A Big Box from Chapterhouse Studios

Normaali Striking Scorpion laatikon kyljessä kokovertailuksi

Kuten aikaisemmin mainitsin, niin se oli pakko saada. Tänään tuo "scorppari" nyt sitten saapui perille ison rapakon takaa. Tartuin toimeen (nakitin Kardinaalin naputtamaan Paypal-tiliään) samana päivänä, kun julkaisun huomasin eli hieman vajaat pari viikkoa meni paketin toimitukseen. Chapterhouse Studiosin paketointi huvitti sen verran, että piti oikein napata parit kuvat laatikkoa avatessa.

Parit käyntikortit ja ilmeisesti kuitti tms.

Mikäs mytty tuonne laatikon kylkeen on teipattu?

Ah sehän on tilaukseni!

Onneksi en maksanut extraa tästä kaikesta ilmatilasta laatikossa. Taino kyllä tällä yhdelle figulle aika paljon hintaa kertyi, mutta en voinut itselleni mitään. Tässä vielä parempi kuva itse figusta ja sen aseoptioista. Alustava tutkimus näyttää figun olevan varsin hyvää laatua. Ainoa pieni vika on, että Biting Bla isoimman moottorisahamiekan väistin on vähän röpelöinen valultaan, mutta tämä hyväksyttäköön. Selkeät valujäljet toki erottaa osissa kauttaaltaan, mutta pahempiakin on nähty. Kaikkiaan jälki vaikuttaa lopulta erittäin siistiltä. Uskaltaa siis suositella firmaa muillekin tämän onnistuneen tilauksen jälkeen.

Eiköhän tämä innosta taas palaamaan scorpparien kimppuun

Linssilude olekaan hetkeen hyökännyt kuvauksiin

Työprojekti: Tervigon osa 2

Viime viikolla tökein liikkeelle tuota Tervigon-projektia, vaikkei sille olekaan ollut paljoa aikaa antaa. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, joten tässä kuvia. Ensin se heti silmätikuksi otettu etupanssari.

Melkein tuntuu, etten ole saanut siihen mitään aikaan, koska olen vain hieronut panssarinpalasia yhteen hitaasti, jotta saisin ne muovautumaan yhdeksi isoksi. Siis hieronut veitsellä ja viilalla, mutta silti varsin nihkeää hommaa ollut saada ne istumaan toisiinsa. Hienosäätöä vielä kaivataan, ennen kuin voi hakea greenstuffin esiin. Lisäksi olen paksusta alumiinilangasta laittanut vahvikkeet otuksen ruhoon, että saan sen puolikkaat pysymään oikealla etäisyydella toisiinsa.

Stuffauksesta puheenollen bongasin joskus aikanaan Warseer-foorumeilla jonkun isoa tyranidia rakentaneen, joka oli tunkenut otuksen sisuskalut täyteen foliota, jonka päälle hän sitten stuffaili puuttuvia kohtia eli vastaavia, kuin vaikka tuo selkälevy omassa tapauksessani. Ajattelin kokeilla samaa ja vaikken ole stuffien kanssa leikkimistä vielä aloittanutkaan, niin folio on jo ollut hyvä kaveri rakentamisessa. Aloitin itseasiassa sillä, että tungin nuo kaksi muovista kylkiosaa kiinni pieneen foliopalloon ja siitä puristelin sopivaa paksuutta torsolle.

Siirtykäämme elukan toiseen puolikkaaseen.

Carnifexin häntä näytti turhan hyödyttömältä tälläiselle otukselle ja kun sain käsiini Trygon/Mawloc-setin pihtihännän, niin tapaus oli selvä. Tällä ylimääräisellä kynsiparilla tervigonin on sitten hyvä kaitsea hautomiaan otuksia. Häntien yhdistely on vielä vaiheessa ja myös lopullinen asento on hieman harkinnassa, sillä siihen vaikuttaa se, että millaiseen kulmaan päädyn takaruumiin laittamaan. Jalkoja olen myös leikellyt ja pinnaillut metallitikulla alaruumiiseen, mutta kiinni en ole vielä liimaillut, koska kuten sanoin, niin en ole vielä löytänyt otuksen lopullista asentoa. Toisaalta tekee mieli asetella lisko pystympään, jotta se näyttäisi isommalta, mutta toisaalta matalampi asento voisi kuvastaa paremmin sen isompaa massaa.

Mielipiteitä asentoon noin fluffillisesta näkökulmasta?

Muutamia osia kaipailen vielä Defilerin bitsiboxien kätköistä, että pääsisin paremmin eteenpäin, mutta menee se näin rauhallisemmallakin tahdilla.

Rakennustarkastajat iskivät jälleen

Perheenlisäystä

Tiberius & Merlin

Nyt kun nämä kaksi alkavat tulla toimeen keskenään sen verran, että mahtuvat poseeraamaan samaan kuvaan, niin on aika esitellä perheen uusin jäsen. Tiben vieressä siis hyörii hänen tuore pikkuveljensä Merlin eli Merri. Norjalainen metsäkissa ompi hän. Toivottavasti ottaa vanhemmasta mallia ja jättää figuurit rauhaan. Minulla on omat lelut ja heillä omat. Merri on virallinen tekosyyni sille, etten viikonloppuna tai oikeastaan sen jälkeenkään ole ehtinyt touhuamaan mitään figurintamalla tai oikeastaan millään muullakaan rintamalla. ...no hyvä on pari Doctor Who-spesiaalia olen tuijottanut.

Posti nimittäin toi Amazonin sademetsästä tuon The Complete Specials -dvd-boxin, kun tyhmyyttäni en ymmärtänyt sitä Lontoosta jouluna hankkia. Jouluspesiaaleista ei kuitenkaan ole boxissa kyse vaan sisältää pikemminkin vuoden 2009 jaksot. Pääsee näiden jälkeen sitten katselemaan tuota 5. tuotantokautta, jonka sentään sitten Heathrown HMV:stä ostin ennen lähtöä. Oli siellä lähes kympin halvempi, kuin Lontoon keskustassa, joten onneksi kitsastelin aluksi.

Kirottu olkoon muuten Planet of the Dead. Se viimein onnistui siinä, mitä sarja on yrittänyt jo kolmen tuotantokauden ajan eli aivopesi minut haluamaan ei-mustat kirkkaanväriset converset. Raivostuttavaa. Typerät kalliit tennarit. Argh.. äh ei nyt aloiteta ranttia.

Planet of the Dead - We can't hear you over the sound of how awesome we are

Doctor Who + Cats = Autowin

Figuyhteenveto vuoden alkuun

Näen punaista, hirveästi punaista

No niin vedetäämpä tekstien suuntaa taas hieman enemmän kohti miniatyyrejä. Jotain on toki tullut viime aikoina tehtyä, mutta blogiin asti en ole niitä saanut. Tässä pikainen WIP-rivistö paristakin valmisteilla olevasta Warp Spider-yksiköstä ja yhtälailla keskeneräisiä testinappeja Fire Dragoneille, Striking Scorpioneille ja Dark Eldar Warrioreille. Parempia kuvia sitten, kun edistyn vähän pidemmälle näissä.

Ja sitten kuvaukseni jälleen tehokkaasti keskeytettiin, sillä taustalla lojunut gyrinx aistii pahan läsnäolon ja läimäyttää Dark Eldarin pois joukkiosta ja asettuu suojaamaan crafworldilaisia. Sitä ei taas voi kuin tuijottaa suu auki, näpätä kuvan ja jäädä miettimään mitä ihmettä tuon otuksen päässä taas liikkuu. Kyllä siinä jotain suurempia suippokorvavoimia on taas pelissä. No niin eteenpäin projekteissa! Päätin, että tarvitsen jonkun potkun saattamaan asiat uudelleen liikkeelle, joten tuossa viikonloppuna tein yhden äärimmäisen yksinkertaisen objective-merkin armeijalle...armeijoille.

Näyttävätpäs nuo roiskeet typeriltä suoraan ylhäältä katsottuna

60mm base, pari palaa korkkilevyä, hieman soraa ja yksi vaivainen bitsi. Niistä on pienet objectivet tehty. Itseasiassa tuo on vielä hitusen kesken, sillä käden panssarilevyn olisi tarkoitus olla kultainen, mutta moinen väri olikin itseltäni loppu. Täytyy käydä täydentämässä varastoa, ennen kuin voi sutia tuon loppuun. Ärsyttävää. Sitten vielä vähän static grassia sinne tänne.

Idea on lähtöisin tietysti Dark Eldarin taustatarinoista. Heillähän on ärsyttävä mahdollisuus palata kuolleista, vaikka ruumiista olisi jäljellä enää pelkkä jalka tai käsi (Fifth Element anyone?). Ihan kaikillehan moista tilaisuutta ei suoda, mutta tarpeeksi vaikutusvaltaisilla henkilöillä on mielenkiintoisia yhteistyö- ja avunantosopimuksia haemonculusten kanssa. Ja siitä tässä virne suupielessä tehdyssä objectivessa on kysymys. Kyseessä on siis todellakin pelkkä irtonainen käsi ja sehän on saatava haettua takaisin, jotta joku piraattilaivaston aatelinen saadaan palautettua miesvahvuuteen. Pidän erityisesti tälläisistä hieman epämääräisemmistä kohteista, jotka antavat vastapuolen kenraaleille päänsärkyä, kun he pohtivat, että miksi ihmeessä vihollinen pyrkii tuonne puskaan.

Hieman liian Dark Eldar-kohde, kun pääasiallinen armeija on perinteinen Eldar? Kyllä tämä on kuitenkin tarkoitettu ihan molempia armeijoita silmällä pitäen. Ovela farseer löytää helposti useitakin syitä serkun käden noukkimiseen kentältä. Helppo tapa estää epämieluisan soturin palaaminen tulevaisuuden taistelukentille? Vastapalvelus tai voitelu satunnaiselle liittolaislaivastolle? Panttivan.. tai siis diplomaattinen kauppatavara? Tai tietysti se kaikista perinteisin ja rakkain selitys: Tuo tyyppi täytyy saada palaamaan henkiin, koska kymmenen vuoden päästä hän tappaa ihmisen, jonka lapsesta tulisi varakas kauppias, jonka rahtialus olisi houkutellut örkkilaivaston muuttamaan suuntaansa ja näin osuen jonkun eldarien kotimaailman reitille. Ah farseerit...

Vuoden ensimmäisen pelinkin olen onnistunut pelaamaan ja kyseessä oli 750 pisteen taisto Tezin Chaos Space Marineja vastaan. Oma listani koostui tutuista elementeistä: Farseer ja ryhmä Dire Avengereja Wave Serpentissä, Ryhmä guardiaaneja, kolme jetbikeä, Night Spinner ja pieni ryhmällinen Warp Spidereitä.

Mission: Annihilation
Deployment: Pitched Battle

Tulos: 2-4 avaruussuippokorvien hyväksi.

Pahoitteluni, mutta täyttä taisteluraporttia ette tule pelistä saamaan, koska dokumentointia ei paljoa pelin aikana tullut tehtyä. Täytyy kyllä alkaa sitä taas enemmän harrastaa myöskin. Muutamia mainintoja kuitenkin. Annihilationin ollessa kyseessä ymmärsin kiskoa heikot jetbiket reserviin turvaan pelin aluksi. Reserveiksi marssitin myös Warp Spiderini suunnitellessani jotain riskialtista iskua vastustajan linjojen taakse Deep Strikeä käyttäen, mutta sodan tuulet toivat eteeni paljon yksinkertaisemman tilaisuuden.

Hei katsokaa joku on parkkeerannut rhinonsa aivan kentän laidalle

Täydellisen virheen tein kuitenkin jälleen Night Spinnerini kanssa pelin aluksi ja uhrasin sen täysin suunnittelematta vastustajan Demoniprinssille. Olisi pitänyt kiihdyttää kauemmas, mutta valtavan imperiumin bastionin taakse suojautuminen loi väärän turvallisuudentunteen. Tämä kuitenkin myös herätti peliin uudelleen ja loput vuorot tanssittiinkin vastustajan ympärillä huolellisemmin. Tehokkain yksikköni oli tietysti Direjen iskuryhmä, joka toisti koko pelin samaa lähes kusipäistä taktiikkaa: Bladestorm, takaisin tankkiin lataamaan ja liikkuminen seuraavalle kohteelle, bladestorm ja takaisin turvaan lataamaan ja eteenpäin... Kolmella bladestormilla kaatui kokonainen havoc-ryhmä, Demoniprinssi ja kohtalainen osa yhdestä ryhmällisestä kaaosmariineja.

Tuliasema ...of DOOM

Yhteenveto: Diret itsestäänselvyys, Warppareista tykkään aina vain enemmän jokapaikanhöylinä tukemassa muita yksiköitä ja viimeisenä oleellisena mental notena itselle todettakoon, että koska vastustajille alkaa ilmestymään entistä tiuhempaan psyykkereitä listoihin, niin on korkea aika kaivaa riimut esiin.

Vapaudu vankilasta -kortti

Linssilude. Tosin tällä kertaa taisi kiinnostaa lähinnä kameran hihna

Ihan pikainen postaus vielä tälle päivää. Katsokaa mitä hain Porin poliisiasemalta. Ei ei, en kissaa. Tiberius on ninja ei se jää koskaan kiinni. Passista tietysti puhun. Tätä ei ehkä heti käsitä figupostaukseksi, mutta se on sitä. Ensi kuussa nimittäin pitäisi lähteä käymään Games Workshopin luvatussa maassa eli Iso-Britanniassa. Pääasiallisena kohteena Lontoo. Ei olisi tietysti mahdotonta järjestää jollekin päivälle matkaa Warhammer Worldiin Nottinghamiin, mutta minusta tuntuu, että tekemistä riittää tälle reissulle ihan tarpeeksi pääkaupungissakin. Brittilään reissaaminen kun ei lopulta paljoa maksa, joten ehkä ensi kerralla sitten. Pelkästään Lontoossa muuten näyttäisi olevan lähemmäs parikymmentä GW:n liikettä, että eiköhän sitä niistä johonkin eksy. Montakos niitä taas koko Suomessa olikaan...ai niin.

Tästä tulee mielenkiintoinen joulunalus. Ei siis muuta, kuin sarvikypärä päähän ja saarivaltiota tyhjentämään figuista... ja poliisiboxeista!

Pakollinen lemmikkikuva

Ulkomaisilla figufoorumeilla on usein sääntö, että foorumiblogiin on pakko liittää kuva lemmikistä tai moderaattorit tuhoavat ketjun nopeasti ja armoa tuntematta. Tämä onkin saanut useat epätoivoiset figuttajat salakuvaamaan naapuriensa elikoita... Joo ei, mutta nämä "mandatory pet pictures"-postaukset näyttävät siellä täällä olevan nimenomaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Sorrunpa tätä todella läpinäkyvää aasinsiltaa pitkin siihen samantien itsekin ja esittelen armeijani oman Gyrinx-kissan.

Keskeytetty figukuvaussessio

Tässäpä siis minun ja tyttöystäväni jonkin verran yli puolivuotias kissa Tiberius eli tuttavallisemmin Tibbe. Ja kyllä, katti on nimetty James T. Kirkin mukaan. Ja Ei, en ole trekkeri eikä ole myöskään tyttöystäväni. Itseasiassa olen aina lähestulkoon vihannut Star Trekkiä ja jos joku olisi pari vuotta sitten sanonut, että nimeäisin joskus jotain trekin mukaan, olisin kohdannut ennenaikaisen loppuni lattialla kierien ja nauruun tukehtuen. Mitäkö Trekille sitten tapahtui? No J.J. Abrams tapahtui! Pakko myöntää, että tykkään kovasti uusimmasta Star Trek-leffasta. Johtuuko se juuri siitä, etten ole koskaan pitänyt trekistä? Hyvin pitkälti mahdollista. Leffa ei todellakaan ota itseään turhan vakavasti ja sen kyydissä on todella rentouttavaa istua. Tiedän, että mahdolliset tätä lukevat trekkerit vuodattavat parhaillaan verta kyynelkanavistaan, mutta hei ei se mitään monet rakkaimmat muistoni liittyvät trekkerien itkettämiseen. Olen spekuloinut syyksi sitä, että trekki ei ole koskaan ottanut itseään vakavasti ja nyt tämä uusin leffa paljastaa sen seikan entistä suuremmalle yleisölle ja tätä pöyristyttävää tekoa eräät eivät vain kestä. Näin se on nähtävä.

"Let's name him after your father"

"Tiberius? That's a terrible name"

Ajattelen taas vaihteeksi aivan liikaa, mutta olenpa kiinnittänyt huomiota kuinka häiritsevän usein näissä miniatyyriharrastajien "pakollisissa kuvissa" on kissoja.Tämä on outoa, koska kuvittelisi, että figut ja kissat eivät sovi yhteen tai pikemminkin ne sopivat yhteen turhankin hyvin. Kissa + 150 lelua ruohomatolla = Kaksi entistä 2000 pisteen armeijan omistajaa. Tibbe ei onneksi ole ainakaan vielä kertaakaan hyökännyt figujeni kimppuun, vaikka niitä on työpöydällä ollut tarjolla. Vesikippa on kyllä kaatunut pari kertaa. Se korkea muovimuki jostain syystä kiehtoo niin penteleesti vaikka hänellä on tottakai omakin vesikippa. Täytyy hankkia joku fiksumpi... kippa... kannellinen.

 Tämän blogitekstin kuvauksissa ei vahingoitettu yhtään guardiaania