyppi - Aaltopahvi

Viime kertaisen blogikirjan kommenteissa lupailin lisää maastoa ja tässä sitä nyt olisi. Karhumättöön olisi tarkoitus tuottaa vielä lisää maastoa pöytiä kansoittamaan. Talkoot siis tiedossa, kunhan tiedetään mitä ollaan tekemässä. Budjettiratkaisuja tottakai haetaan, joten kartoitellut tässä ihmisten nurkista materiaalivarantoja ja mm. aaltopahvia löytyi reilu määrä. Nappasin mukaani palan tehdäkseni jotain prototyyppejä valmiiksi ja ensimmäisenä syntyi yksinkertainen aaltopeltinen lato. Tuli samalla viimein testattua Ryza Rustia ja paikat tosiaankin ruostui. Ihan omiaan maastoihin varsinkin, jos ei entuudestaan ole sen erikoisempia pikmenttejä tarjolla hommaan.


maanantai 17. helmikuuta 2014

Maanantai: Best Day Ever - Potter Rock Anthem

Tänään ollaan vähän levottomia. No myönnetään saatoin revetä pari kertaa...



Butterbeer on muuten aika hyvää.

perjantai 14. helmikuuta 2014

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Blogikirja M3.014.#1: Menneitä ja tulevia maailmoja

Broombroom! Miten niin höyryjyrässä ei voi olla ralliääniä?
Rakas avaruusaikajatkumollinen blogikirja, opiskelu haittaa harrastuksia. Haitat harrastuksissa vaikeuttavat niistä bloggaamista. Antaakseni blogille edes jonkinlaisen mahdollisuuden hyödyntää niitä vaihtelevia loppuja aikaikkunoita, olen päättänyt kokeilla tälläisten tiiviimpien harrastusjorinoiden kokoelmateoksien hyödyntämistä. Ei muuta kuin aiheisiin.

1. Blood Bowl

Uusi Blood Bowl-liiga lähti jälleen Porissa pyörimään ja pelattuani edelliset kaksi liigaa salohaltioilla valitsin vastapainoksi kääpiöni. Maistuu taas sitten haltiat paremmalta seuraavaan liigaan. Karma lähti kuitenkin heti kostamaan moiset ajatukset, sillä ensimmäiseen peliini osuikin heti vastaan toinen Wood Elf-joukkue. Lopputuloksena tasapeli 2-2 ja olin kyllä parilla vuorolla hieman hukassa oman pelaamiseni kanssa, kun vasta pari harjoituspeliä kääpiöillä alla, mutta seuraavassa ottelussa taas viisaampi. Onnistuin aika rajun onnenpotkun vetäisemään heti ensimmäisen ottelun jälkitoimissa, sillä joukkueessani on nyt S4:n omaava Runner. Tästä on hyvä jatkaa.

2. Maastoa

Vähän maastoa tuli tuotettua edellisellä viikolla, kun noita GW:n rakennuspalasia oli vielä jonkin verran jäljellä pelipaikalla. LOSia blokkaavaa maastoa kaivataan aina lisää, joten ensimmäiseksi syntyi kulmaus kiinteää seinää, jonka on tarkoituksena esittää jonkinlaista autotallirivistöä. Jälkimmäisen rakennuksen koosta voi olla vaikeaa ymmärtää, että se on jämäpalojen tuotos, mutta tuota yhtä ja samaa todella avointa ikkunatyyppiä oli toista kymmentä jäljellä, niin piti keksiä joku järkevä käyttötarkoitus. Tuloksena kirkko saarnausparvekkeineen, jolle vievät portaat pitäisi vielä rakentaa. Pallo on nyt porukan kynäruiskijalla.

Tupla-autotalli
Kirkko


3. Kill Team

GW:n jouluna julkaisemat Kill Team-säännöt on otettu täällä rakkaudella vastaan, sillä ne tarjoavat vanhuksille vaihtelua ja uusille pelaajille entistä pienemmän aloituskynnyksen 40k:n maailmaan. Eldarista ei vain saa kovin mielenkiintoisia killtiimejä aikaiseksi. Tehokkaita kyllä, mutta se ei todellakaan ole nyt se idea. Olen siis katsonut parhaaksi kaivaa vihdoinkin kaappien perältä esiin vanhoja metallisia Imperial Guardin nappuloita. Tiimi alkaa olla hyvällä mallilla ja tällä hetkellä se koostuu pääasiassa Tanitheista ja Mordialaisista. Pistän tuon yhden kokoonpanon nyt ensin kokonaan maaleihin ja sitten vasta pohdiskelen muita sivujuonia. Pistän kuvia, kun pääsen vähän pidemmälle.


4. Karhumättö

Reilu puolitoista kuukautta vielä Karhumättöön eli tulevaan porilaiseen 40k-turnaukseen, jonka pääjärjestäjänä siis hyörii allekirjoittanut. Ei kyllä pitänyt hyöriä ja ankarasti julistin, että missään nimessä ainakaan siihen tehtävään ei sitten tule olemaan aikaa tänä keväänä ja tässä sitä sitten taas ollaan. Onneksi on hyvä tiimi hoitamassa asioita. Kaikkihan niin aina sanovat, mutta se on usein täyttä kukkua, sillä hyvät ihmisresurssit eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä. Onneksi näin kuitenkin tällä kertaa on tai pyyhe olisi ollut kehässä jo aikapäiviä sitten omien kiireideni takia. Hommani eronnee 'normaalista' turnausjärjestämisestä siinä, että kun useimmiten kyseessä on varsin itsenäinen kokonaisuutensa, jossa ulkopuoliset tahot ovat lähinnä olio, jolta tilat vuokrataan ja mahdolliset sponsorit, niin Karhumättöä kasataan oikeastaan toisen yhdistyksen ja tapahtuman alla ja vielä lisäksi yrityksen kyljessä siinä samalla, niin yhteen sovittelua ja kommunikointia riittää vaikkei puhuta vielä edes turnauksen sisällöstä. Tämä muistuttaa siis oikeastaan enemmänkin ohjelman järjestämistä jossain conissa. Valmistelut ovat onneksi varsin hyvällä mallilla kaikilla rintamilla ja kalenterissakin on vielä tarpeeksi päiviä jäljellä ennen h-hetkeä.

5. DayZ - Frankien silmin

Minulla on nykyään lähes sääntönä se, että videopeleihin en enää laita aikaa ellei kyseessä ole Fallout. Aina välillä kuitenkin ilmaantuu jotain tarpeeksi erityiseltä vaikuttavaa, että jopa minun kiinnostukseni herää. Tässä tapauksessa kyseessä on DayZ, johon pari tyyppiä figupeliporukastani on jo viime aikoina sortunut. Pelin kehitystyöhän on yhä kesken, mutta olen nyt jo varsin innostunut näkemästäni. Onneksi ei nykyisessä läppärissä riitä tehot kyseiseen peliin, niin en vahingossa hyppää nyt alfa-vaiheessa mukaan. Törmäsin kaverien kautta myös Frankie nimimerkillä kulkevaan youtuberiin, jolla on pitkä sarja videoita kyseisen pelin maailmassa. Viime viikkojen lounaat tulikin vietettyä kyseiset videot ruokaseurana ja tämä on todella todella outo yhtälö kaiken kaikkiaan, mutta ajattelin päättää ensimmäiset blogikirjamerkinnät tähän. Varoitus: Videot sisältävät tyypillistä brittiläistä huumorintajua.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Maanantai: Tuomas Holopainen - A Lifetime of Adventure

Tänään työnnetään amatöörit syrjään ja katsotaan miten ammattilaisilta syntyy fanimusiikkivideo. Tätä on nimittäin tullut odotettua jo pitkään ja hartaasti.



Kyseessähän on siis Tuomas Holopaisen sooloalbumi "The Life and Times of Scrooge", joka perustuu kokonaisuudessaan yhteen eeppisimmistä sarjakuvateoksista koskaan eli Roope Ankan elämä ja teot kirjaan. Lisätietoa.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Karhumätön ilmoittautuminen on avoinna


Karhumättö on tosiaan ensimmäinen iso porilainen WH40K-turnaus sitten dinosaurusten ja tällä viikolla myös sinne ilmoittautuminen on saatu avattua, että ei muuta kuin nimeä sisään pistämään. Ilmoittautumisohjeet löydät täältä.

Tuo linkki vihjaa myös sitä, että Luminyrkin eli tapahtuman, jonka alla tämä turnaus järjestetään, nettisivut ovat auki ja löytyvät osoitteesta http://luminyrkki.ptpry.fi/. Sieltä klikkaamalla auki tämän sivun löydätte myös informaatiota paikalla olevasta oheisohjelmasta videopelien ja 40k:n lisäksi ja muutakin tulee vielä olemaan luvassa.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Ensivaikutelma: Uusi White Dwarf

Kaverikuva vielä kertaalleen
Viikonloppuna raapustelin jo ensivaikutelmia uudesta Visions-lehdestä ja ajattelin, että lienee syytä tehdä myös katsaus uuteen valkoiseen kääpiöön. Visionssiin pitää kuitenkin vielä kommentoida sen verran, että tein harmittavan yleisen virheen vertaillessani sitä White Dwarfiin. Turhaahan se on, koska ne ovat selvästi kaksi täysin eri asiaa. Valkoinen kääpiö on yhä valkoinen kääpiö se vain saapuu nyt osissa ja Visions on tutulta tuntuvista vaatteistaan huolimatta pieni taidekirja eikä mikään harrastelehti. Todelliseksi taidekirjaksi siinä on tosin liikaa 'Eavy Metal -tuotoksia, mutta mihinkäs susi lammastaljastaan pääsee vai miten se meni.

Perinteistä uusien figujen hehkutusta
Lehden nimi on siis White Dwarf ja se näyttää White Dwarfilta. Ei siis minkäänlaista kulttuurishokkia tämän uutuuden kohdalla. Ensimmäisessä numerossa on tietysti lähes pelkästään asiaa kääpiöistä, mutta mitä muutakaan siinä nyt tällä viikolla olisi. Mielenkiintoista nähdä miten artikkelien jako tulee lopulta tapahtumaan. Onko tietty artikkelisarja vaikka aina joka kuukauden toisessa numerossa vai miten homma toimii. Näin pieneen lehteen ei kuitenkaan paljoa kerrallaan mahdu. Jossainpäin nettiä näin maininnan, että joku olisi laskenut lehden sivuhinnan pysyneen samana muutoksesta huolimatta, mutta en alkanut itse tekemään tarkastuslaskelmia. Otetaan se kuitenkin näin sivumainintana sen kuuluisan huhujen päälle ripoteltavan suolan kera.

No nyt on tekstiä!
Nostanpa muuten oikein erikseen esille Jervis Johnsonin kirjoituksen, koska siinä todellakin visioitiin ja ihan tekstimuodossa. Artikkelissa pohdittiin pelien aloitusheiton korvaamista minipelillä, joka ratkaisisi pelin aloittajan. Ensinnäkin minipelin aloittaa se, jolla on kokoelmassaan enemmän maalattuja miniatyyrejä ja itse minipeli on vähän kuin Odin's Table, jossa liikuttaisiin pelaamalla Zombie Dicea. Ei nyt ihan, mutta jotain siihen suuntaan. Hämmentävää? Niin minustakin. Pitäisi varmaan ihan piruuttaan joskus kokeilla. Lukaiskaapa itsekin.


Varsin pysäyttävää oli myös löytää ihan vain sääntöjä kohta julkaistavalle figuurille. Tätäkin pitää siis seurailla, että millaiseksi tavaksi se muodostuu. Onhan se aikamoinen saavutus Games Workshopilta kertoa jotakin peli-informaatiota jo näin etukäteen. Joskus kuukauden päästä olemme ehkä viisaampia, kun meillä on minilehtiä yhden vanhan lehden verran, niin pystyy realistisemmin arvioimaan julkaisun uutta tilaa. Kovasti kuitenkin vaikuttaisi suht perinteiseltä White Dwarfilta, johon olemme tottuneet. Mikä tekee entistä huvittavammaksi ilmiön, jossa jotkut ensin Visionssista järkyttyneet kokevat käävän yhtäkkiä kovinkin hienoksi uutuudeksi. Noh katsellaan.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Ensivaikutelma: Warhammer Visions

Vanha White Dwarf kokovertailuksi
Kaikki figuharrastajat ovat varmaan jo kuulleet, että Games Workshopin lehti White Dwarf hajoaa osiin. Jatkossa joka viikko julkaistaan mini-White Dwarf, jolla on hintaa 3,20e ja kuukausittain alkaa ilmestyä uusi Warhammer Visions niminen lehti, joka kustantaa 9,00e. Molempien ensimmäinen numero julkaistaan tänään. Allekirjoittaneella on heti Warhammer Visions käsissään ja ajattelin siitä vähän ensivaikutelmia kirjata ylös.
 
Ensimmäinen reaktio varmasti jokaisella selaajalla on, että "hitto tässä on paljon kuvia" ja hetken päästä lukija tajuaakin, ettei lehdessä lopulta paljoa muuta olekaan. Tekee mieli piruillen todeta, että hyvä eihän sitä valkoisesta kääpiöstä ennenkään olla mitään luettu vaan katseltu vain nättejä kuvia. Artikkelien kirjoitukset ovatkin lähinnä kuvatekstejä, mutta jotain tuttujakin elementtejä löytyy.


Yllä on yksi aukeama ensimmäisen numeron taisteluraportista. Tuttua ja turvallista White Dwarf-kamaa siis. Paitsi, että raportissa ei mainita armeijalistoja eikä kauheasti muutakaan tietoa. Voittaja sentään kerrotaan lopuksi. Kyseessä ei siis ole niinkään raportti vaan lehden tyylille uskollisesti kokoelma fiilistelykuvia pelistä pienillä kuvateksteillä höystettynä. Mikä on tavallaan ihan siistiä... outoa, mutta aika siistiä. 

Tuota kuvaa katsoessa helposti huudahtaa, että hei onhan tuolla tekstiä monta kappaletta vaikka pienellä onkin. No itseasiassa siinä on vain yksi kappale kolmella eri kielellä. Vaikka huhua olikin vähän vaikea niellä, niin totta se on, että tämä samainen julkaisu sisältää englannin lisäksi myös saksan ja ranskan versiot. Eipä tuo pahemmin häiritse, kun oikean kuvatekstin lukaisu on varsin helppoa. 

Lehdessä on siis toki paljon vanhasta lehdestä tuttuja artikkelisarjoja, mutta ne on toteutettu tämän uuden formaatin muotoon eli siis kuvia, kuvia ja kuvia.

Blanchitsukin sovitettu samaan muottiin

Örkkien conversiopajakin löytyy jälleen
Maalausoppaitakin on useampi sivu, mutta niidenkin ohjeissa lukee lähinnä maalien nimet

Sisältö on siis kovin erilaista, kuin mihin olemme tottuneet tavallisissa lehdissä. Netti on tottakai jo täynnä outoa kikattelua siitä, että "siinä on vaan kuvia," mutta onko se sitten väärin, kun kyseessä on näin visuaalinen harrastus? Lehteä "lukiessa" tuli mieleen perinteiset taidekirjat ja sellaisia nämä pikemminkin ovatkin ja sen tajuamisen myötä selaaminen ahdisti jo paljon vähemmän. Lehden nimi näköjään summaa tilanteen yllättävän hyvin, sillä se nimenomaan tarjoaa Warhammeriin visioita, muttei mitään muuta kikkailua. 

Olisinko iloinen, jos minulla olisi inspiraation lähteenä näitä lehtiä hyllyllinen maalauspisteeni vieressä? Todennäköisesti. Sijoittaisinko näihin vajaan kympin kuussa? Näin opiskelijana sitä on aika hankala lähteä oikeuttamaan itselleen. Tottakai, jos henkilö on White Dwarfia tähän mennessä ostellut silloin tällöin, niin tulee hän nappaamaan näitäkin mukaansa aina välillä, kun aihe tuntuu kiinnostavalta. Tosin nämä ovat selkeästi suunnattu pelkästään harrastajien visuaaliselle ryhmälle eli pääasiassa intohimoisemmille maalaajille eikä vaikkapa turnauspelaaja saa näistä irti yhtään sen enempää, kuin aikaisemmastakaan harrastelehdestä. 

Ei kannata silti muodostaa vielä tämän perusteella mielikuvaa lehden kuvatulvasta, sillä nappasin postaukseen vasta viisi aukeamaa ja sivuja järkäleessä on kuitenkin melkein 230! En lähtenyt laskemaan, mutta GW:n nettihypen mukaan tässä numerossa on 50 sivua jo pelkästään Golden Demon -kisatöitä. Ne ovat aina nannaa ja oikeastaan pistääkin mietityttämään, että kierretäänkö lehdessä jatkossa lähinnä näitä kisoja maasta toiseen vai miten aikovat tälläisen määrän kuvamateriaalia kerätä joka kuussa?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...