perjantai 31. joulukuuta 2010

Eväitä uuteen vuoteen


Vielä piskuinen päivitys tälle vähiin käyvälle vuodelle. Alkaa pahin matkailu-joulu-nuha-väsymys helpottamaan juuri sopivasti, että saa nautittua uudesta vuodesta sentään. Teempä siis pikaesittelyn tuoreemmista hankinnoista, joiden avulla lähdetään sitten käynnistelemään vuotta 2011.

Forge Worldin Apoc-kirja vilahtikin jo jossain UK-päivityksissä ja tämä on tavallaan tuliainen hieman koko peliporukalle, kun se kerran kuitenkin tarjoaa hieman jokaisen armeijalle jotakin. Lisäksi jenkkiläisestä The Bitz Barnista tuli hieman sälää. Ei tosin mullistavia, sillä suuri osa tarpeellisista palasista oli loppu. Lähinnä Fantasy Battlen puolelta haltioiden lippuja eldareja varten ja sitten nuo Mawlocin putket, joiden varalle on alkanut kehittyä hyvin epämääräisiä ajatuksia. Ostin ne, koska niistä tuli mieleen wraithbone ja nyt on tullut sellainen kummallinen idea, että jos tekisi niistä rastat. Arvauksia saa esittää, että mille...

Kaikki nuo bitsit eivät ole barnista, vaan Eldar Sensor Arrayt ovat peräisin ihan Sotavasara.netin ostomyynnistä. Kaivannutkin niitä enemmän kuin yhtä, mutta ei ole tehnyt mieli tilata useaa kokonaista Squadron Command Framea. Lisäksi kuvassa lojuu tottakai pari korkkaamatonta laatikollista Dark Eldareja, jotka juuri kävin hakemasta kimppatilauksen jäljiltä. Laatikko wychejä ja kaksi hellioneja.

Eli näillä se rehaaminen ensi vuonna alkaa, mutta se shoppailuista. Nyt takaisin aaton viettoon. Raketit paukkuvat jo ulkona ihan kohtalaisena tykistönä. Meikäläinen jatkaa nyt tortillojen ja muiden texmexien ahtamista masuun, niin lähtee loppukin nuha.

Hyvää alkavaa uutta vuosikymmentä ja muuta hurlumheitä kaikille lukijoille ja satunnaisille törmäilijöille.

tiistai 28. joulukuuta 2010

Viikon Vinkkilista #11: Venom-spesiaali

Uuden DE-julkaisun jälkeen ihmisillä on noussut kova paine väkertää oma Venom-transporttinsa. Itsehän aloin rakentaa Venomia jo kauan sitten kummallisen harlekiinien beta-codexin aikaan. Jotkut ovat tosin sitä mieltä, että Harlekiinien Venom ja Dark Eldarien Venom eivät ole sama laite ollenkaan, mutta ei moiselle väitteelle kyllä mitään pohjaa ole. Ei sinäänsä, että missään olisi toiseenkaan suuntaan vahvistettua tietoa. Mielestäni kuitenkin aikalailla samasta laitteesta täytyy olla kysymys. Kaksi samannäköiseen alukseen perustuvaa samannimistä pientä transporttia, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa? Joo niin varmaan.

Tuo oma Venomini on pelillisesti ajateltuna aivan liian valtava varsinkin suhteessa nykyisiin Raidereihin. Nykyisellä DE:llä pelaaminen vaatisi pienempiä ja helpommin kasaan heiteltäviä kilpureita. Ei sinäänsä, että tuokaan monimutkainen olisi missään nimessä ja tällä hetkellä olisi helppo ostaa vanhoja Raidereita osiksi niitä varten, mutta jotenkin tuntuu siltä, että hieman tuotekehittelyä kaivataan lisää. Huhujen mukaan GW olisi tosin vuonna 2011 julkaisemassa oman Venominsa. Se on toisaalta sääli, mutta myös ymmärrettävää.

Ajattelin pitää viikottaisessa linkkivinkkilistassani Venom-spesiaalin ja listailla parhaimpia scratch buildeja ja conversioita, joita olen tähän mennessä nähnyt. Netti on niitä toki jo pullollaan ja lisää tulee koko ajan, joten senkun googlettaa lisää. Tässä teille siis omia suosikkejani inspiraatioksi ja ihailtavaksi.

1. Batwing *
2. Corsair-Venom
3. BoLS Venom-kilpailun voittaja
4. DE-Harlekiini-Venom
5. Purjevaunut
6. Herhiläinen
7. Purjesiivet ovat suosittuja
8. Sirkkeli
9. Takalevitys
10. Laiskureille
Jokeri. Vanhaa koulua

* Varsinainen siellä viimeisenä alun esimerkkien jälkeen.

PS. Ja muistakaa äänestää figublogisisältöjä tuonne oikealle.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Suuntaa antavaa

Hieman ajo-ohjeita näin viikon alkajaisiksi


Jollet ole vielä osallistunut tuossa oikeassa reunassa pyörivään äänestykseen, niin tee se nyt. Äänestysaikaa ei ole enää montaa päivää jäljellä ja toivoisin hartaasti, että mahdollisimman moni muukin vielä äänensä joukon jatkoksi liittäisi. Näin annat vastaavasti ajo-ohjeita minulle ja muille figubloggaajille. 

torstai 23. joulukuuta 2010

Olkoon joulunne...


Hyvää... May the Glögg be with you... Rauhallista... In the Christmas of 41st Millenium There is only War!... Onnellista... Blood Angel of the Christ...  ...Nyt ei lähde irtoamaan. Oma perinteinen joulutoivotukseni on itseasiassa Lahjaisaa joulua, mutta se ei jotenkin nyt tunnu riittävältä blogini tarpeisiin.

Hum...

Fur.2

Ja tapahtui niinä päivinä, että Keisarilta kävi käsky, että kaikki maailmankaikkeus oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Vectin ollessa Comorraghin piiskurina. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Jonsonkin lähti Diamatista, Perturabon kaupungista, ylös tähtiin, Lutherin planeetalle, jonka nimi on Caliban, hän kun oli Lutherin jaosta ja sukua, verolle pantavaksi Cypherin, kaverinsa, kanssa, jolla oli raskas taakka raahata hänen miekkaansa ympäriinsä...

Ja niin jetbike karkaa taas lapasista. Ihan potentiaalinen idea kyllä, mutta ehkä paneudun hammerin pyhään tekstiin vähemmän kiireisenä jouluna. Jos ihmettelette, mistä näitä nimiä kiskoin, niin nehän ovat lähtöisin Lion El'Jonsonin tarinasta. Olisin itseasiassa halunnut vääntää Dark Eldar-tontun tuon yllä näkyvän kuvan perusteella nyt jouluviikolla, mutta hups Lontoo. Ah wych-tontut keräämässä lahjoja ihmisten planeetoilta sillä aikaa, kun paroni siemailee glögiä villasukat jalassa aluksensa museossa katselemassa videokristallilta BBC:n ja Pratchettin Hogfatheria. Nonih siinä on joulumieltä...

Figutuksellisesti tehokasta jouluruokien sulatteluaikaa teille kaikille arvoisille blogini lukijoille! Ei vaan kyllä jouluna voi heittää sudin nurkkaan ja katsoa vaikka hyvää ja rauhaisaa tieteisfantasiaa, jos vain sen turvonneen mahansa yli näkee. Itse palailen jorisemaan figuista, briteistä ja jouluista, kun olen jotenkin toipunut. Toivottavasti pukki tuo teille laatikollisen muovia tai edes paikallisen fantasiakaupan lahjakortin!

Sinä. Joulu. Nauti.

Nyt.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Lontoon kronikat osa 5


Matkan tärkein tehtävä suoritettu: Poliisiboxi paikallistettu. Parkkeerattuna varsin epämääräiseen paikkaan kadulle, mutta mitä muuta sitä nyt voisikaan odottaa. Kävin tarjoamassa Tohtorille pähkinän. Mitenköhän tuon kopin saisi parhaiten matkalaukkuun...

Päivän turistikohde: Kings Crossin rautatieaseman laituri 9 ja 3/4.

Metrossa tuli paljon istuttua tänään, mutta shoppailtua sitäkin enemmän. Leffakaupan kassia tuossa juuri purin sängylle ja livahtipa kuvaan myös Forge Worldin kirjakin.


Tuossa siis vain osa päivän saaliista. Ei ole halpaa tämä matkustelu. Yhdessä GW-liikkeessäkin tuli tosiaan käytyä. Valitettavasti ei varsinaisesti mitään erikoista valikoimassa. FW:in tuotteita ei ollut hyllyssä muuta, kuin kirjoja. Sääli. Hyperaktiivisia myyjiä. Tuli varmaan väännettyä enemmän englantia, kuin koko reissun aikana muille asiakaspalvelijoille yhteensä. Kaikki syöksähtelivät kysymään, että millä armeijalla pelaat jne. Kassajonossakin puolet ajasta meni siihen, kun tyyppi höpisi jokaisen asiakkaan kanssa. Apocalypse-kirjan kassalle kiikuttaminen sai myyjältä hirveän hehkutuskohtauksen ilmoille, kuinka ne pelit on hänestä mahtavia ja sitten taas kysyttiin tottakai armeijaa ja kun vastasin jotta eldar, niin alkoi itku apocin Wave Serpent-laivueiden raivostuttavuudesta. "I can never destroy those buggers."

maanantai 20. joulukuuta 2010

Lontoon kronikat osa 4



Tämä mainos yrittää tehdä minut hulluksi täällä paikallisessa telkkarissa. Jää nähtäväksi, koska pääsen jakson itse näkemään...

Nautein tänään perinteisen brittiläisen aterian nimeltä Half Chicken.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Lontoon kronikat osa 3


Jaahas tänään on tullut kierrettyä lähinnä kauppoja ja Lontoon jänniä alueita, kuten Chinatown ja Soho.Chinatown on luonnollisesti täynnä kiinalaisia ravintoloita ja itämaisia ruokakauppoja. Sieltä tarttui teetä ja karkkeja mukaan. Soho taas on täynnä japanilaisia marketteja ja piskuisia manga-säläkauppoja ja pornoa. Molemmat alueet olivat kyllä mielenkiintoista kierreltävää.

Mutta sitten tämän päivän Furinjin nörttivinkki Lontooseen: Hamleys -lelukauppa. Joo eli se on valtaisa 5-6 kerroksinen lelukauppa täynnä kaikkea mitä voisit sukulaislapsille tuliaisiksi hakea, mutta tämä ei tietenkään ole se syy miksi paikasta kirjoitan. Syy sen mainitsemiseen ei ole tällä kertaa edes Doctor Who-hylly. Hamleyn ylimmissä kerroksissa kauimmaisessa nurkassa sijaitsee synkkä ja hämyisä paikka, jossa kattoon asti ulottuvat lasikaapit herättävän pelonsekaista kunnioitusta niitä lähestyessä. Tämä jännittävä alue on keräilijöiden oma nurkkaus. Vitriinit ja seinien lasikaapit ovat täynnä laadukkaita keräilyesineitä Lotrista, Indiana Jonesista, Piraateista, Harry Potterista ja muista vastaavista.

Tuotteet eivät ole saatavilla hyllyistä vaan alueen reunassa on ympyräinen tiski, jota reunustavat sen tietyn sormuksen riimut. Tämän tiskin takana seisoville henkilöille mennään hyperventiloiden sitten kiljumaan maagiset sanat "IT MUST BE MINE!" Tällöin virkailija nyökkää ymmärtäväisesti ja poistuu avaamaan lukittuja puisia kaappeja, joista hän pian tuo mukanaan laatikon. Virkailija avaa laatikon ja esittelee tuotteen sinulle hyväksyttäväksi. Kun saat jälleen happea, nyökkäät virkailijalle ja hän paketoi sen takaisin ja naputtelee sen kassakoneelle. Itse suoritin tämän rituaalin saadakseni seuraavan vaatimattoman puulaatikon:

Glamring - Vainovasara
Ei, en hankkinut oikeaa miekkaa. Kyseessä on itseasiassa kirjeveitsi, jonka muotoilu on tuttu Lotr-leffoista. Valitsin Gandalfin Glamringin lopulta kaikkien niiden minimiekkojen joukosta. Haltiamiekat ovat kovasti viehättäneet minua, mutta tarjolla ei ollut kuin Arwénin miekka, jonka haltianimeä en nyt tähän hätään muista. Olin jo vähällä valita Narsilin tai Andurilin välillä, kunnes tajusin, että myös Gandalfin miekka yritti kätkeytyä erään vitriinin nurkkaan ja sehän oli tietysti eniten meikäläistä.

Harry Potter-tavaraa tuolla tietysti oli kaikista eniten, kun nyt kerran brittilässä ollaan, mutta jopa se näytti silmääni todella hyvältä. Tyttöystäväni jotain taikasauvaa ja velhojen valuuttaa sieltä mukaansa keräsikin. Suosittelempa siis ehdottomasti näiden jorinoiden jälkeen.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Lontoon kronikat osa 2


Päivän turistikohde: British Museum
Päivän scifistinpyhiinvaelluspaikka: Forbidden Planet

On sitä tänään tullut tehtyä muutakin, kuin käytyä yhdessä museossa ja kaupassa, mutta toisaalta kyllä niihin kokonainen päivä melkein pitäisi uhratakin, jos meinaisi kaiken kiertää. Meinasin kuulkaa tänään hävitä kaupalle. Forbidden Planet on scifistin, otakun ja fantasiahörhön taivas. Jos lähdet Lontooseen, tämä paikka on täysin pakollinen kohde! Iski suorastaan ahdistus sen kirjojen, leffojen, animen, mangan, pelien, sarjakuvien ja oheistuotteiden määrän keskellä. Juuri kun kuvittelin alkavani pärjätä liikkeen kanssa tuli vastaan taas... jep.. Doctor Who-hyllyt. Silloin iski musertava tappiomieliala, sillä tavaraa oli vain niin paljon, ettei olisi mitään toivoa saada kaikkea kokoelmiin. Hitot, ei olisi edes mahdollista saada kaikkea lentokoneeseen! Pahin ongelma oli kirjat ja cd-kuunnelmat, sillä niitä oli satoja, joten jopa niistä edes sen yhden nappaaminen oli työn ja tuskan takana. Yllättävän vähän rahaa tuonne itseasiassa meni. Tavaraa oli yksinkertaisesti niin valtavasti, ettei siihen vain voinut tarttua. En oikein osaa päättää pitäisikö käydä tuolla vielä uudestaan tällä reissulla varmuuden vuoksi. Katsotaan nyt. Sori en esittele ostoksiani nyt sen tarkemmin ainakaan kuvina, vaan saatte odottaa myöhempään. Kyllä sieltä useampi kassillinen kirjoja ja muuta tyttöystävän kanssa kannettiin ulos. Tru Blood-veripullo on ehkä yksi suurimpia suosikkeja...siis sen Tohtorisälän ohella tottakai. köh.

Forbidden Planet. Uusi mekkasi.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Lontoon kronikat osa 1


Turvallisesti päästy brittilään ja ensimmäiset tutkimusmatkat Lontoon keskustaan myös suoritettu. Yllä näette kuvaa hotellista, joka tuntuu hämmentävältä käytävälabyrintilta. Sanonpahan vaan, että kovin paksu ihminen ei huoneisiin vievää portaikkoa edes pääsisi ylös. Tänään perjantaina vedettiin tietysti kunnollinen englantilainen aamupala ja sitten metrolla kohti keskustaa.


Ensimmäiseen Games Workshoppiin törmääminen ei ollut mitenkään vaativa suoritus. Ensimmäinen kauppakeskus ensimmäisellä kadulla ja oho ei tarvinnut edes etsiä. Olen kyllä tehnyt niin kuolemaa kauppojen valikoimien edessä. Varsinkin HMV:n fyysisen liikkeen leffa- ja tv-sarjavalikoima jotain aivan käsittämätöntä suomalaisiin liikkeisiin tottuneena. En sortunut heti täyttämään laukkuja, mutta kyllä tuonne saattaa joku kolminumeroinen summa upota jo scifit ja animet hamstraamalla.


Siis katsokaa nyt tuota kuvaa. Siinä on puolikas yhdestä Doctor Who-hyllystä. En päässyt vastapäisen hyllyn takia perääntymään tarpeeksi, että olisi koko hylly mahtunut kuvaan. Ja tosiaan tuossa kuvaa vain yhdestä hyllystä, sillä niitä oli kaksi! Puuh. Ostoslistalla ajatuksissa pyörii ainakin tohtoria tottakai ja Stargate Atlantiksen täysi boxi ja kilo animea ja tiedä mihin kaikkeen sitä sortuu.

En nyt ala ihan kaikkia päivän touhuja selostamaan ja hotellin wlan kiljuu tuskasta kuvia ladatessa, joten ei nyt mitään täydellistä matkapäiväkirjaa luvassa. Plus, että olen ihan poikki kävelemisestä! Kymmeneltä paikallista aikaa alkaa Doctor Who-spesiaali jostain visailuohjelmasta se pitää kyllä katsoa ihan piruuttaan telkkarista tänään. Tämän päivän turistikohde oli Madame Tussaudsin vahamuseo, mutta ehkä raapustan siitä scifistinäkemystä joskus myöhemmin. Muuten aika meni tosiaan lähinnä Lontooseen tuntumaa hakiessa viikon hyörintöjä varten. Kirjoja kaupungilta jo tarttuikin mukaan:


Jep kolme Doctor Who-kirjaa, jotka olivat 3 puntaa kipale eli noin 3,60 euroissa. Todellinen löytö oli ehkä kuitenkin tuo 7 puntaa maksanut fantasiatietokirja, jonka laajuus on jotain aivan käsittämätöntä. Se kattaa kaiken Conan barbaarista Warhammer Fantasy Battleen ja Terry Pratchettista David Eddingsiin ja.. Huoh siis en kertakaikkiaan osaa edes tähän hätään kuvata kuinka kattava tuo teos on, sillä niin pullollaan fantasiaa se on. Siis mieti nyt. Fantasiakirjailijat ja ehkä kirjojen hahmotkin jopa ymmärtäisi, mutta sen lisäksi tuossa on tosiaan myös warhammeria, final fantasyä, warcraftia jaja... Enivei olen sanaton. Mahtava löytö.

Ai niin... On nyt kovin tohtoripainotteinen kirjoitus, mutta mitä muuta voi minulta odottaa Lontoosta! Päntele olen törmännyt jo kahteen Doctor Who-sisarsarjaan, josta en ole kuullut ennen. Pitäisi vissiin kaivella nettiä kotona ahkerammin! Sekavaa tekstiä.. Liikaa kaikkea... Furinji over and out!

torstai 16. joulukuuta 2010

Katsaus Eldarin raskaaseen aseistukseen 5. laitoksessa

Vaikka tämä aihe tuntuu olevan varsin itsestään selvää meille vanhoille pieruille, on myös tuskallisen ilmeistä, että Heavy-osaston aseet ovat monille kuitenkin harhaista hepreaa. Aloittelijoiden avuksi ja arpojien tueksi olen päättänyt hieman paneutua asiaan ja kirjoittaa vaihteeksi ihan oikeaa asiaa.
Craftworldeissään asustavilla suippokorvilla on käytössään viisi erilaista heavy weaponia: Bright Lance, Eldar Missile Launcher, Scatter Laser, Shuriken Cannon ja Starcannon. Vaikuttavia aseita ja helposti moni harhautuu näistä valitessa. Käydäänpä ensin itse aseet läpi ja katsotaan sitten, että mihin kutakin kannattaa pultata kiinni. Jatkamme aakkosjärjestyksellä.

Bright Lance (36´´)
Eldarin ylivoimainen panssarintorjuntatykki, mutta vain teoriassa. Bright Lance omaa hyvän kantaman ja on kieltämättä kohtalaisen tehokas tankkeja vastaan, mutta sen suurimmaksi ongelmaksi nousee aseen törkeä pistehinta. Lisäksi, koska Bright Lancesta irtoaa vain yksi laukaus kerrallaan ja niin monella suippokorvalla on BS3, niin lopputulos on, että ase on vieläpä aivan liian epäluotettava osumaan kohteeseensa. Ei siis kannata riskeerata tämän kanssa. 

Eldar Missile Launcher (48´´)
Miehekäs työkalu, jopa suippokorvan käsissä. Ampuu Plasma- ja Krak-ohjuksia. Omaa kaikista vaihtoehdoista pisimmän kantaman.Käytetään hyvin pitkälti samoihin tarkoitusperiin, kuin muillakin roduilla. Tankeille ja hordeille ohjuksia niskaan.

Scatter Laser (36´´)
Ah, Scatter Laser. Neljä S6-laukausta aiheuttaa tuhoa useimmissa kohteissa. Luotettava ja tehokas lähes kenen tahansa käsissä. Ainoa miinus on tietysti se, että myös aseen AP on 6, joten juuri kenenkään panssareista sillä ei mennä läpi. Tällä ei kuitenkaan juuri ole väliä nykyisen jatkuvan cover-kikkailun takia.

Shuriken Cannon (24´´)
Heavy Bolterin serkku ja Scatter Laserin pikkuveli. Shuriken Cannonin saa myös päivityksenä moniin laitteisiin, mutta keskityn tällä kertaa vain pääaseisiin. Kirjoitan myöhemmin sitten jatkoartikkelin noista päivityksistä.

Starcannon (36´´)
Eldarin oma plasmatykki. Ennen Starcannon oli täysin ehdoton ase; tölkinavaaja, joka samalla keitti mariinin kypsäksi omassa panssarissaan. Mutta sitten tuli nykyaika ja mariinitkin suojautuivat ruohonkorsien taakse.

Ja miksikö en käsitellyt aseiden panssarinläpäisykykyä eli AP:ta juuri ollenkaan? Koska suoraan sanottuna näiden kohdalla on varsin se ja sama mikä numero siellä perässä keikkuu, kun vastustajan tiellä on taatusti joku saviruukku, josta saa suojaa kuitenkin.

Aletaampa sitten kiinnittämään näitä pyssyjä paikoilleen:

Defender Guardians (BS3)
Guardiaanien platformiin on vain yksi todellinen vaihtoehto. Valitettavasti guardiaanien ampumistaidot ovat BS3, joten yhden laukauksen ihmeet eivät tule kysymykseenkään. Se ainoa vaihtoehto tälle ryhmälle on tottakai Scatter Laser. Suuressa hädässä voisi ajatella harkitsevansa myös Shuriken Cannonia, mutta sen lyhyempi kantama tuo heikot guardiaanit aivan liian lähelle vastustajaa. En suosittele.

Falcon (BS4)
Pulse Laserille on pakko valita joku kaveriksi. Tämä on itseasiassa hieman vaikeampaa aluksen luonteen vuoksi, joten aseen valinta riippuu hieman siitä, miten ajattelit haukkaa käyttää. Jos ajatellaan Falconia pelkästään joukkojen kuljettamisen kannalta, niin pisteiden säästämiseksi Shuriken Cannon on hyvä vaihtoehto. Koska lähelle ollaan menossa, niin kantama ei ole ongelma. Tottakai Scatter Laser on tässäkin aina varmasti hyvä valinta (ja suurella osalla se on jo muutenkin oletuksena pultattuna runkoon). Jos taas aiot käyttää alusta liikkuvana tykkitornina, niin Missile Launcher on ainoa, joka yltää samaan kantamaan Pulse Laserin kanssa. Harkitse siis, kuinka kaukana aiot pysytellä ja kuinka kaukana todella pystyt pysyttelemään

War Walker (BS3)
Näen itse näille tasan yhden vaihtoehdon ja se on tottakai Scatter Laser. Nämä talsijat ovat suhteellisen heikkoja, joten tarvitsevat kipeästi hyvän kantaman aseisiinsa. Toisaalta taas kuskit ovat kuitenkin vain tavallisia guardiaaneja eli se BS3 vaatii sarjatulta jälleen. Kolmen walkerin ryhmä pystyy lennättämään ilmoille 24 S6-ammusta ja se on murhaa se. Internetsissä huhutaan, että joidenkin mielestä täydellinen varustus on laaseri ja sinko, mutta minusta se on kukkua. Vaikka se tekeekin yksiköstä tavallaan monipuolisemman, niin tämän porukan pitäisi todellakin keskittyä siihen, missä se on todella hyvä ja se on laser-sade.

Wave Serpent (BS3, Twin-linked)
Todetaan heti kärkeen, että oma suosikkini on Shuriken Cannon, jotta transportin hinta pysyy mahdollisimman alhaalla. Tottakai, jos shuricannon on hyvä vaihtoehto, niin silloin Scatter Laser on aina vieläkin parempi, jollet halua pihtailla tässä kohtaa kuten minä. Koska Wave Serpentin aseet ovat twin-linkattuja, niin se tuo myös hieman lisää vaihtoehtoja. Jos armeijasi keinot tankkien tuhoamiseen ovat vähissä, niin voit kompensoida tätä valitsemalla johonkin serpenttiin Bright Lancen. Twin-linkattu BS3 osuu itseasiassa paremmin, kuin yksittäinen BS4-tykki. Kallis vaihtoehtohan tämä on, mutta joskus ei ole muita vaihtoehtoja. Missile Launcheriin pätee toki samankaltaisia mahdollisuuksia, mutta tuo myös pienen bonuksen hordeja vastaan, johon paneudun enemmän sitten Shuriken Cannon-päivityksen oman artikkelin yhteydessä.

Wraithlord (BS4)
Koska lordilla on BS4 ja kaksi samaa asetta muuttuvat twin-linkatuiksi on viisaampaa valita kaksi erilaista asetta. Hyödynnetään siis kerrankin ampumistaitoa ja valitaan Bright Lance ja Missile Launcher ja lähdetään metsästämään tankkeja. Kallista toki, mutta ehdottomasti fiksuimpia käyttötarkoituksia tälle kalmolordille.

Huomaatko kuvion? Minäpä autan vielä kerran: Scatter Laser, Scatter Laser, Scatter Laser, Scatter Laser... Brittilästä kielioppia lainaten When in doubt use Scatter Laser.

Kommentteja? Unohdinko jotain? Lisättävää? Mielipiteitä? Toistelin vain sen, mitä armeijalistoja säädellessä yleensä todetaan, mutta en jaksa enää hokea sitä samaa jokaisen listan kohdalla. Ja muistakaa, että poikkeus vahvistaa säännöt, jopa internet-armeijalistoissa! Vaikka nämä ovatkin yleispätevät ohjeet, ei se tarkoita, etteikö joku jossain jotakin vastaan keksisi kunnollista käyttöä muiden halveksimalle aseelle (vaikka nuijana). Esim. Warseerissä on katsottu Starcannonia voitavan soveltaa tietyissä harvoissa listoissa ja tilanteissa.

Jätän tämän nyt tänne hautumaan brittilään matkailuni ajaksi ja päivitellään tekstiä sitten joulun jälkeen, jos tarvetta ilmenee. Tänne blogiin muuteen saattaapi ilmestyä materiaalia jo ihan matkan aikanakin.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Merlin ja Camelotin teinit


Ensivaikutelmat pettävät aina välillä. Tämän blogin perusteella sitä voi olla vaikea uskoa, mutta minulle ei usein käy niin. Ja taas kävi. Kun tuossa pari vuotta sitten kuulin, että BBC:ltä alkaa sarja teini-ikäisistä Merlinistä ja Artturista, niin mitä muutakaan siitä olisi voinut ajatella ja tehdä, kuin nauraa itsensä tärviölle. Oivoi kaikesta ne teinisaippuasarjoja nykyään kiskookin. Olisi kannattanut tietysti ottaa laskuihin mukaan tuo seikka, että syyllinen sarjaan on BBC, eikä joku epämääräinen jenkkihalppis.

Noh hyvä ystäväni, joka omaa aivan käsittämättömän hyvän maun leffojen ja sarjojen suhteen (eli samanlainen maku, kuin minulla), kuitenkin suositteli sarjaa ja tilaisuuden tullen sorruin tätä sitten kokeilemaan. Ja onnekseni en saanutkaan keskiaikaista teiniangstia suoraan päin naamaa, vaan kyseessä oli kuin olikin laadukas brittisarja. Älä nyt sarjaa miksikään elämää suuremmaksi silti kuvittele, mutta se on a) hyvä ja b) fantasiaa. Ja molemmat nämä seikat ovat nykyaikana varsin harvinaisia, joten yhtälön tulos on varsin positiivinen. Suosittelen kokeilemaan ainakin parin jakson verran.

Jaa miksikö tähän väliin taas kerroin siitä, miten tutkani on täydellisesti feilannut ja hehkutan perään jotain randomia sarjaa? No siitä syystä, että taas välillä joku kotimainen kanava ymmärtää hyvän päälle. Tämä kyseinen sarja nimittäin alkaa Subilla ensi keväänä ja se on hieno juttu. Vähemmän hienoa on, että kanava vertaa sarjaa samantien Harry Potteriin, mutta mistään muualtahan nyky-yhteiskunta ei ole voinut taikuudesta kuulla...

Lopuksi vielä kaksi syytä lisää katsoa sarjaa: Katie McGrath ja Michelle Ryan.

Morgana (Katie McGrath)

Nimueh (Michelle Ryan)
Merlin @ BBC
Merlin @ IMDB
Merlin @ Sub

Joo joo jo kaksi postausta tänään huomasinhuomasin.

Ensilautailu: Vampire: The Prince of the City


Jälleen jorinaa ensikosketuksista itselleni uuteen lautapeliin. Tällä kertaa vuorossa setti nimeltään Vampire: Prince of the City. Jaa sanoitko vampyyriresurssihelvettilautapeli? Count me in! Valitettavasti emme ehtineet pelaamaan loppuun asti vaan pari viimeistä vuoroa jäi käyttämättä, joten kovin täydellisestä testauksesta ei ole kyse. Uskoisin kuitenkin saaneeni pelistä aika hyvän käsityksen jo tämän perusteella. Kyseessä on siis tottakai siihen kuuluisaan Vampire-roolipeliin nojaileva lautailu, jossa kulmahampaiset eri ryhmittymien edustajat kamppailevat ja politikoivat kaupungin hallinnasta.

Tahdon prinssiksi prinssin paikalle!
Prinssiksi prinssin paikalle kaikkien klaanien edustajat halajavat, mutta pelaajien onneksi entinen prinssi on jo hoideltu pois päiviltä. Nyt on aika selvittää kenellä vanhuksista on eniten vaikutusvaltaa kaupungissa tullakseen uudeksi prinssiksi eli vampyyrien paikalliseksi johtajaksi. Resurssihelvetistä on siis kyse, mutta ei oikeastaan kovin monimuotoisesta sellaisesta, koska periaatteessa kaikki eri resurssit on ympätty laudalle leviteltävien vaikutusvaltanappuloiden alle. Normaalisti kaipaisin kunnon resurssihelvetiltä pökerryttävää määrää erilaisia resursseja, joiden perässä juosta, mutta kaupunkiprinssin suhteen tämä ei kuitenkaan ole huono asia. Pelin kantava voima on nimittäin itse pelaajien välinen politikointi ja kädenvääntö. Usein varjoissa tehdyt sopimukset ja rajakaupat vievät paljon pidemmälle, kuin henkilökohtaisesti selkään toimitettu tikari. Ja tämäkös kieroa mieltäni viihdyttää. Pelissä onkin siis pikemminkin kyse henkisistä resursseista kuin fyysisistä kultaharkoista. 

En tiedä johtuuko se vain roolipelitaustani vai onko itse lautapelissä jotain taikaa, mutta vaikka oma pelini kulki surkeasti, mitä vaikutusvallan haalimiseen tulee, niin nautein kuitenkin todella seurata kaupungin tapahtumia ja pelaajavampyyrien välistä politikointia ja liikkeitä. Voitto ei edes tuntunut tärkeältä, vaan omien juonien eteneminen ja pelaajien välinen synkkä kunnioitus. Ihan kuten pitäisikin. Hämmentävää. Ehkä minulla oli vain herrasmiesroolipelaajapäivä? Niin tai näin, niin tätä peliä tulen ehdottomasti kokeilemaan lisää ja palaan sitten asiaan.

Kuvauksesta jälleen kiitokset Jolezille.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Ensilautailu: Zombies!!!


Tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua tälläistä epäkuollutta iloittelua nimeltään Zombies!!! Pelihän ei suinkaan ole uusi, mutta syystä tai toisesta ei ole kauheasti tullut vastaan peliporukoissani ja nyt sitten vasta ensimmäistä kertaa pääsin itse kokeilemaan. Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus olla mikään arvostelu, koska pelikertoja on takana vain yksi, vaan kirjoitan ihan ensikosketuksia ja esimulgaisua tähän peliin.

Ensivaikutelma ennen varsinaista peliä oli suoraan sanottuna aika huono. Paljon zombie-nappuloita toki, kuten asiaan kuuluukin, mutta itse pelimekaniikka vaikutti liian yksinkertaiselta ja kaikinpuolin olemattomalta. Ja mitä?! Et edes muutu zombiksi, kun kuolet vaan spawnaat vain takaisin lähtöruutuun?? Palaa takaisin lähtöruutuun kulkematta vankilan kautta ja muista kerätä kadottamasi sydämen palaset ja luodit mennessäsi, vai mitenkäs sitä monopolia taas pelattiinkaan. Hei mitä jos pelattaisiin sittenkin monopolia... 


Noh tuli kuitenkin mentyä pelaamaan ja vaikka ensivaikutelmani osui kyllä sinäänsä oikeaan, niin tein sitä muodostaessa kuitenkin sen virheen, että jostain kumman syystä olen ajatellut, että zombie-uhka pitäisi ottaa vakavasti. Vakavuutta tästä pelistä nimittäin on turha paljoa hakea ja peli todellakin on revitty suoraan ö-luokan zombie-leffoista, mikä on kyllä ollut ihan selvästi tarkoituskin. Pelin idea on simppeli: Kuulut pieneen ryhmään kloonikansalaisia, jotka on isketty keskelle epäkuolleiden täyttämää kaupunkia. Tarkoituksenne on tietysti selvitä kaupungista ulos hengissä. Yhteistyöstä pelissä ei kuitenkaan ole tietoakaan vaan homman nimi on puukottaa muita selkään, jotta olet itse ainoa pelastunut, kun jätät muut zombie-syöteiksi paetessasi. Voittaja on se, joka pääsee kaupungilta löytyvälle helikopterille tai tappaa ensimmäisenä 25 zombieta. Olin todella vähällä saada kaksinkertaisen voiton tappaen 25. zombien hypätessäni helikopteriin, mutta jostain syystä se viimeinen epäkuollut löysi kuolemanpelkonsa ja pakeni! Kirottua!


Joo voitin pelin, mutta toki tuurilla, sillä korttien suojeluspyhimykset olivat puolellani. Sain heti alkuun ryövättyä kilon ammuksia lisää ja puolessa väliä kaupunkia löytyi arsenaaliin vielä palokirves, joten puolet peliajasta käytin kanssapelaajien ärsyttämiseen vanhoja WH40K-pc-pelejä imitoiden ja uristen käheästi "Terminators ready..."-tyyppisiä lauseita marssiessani eteenpäin pitkin katua helikopteria kohti ja epäkuolleista pelkkiä kuolleita tehden. Voitto ei mitenkään erityisen makealta maistunut, joten se ei pahemmin mielipiteeseen pelistä vaikuta. Peli sopii parhaiten kevyeen illanviettoon ja synkän humoristiseen menoon zombie-leffojen faneille ja tähän pelillä on varmasti pyrittykin. HC-pelaajat eivät tästä valtavasti pelikertoja kisko irti, mutta tuo se pientä vaihtelua välillä sentään. Ja tottakai aivan ehdoton valinta piristeeksi pieneen kauhuleffailtaan.

Valokuvista kiitos Jolezille.

Ja pahoitteluni lukijoille, sillä en ehtinyt viime viikolla julkaisemaan lupailemaani eldar-artikkelia, mutta se on kyllä tulossa. Toivottavasti ennen lomamatkaani...

perjantai 10. joulukuuta 2010

Mecha-suunnittelukilpailun tulos


No niin vihdoin saan tämän aiemman mysteerin tännekin paljastettua. Paikallinen animeseura piti tosiaan kilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella mecha ja toteutustapa oli vapaa, joten päätimpä hyödyntää figutusta. Kuvia tuotoksesta näette tässä ympärillä.


Tuloksena oli 3. sija kilpailussa. Tekeleeni oli yllättäin ainoa, joka ei ollut paperilla. Tuo yllätys ei ole sarkasmia, koska olin aivan varma, että joku ymmärtäisi osallistua kisaan pahvi-gundamilla, mutta taisin yliarvioida osallistujien intoa. Pronssi on siinä mielessä ihan hyvä sija, että kiireessä ja laiskuudessa tein tuota pikkuista dioraamaa vain kolmena viimeisenä iltana ennen kisapäivää. Hupsköh. Saipa tuotos ainakin paljon ihmettelyä osakseen. Hieman ristiriitaisen imartelevia olivat varsinkin kommentit, että onko tuo nyt muka oikeasti itse tehty. Hehheh...

Resepti: Robon torso on tietysti lähtöisin Taun Battlesuitista ja päänsä on Space Marinen olkasuojus, jota onnistuneesti ei näistä kuvista näy mistään kulmasta. Tuo olkatoppausvisiiri näyttää oikeastaan yllättävän hyvältä omaan silmään ja siihen mielikuvaan joudutte tyytymään ilmeisesti. Jalat ovat halkaistu stryroksipallo. Leka on tehty muovisesta tikkarin tikusta ja Leman Russin telaketjujen pyöristä. Olkapäällä lojuva valtava tykki on itseasiassa puhallusputki poliisin alkometristä. Nerokasta, vaikka itse sanonkin. Rakennustelineet koostuvat tottakai mehupilleistä ja balsasta. Olkapäällä keikkuva animetypsy on joku löytämäni halpisfigu, joka sai uuden maalikerroksen.


Ajan vähyyden vuoksi suunnittelin jo etukäteen maalauksen hyvin yksinkertaiseksi eli itse robossa ei ole muuta, kuin Chainmailia ja Asurmen Blue wash sen päälle heitettynä. Eikä ihmeempiä kikkailuja ole harrastettu muissakaan kohdissa, koska en katsonut sitä kovin tarpeelliseksi, kun kyseessä kerran oli hieman epätavallinen figuprojekti. Typyn asussa on mukailtu hieman animeseuran epävirallista koulupukua.

Pari oleellista suunnittelmissa ollutta juttua jäi valitettavasti figuun toteuttamatta. Alustaan ja telineeseen oli tarkoitus laittaa parit maaliämpärit, joissa olisi violettiä ja oranssia maalia eli yhdistyksen värit, mutta oikeiden sävyjen sekoittaminen osoittautui kiireessä viimeisenä iltana todella tuskaiseksi, joten lopulta luovutin, kun kello oli paljon ja itse ämpäritkin taistelivat vastaan. Lisäksi tarkoitus oli lisätä ainakin animetypylle ja mahdollisesti myös robolle aurinkolasit Tengen Toppa Gurren Lagann-animesarjasta. Figujen blistereistähän sai soveliasta läpinäkyvää muovia, mutta sen värjääminen punaiseksi/oranssiksi oli hieman toivoton yritys myöskin. Moinen materiaalihan hylki maaleja hyvin tehokkaasti, joten olisi vaadittu rajumpia keinoja ja sittenhän koko lasien tarkoitus olisi menetetty, kun niistä ei enää olisi nähnyt läpi. Pläh, no ajatus oli hyvä.

Kamina - Yksi sarjan päähahmoista
Noh tulipa tehtyä ainakin kohtalaista jälkeä todella nopeassa ajassa. Vielä kun saisi saman tahdin siirrettyä warhammerointiinkin. Täytyisi tehdä kunnollisia aikatauluja siihenkin. "Tämä ryhmä ja tuo tyyppi maaleihin tähän pelikertaan mennessä."

Valokuvista kiitokset Jinsei ry:n hovikuvaajalle Jolezille.

torstai 9. joulukuuta 2010

Viikon Vinkkilista #10

1. DE Razorwing-tutoriaali *
2. Taisin unohtaa linkata tämän loistavan artikkelin sudeista
3. Nämä yksinkertaiset miniatyyrit vetosivat erittäin paljon **
4. Kuormajuhta
5. Onnistuuhan se magnetisointi Manticoreenkin
6. Simppeli DE väriteema valoefektein. Tykkään.
7. Mmm wraithbone Mmm more wraithbone
8. Joulu on taas
9. Mutkan takaa vastauksia Ultramarines-leffaan
10. www.fantasialinna.com ***

* Pohdein jo itsekin prismin turretin käyttämistä tuohon, mutta en edes uskaltanut kuvitella, että se onnistuisi noin helposti ja noin hyvin.

** Kerrankin muuta kuin ainaista GW:tä.

*** Poikkesin eilen "nopeasti" Fantasialinnassa luennon pidettyäni ja jäin sinne useammaksi tunniksi puhumaan paikallisten peli/anime/figu/yms.-harrastajien kanssa. Oli sen verran hauskaa, että tuli ihan tarve pistää pieni mainos. Työporukka osaa asiansa ja valikoima on yllättävän runsas. Jos sinäkin osut Seinäjoelle (tai peräti asut sillä suunnalla), niin suosittelen ehdottomasti piipahtamaan.

Edit: Hups oli lipsahtanut väärä linkki kakkoseen. Oikea sutiartikkeli korjattu paikoilleen. 

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Great Teacher Furinji

Great Teacher Onizuka live action
Furinji on tänään Seinäjoella pitämässä luentoa. 
Pääasiallisena kohdeyleisönä kirjastonhoitajat ja aiheena riipaiseva
Animen ja mangan läpileikkaus 
- koska "pelkkä pintaraapaisu" kuulostaisi masentavalta.

Täällä blogissa ei siis ole mitään nähtävää! 

...No hyvä on sitten. Tässä teille videomateriaalia opiskeltavaksi Warhammer Fantasy Battle ja Warhammer 40.000 taktiikoista. Opittepa tekin nyt sitten jotain ansiostani.



Toivottavasti piristi teidänkin päiväänne. Videon lähteenä toimii the back 40k-blogi.

tiistai 7. joulukuuta 2010

Pitkä viikonloppu on pitkä Pasilassakin


Huhhuh. Oli kyllä tosiaan pitkä tämä pitkä viikonloppu. Meinasin jo jättää tiistailtakin blogitekstin välistä, mutta nyt, kun viimein pääsi raahautumaan takaisin netin äärelle, niin löytyi sen verran oleellinen uutinen, että pikaisen raapustuksen teen. Pasilan 3. tuotantokauden jaksot alkavat 17.1.2011. (Pasila@YLE) Tätä tietoa ja sarjaa sitä joko vihaa tai rakastaa ja itselle ainakin sarja on ehdoton. Suorastaan jännää nähdä, mitä pahaa ovat tällä kertaa keksineet.

Viikonloppuna tuli pelailtua paljon ja siitä riittää tottakai ammennettavaa tälle viikolle. Kaksi uutta lautapeliä tuli testattua, joten niistä luvassa asiaa ja sunnuntaina ehti myös WH40K:ta mättämään taas. Eldarini veivät voiton kaaoksen joukoista ja Dark Eldareille tuli myös ensimmäisiä testauksia väriteeman kanssa tehtyä. Mutta tätä ja kaikkea muuta sitten myöhemmin.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Sunnuntaisarjis: Mummo

Tänä sunnuntaina jotain ihan muuta, kuin niitä tähänastisia scifi-rymistelyjä ja nörttisekoiluja. Tämä se on riipaisevaa todellisuutta parhaimmillaan: Mummo

Menkää, nauttikaa, naurakaa. Ja jos teillä on vielä omien mummojen joululahjat hakusessa, niin suosittelen hankkimaan heille kerrankin laadukasta sarjakuvaa. Niin ja muistakaa: It's not Lupus

Lupus?

lauantai 4. joulukuuta 2010

Huippusalainen Hyshys-projekti


Tässä näette ensimmäisiä maistiaisia hyvin epämääräisestä figuprojektista. Tällä olisi tarkoitus osallistua Jinsei ry:n Mecha-suunnittelukilpailuun. Kilpailutyön toteutustapa oli vapaa, joten päätimpä yhdistää figu- ja anime-harrastukseni. Vihdoinkin jokin kilpailu mihin voin itsekin osallistua. No itseasiassa ette näe työstäni tämän enempää vielä tänään. Paitsi tietysti, jos satutte törmäämään Jinsein vuosijuhlaan, jossa kilpailutyöt paljastetaan ja parhaat palkitaan. Pitäkää peukkuja!

Huomenna on luvassa perinteisesti sunnuntaisarjis ja ensi viikolla sitten esittelen tätä tekelettä tarkemmin. Ensi viikolla on muuten toivottavasti luvassa ihan oikeaa asiaakin. Tämä animuseuran vuosijuhla tarkoittaa nimittäin myös sitä, että se harrastus siirtyy joululomalle ja aikaa vapautuu muuhun käyttöön. Mikä ei tosin lohduta paljoa, sillä pitää tehdä myös joulu- ja matkavalmisteluja ja ensi viikolla olisi myös vielä se yksi luentomatka tehtävänä. Pläh, mutta tosiaan tästäkin huolimatta yritän saada blogiini vaihteeksi ehtaa asiaakin, sillä olen raapustellut paria Eldar-artikkelia kasaan.

perjantai 3. joulukuuta 2010

Leffakatsaus loppuvuoteen

Rupesin tuossa pohtimaan, että mitäs uusia leffoja tänä vuonna vielä on tulossa valkokankaalle. Pitipä oikein kaivella, että olikos niiden seassa vielä jotain mielenkiintoista. Pitänyt itseassa raapustaa tämä pikakatsaus tänne jo vaikka kuinka kauan, mutta tullut koko ajan kaikkea muuta. Edetäänpä nyt ensi-ilta järjestyksessä sitten.

1. RARE EXPORTS

Itseasiassa juurikin tänään perjantaina 3.12. tämä viteo saa ensi-iltansa. Tätähän ei yksinkertaisesti voi jättää katsomatta. Siitä ei neuvotella ja siitä ei edes keskustella tämän enempää. Jos et ole nähnyt lyhytelokuvia joihin tämä elokuva perustuu, niin painele nyt youtubeen tuijottamaan Rare Exports ykkönen ja kakkonen ja sitten vasta varsinaisen leffan traileri tästä näin:




2. SKYLINE

En oikeastaan tästä niin tiedä. Trailerit eivät itseäni ole mitenkään erityisesti edes säväyttäneet. Hyvä scifi ollut kyllä niin harvassa viime aikoina. Oikeastaan ainoa syy, miksi edes otan tämän esiin on, että scifi ylipäätään on ollut harvassa viime aikoina. Toisaalta olen kyllä ihan pohjaton säkki tieteisfantasian suhteen. Tulee kyllä ihan liikaa ja ihan liian helposti mieleen V+Independence Day.



3. MACHETE

Voi Tarantino minkä taas teit (ei tosin ohjausta, mutta syyttävä sormi kohdistuu silti). Grindhouseista en kauheasti innostunut, mutta kun ottaa huomioon kuinka tehokkaasti Robert Rodriguez unohti fysiikan lait Planet Terrorissa, niin varsin näyttävää jälkeä varmaan olisi luvassa. Olin jo aika myyty minigunista moottoripyörässä. Siinä seikassa on WH40K meininkiä selvästi ja sitä saattaa olla luvassa enemmänkin, sillä neljännen osan nimi taitaa olla Machete in Space. (FilmiFIN)



4. TRON: LEGACY 3D

Uskomaton 3D jatko-osa elokuvalle, jota et ole koskaan nähnyt ja joka perustuu huvipuistolaitteeseen, josta et ole koskaan kuullut! No itseasiassa ei, mutta näin ainakin haluaisin sanoa. Minulla nimittäin on hyvin vahva muistikuva jostain vanhasta Aku Ankasta, että alkuperäinen Tron-leffa perustuisi huvipuistolaitteeseen, mutta se sen lehden journalismin luotettavuudesta. Todisteita moiseen epätoivoisesti kaivettuani on vain uskottava, että leffasta kaikki lähti liikkeelle. Hei ei se olisi ollut ainoa Disney-leffa, joka perustuu Disneylandin vekottimeen. Leffassa nähdään myös pitkästä aikaa valkokankaalla Bruce 'John "Nuke 'em" Sheridan' Boxleitner. Ei tämä nyt ehkä yhtä eeppinen voi olla kuin Tetris the Movie, mutta kiinnostaa kyllä nähdä.




Jokeri: MEGAMIND

Pääpahis päähenkilönä on aina plussaa, vaikka itse traileri ei ihan hirveästi sytytä.



Hmmh no ei mitenkään aivan järisyttävä saalis, mutta eipä tässä vuotta paljoa ole jäljelläkään. Leffa per viikko tms.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Imperiumin vastaiskun ohjaaja on kuollut

Irvin Kershner ohjastamassa Harrison Fordia
Ei George Lucas senkin tietopeliviisas. Hän ei ole leffaa ohjannut, vaikka kuinka haluaisit kuvitella niin tietäväsi. (Hän ohjasi vain ensimmäisen ...ja sitten ne yhdet) Imperiumin vastaiskun ohjasi kuvassa näkyvä lätsäpää Irvin Kershner.

Leffarintamalla ei nyt mene hirveän lujaa tällä viikolla. Maanantaina saimme lukea Leslie Nielsenin puujalkojen loppumisesta, mutta hän ei jäänyt edes päivän ainoaksi kuolinilmoitukseksi. Filmifin kertoo myös Irvin Kershnerin kuolleen viime lauantaina ja tämäkös scifistiä risoo. Kershner tunnetaa Imperiumin vastaiskun lisäksi myös esimerkiksi sellaisen leffan puikoissa huitomisesta kuin Robocop 2. Kershner ei ole tehnyt ohjauksia enää sitten 90-luvun (paitsi yhden jakson Suomessakin aikanaan nähtyä Sea Quest-sukellusvene-scifiä), joten hänen kuolemansa takia ei sentään jää mitään elokuvaa näkemättä, mutta kyllä se silti jotenkin aina nyppii, kun hyvän tekijöitä poistuu keskuudesta. (huom. tarkoituksella yhdys sana tuolla)

Retroa olohuoneen seinältä
Internet osaa kertoa Star Wars-fanien puolesta, että Imperiumin vastaisku on heidän suurin suosikkinsa näistä elokuvista. Itselläni pisteet jakautuvat hieman vastaiskun ja Jedin paluun välillä. Tämä johtunee siitä, että Jedin paluuseen liittyy näistä kolmesta kaikista eniten nostalgiaa. Todellisuudessa siis saattaa todellakin olla niin, että Imperiumin vastaisku on minunkin mielestäni se kaikista paras tähtien sota. Kirottu internet! Pitäisi kyllä ehkä taas katsoa leffat lävitse ja sillä ajatuksella, että mikä niistä olisi se kaikista hienoin. Toisaalta olen aina ollut sitä mieltä, että niitä kolmea alkuperäistä on turha mennä erottelemaan, vaan niitä on täysin hyväksyttävää kohdella yhtenä hienona kokonaisuutena. Monista trilogioista ei voi sanoa samaa.


Thank you for your co-operation and I am your father

tiistai 30. marraskuuta 2010

Joulupuu on rakennettu ja muita koottuja rantteja


Se wirallinen pikkujoulu oli ja meni viikonloppuna eli nyt kaikilla Joulupukkia pelkäävillä kansalaisilla pitäisi olla talo ainakin pääosin koristeltuna. No täällä ei kyllä ole, mutta parit kyntteliköt ikkunoissa kuitenkin. Jos kuvittelit, että tämän on tarkoitus olla joku kitinä joulun kaupallisuudesta tai vastaavaa, niin tunge pääsi vaikka jenkkiläiseen joulusukkaan. Joulun kaupallisuudesta kitiseminen on yhtä omaperäistä ja hedelmällistä kuin kalat tynnyriin ammuskelleen etsiminen neulasuovasta.

Itsellä tuo 1. adventtiviikonloppu meni varsin tiiviisti pelien parissa. Valitan, mutta ei kyllä mitään uutta lautapeliä ole tarjota niitä odottavien iloksi. Lauantai meni perinteisten Mallorcan, Carcassonnen ja pleikkaripelien parissa Tuike-glögiä siemaillen.  Sunnuntaina taas oli vuorossa sitä itseään eli hodareita, kebabia ja WH40K. Illalla pelisessiosta selvittyäni oli jopa niin hyvin energiaa jäljellä, että aloin sutia väriteeman testinappeja Fire Dragoneille ja Striking Scorpioneille. Senpä vuoksi en maanantaille mitään tekstiä julkaissutkaan.

Otos sunnuntailta: Serpent of Fury jäi hyödyntämättä
Dark Eldareistakin muuten taas sen verran, että GW julkaisi sivuillaan lyhyen tarinan White Dwarfista vuodelta 2000 nimeltään The Torturers Tale (PDF). Itse ainakin toivotan kaiken fluffin aina tervetulleeksi, vaikka vähän kierrätetynkin sellaisen.

-----  <varoitus>
----- Saavutamme äärimmäisen epätodennäköisyyden...
----- </varoitus>

Oh bugger, here we go again...
Nyt muuten isketään äärimmäisen epätodennäköisyysmoottorin nappula taas pohjaan ja ampaistaan asiaan, joka on syyllinen tämän viikonloppumuistelun otsikkoon. Joulupuu on rakennettu niih. Eivätpä tilipitappitonttutappilaulujen vääntäjät aikanaan arvanneet, kuinka oikeassa vielä tulevaisuudessa olisivatkaan. Oikeastaan tämä koko blogiteksti viikonlopusta lähti aivoissa liikkeelle siitä, kun kannoin muovikuusen palasia sisälle autosta. Tekokuusi! Pyhäinhäväistys! Kutsukaa inkvisitio! Valmistelkaa rovio... pläh. Haluaisin pitää kauhean rantin aitojen joulukuusten puolesta, jotka on haettu metsästä verenmaku suussa, mutta toisaalta ymmärrän kyllä, että kaikille se ei vain ole mitenkään mahdollista. Jaksa tuulimyllyille ruveta raivoamaan. Tämä on ensimmäinen jouluni ikinä muovikuusen katveessa. Taistelisin vastaan, mutta ihan jo ensi kuun matkailunkin takia aito kuusi ei olisi viisas ratkaisu. Siinä mielessä kuusen materiaali on ihan se ja sama, koska kaikista jännittävintä siinä tulee olemaan se, että tämä on Tiberiuksen ensimmäinen joulu. Jännä nähdä millaisia kohtauksia kissa saa, kun puita, joista hän kovasti siis pitää, ilmestyy sisälle kasvamaan keskelle huonetta.

Näkökyvyn omaavat ovat varmaan muuten huomanneet, että vaihdoin joulun kunniaksi myös blogini banneria. Kauhean kätevää, kun asuu graafikon kanssa <3

Kun nyt kerran peliaiheissa ollaan pompittu paikasta toiseen, niin vedetään nyt vielä lopuksi mukaan cosplay. Kaunis osoitus siitä, miten kaiken voi tehdä entistäkin eeppisemmin.

Ehkä tämän kaiken randomin jälkeen saadaan taas hetki pysyttyä asiassa.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Sunnuntaisarjis: Wayward Sons

Löysin tuossa vähän aikaa sitten itselleni uuden nettisarjiksen. Kyseessä ei ole sitä nettisarjoille tyypillistä humoristista strippisarjakuvaa, vaan vakavampaa pitkää tarinaa. En ole itsekään ehtinyt lukea vielä kovin pitkälle, joten en halua vielä kirjoittaa mitään arvostelua tai analyysiä sarjasta. Ajattelin kuitenkin silti kiskoa tämän teidän muiden ihmeteltäväksi, koska lupaavalta sarja ainakin vaikuttaa. Wayward Sons: Legends

Ensimmäisen osan "kansi"

lauantai 27. marraskuuta 2010

Ensimmäistä näppituntumaa Dark Eldariin


Kaivellaampa hieman omaa osuuttani tuosta aiemmin vilauttamastani kimppatilauksesta. Hankein siis hieman Vallejon maaleja, Dark Eldar codexin, laatikollisen Kabalite Warrioreja ja Lelith Hesperaxin (ja Saints Row 2:n). Vieläkin aikaisemmin uhosin, että tälle Dark Eldar-tilaukselle on käyttöä, vaikken edes alkaisi serkkuja pelikentällä käyttämään. Lienee syytä perustella moinen väite.

Aloitetaan Kabaliteista, joiden kohtalo on kaikista helpoin ja selkein. Varsin monista tulee uusia kroppia crafworldilaisten puolelle. Tärkein projekti näiden suhteen tulee olemaan naispuolinen Striking Scorpion exarch. Todennäköisesti myös sekoitan näitä osia guardiaaneihin, jotta saan vähän rajumman ulthwélle sopivan ryhmän aikaiseksi. Mahdollisesti pahimmassa tapauksessa vielä pari muuta exarchia ja autarcheja. Kohta siis huomataan, että eihän tästä laatikosta jäänyt Dark Eldareille edes maaliteeman testinappia jäljelle. Lelith Hesperaxin kohtalo on valitettavasti varsin väkivaltainen päätyen kilon paloiksi. Ainakin alkuperäinen suunnitelmani oli napata pää farseer-conversioon ja tehdä basesta joku huono lipunryöstöpuujalkavitsi. Kädet ja jalat päätyisivät myös toisiin figuihin. Tai näin ainakin ajattelin tilatessa. Olisi nimittäin toisaalta sääli paloitella näin tyylikästä figua. Oudon ongelman tuo myös hieman se, että figu on vieläkin sirompi, kuin mitä kuvista on voinut päätellä. Ja mitenkö codexin ostamisen perustelen? Lisää eldar fluffia!

Lelith Hesperaxin lisäksi myös warrioreista iski pieni figuahdistus. Nyt ymmärrän vielä entistäkin paremmin sen From the Warp-blogin kirjoituksen. Maalaaminenkin voi kieltämättä olla haastavampaa, kuin ajattelin, mutta figuissa on myös jokin muukin ahdistava tekijä, jota en osaa paikallistaa. Materiaalin outo tuntu? Yksityiskohtien määrä? Tai vain yksinkertaisesti se, että Dark Eldarien olemus on todellakin vangittu muoviin niin täydellisesti, että se kauheus huokuu sprueista? Hei katsokaa tein B-luokan kauhuleffajuonen...

Codexia ehtinyt nyt pari päivää innokkaasti lukemaan ja onhan se tottakai pelillisesti ja fluffillisesti erittäin herkullinen. Kirjan parasta antia (taustatarinan lisäksi) omasta mielestäni on ehkä se, että siitä on mahdollista koota useita täysin erilaisia armeijoita. Enkä tarkoita pelkästään armeijalistojen suhteen, vaan kokonaisia erilaisia teemoja ja ne jopa vielä toimivat. Sitä en kyllä jaksa ymmärtää, miksi niin monet edelleen yrittävät vääntää tällä uudella kirjalla pelkästään sitä samaa raider-lance-spämmiä, kuin vanhallakin kirjalla.

Itselleni tärkeimpiä kohtia kirjassa on kuitenkin Baron Sathonyxin informaatio, sillä olen jo pitkään ajatellut, että jos jossain vaiheessa lähden perustamaan suunnittelemaani avaruuspiraattilaivastoa, niin ryhdyn rakentamaan sitä Paronin ympärille. Herran nimi tosin vaihtuu, mutta paronin arvo säilyy.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kuin dominot tiimalasissa...

Keksejä vai pelinappuloita? No mutta kas, siinäpä kysymys. Oli vastaus tiimalasin sisältöön sitten mikä tahansa, niin jotain ketjureaktiota on kyllä aistittavissa. LHC:n syytä aivan takuulla. Cernimaitoa tai ei, niin peliporukastani on ilmaantunut liuta tuoreita figublogeja. Omistettakoon tämän päivän postaus siis heille. Menkää ja kansoittakaa.

http://defilertheg.blogspot.com/
http://kardinaali.blogspot.com/
http://ookamitez.blogspot.com

 Sitten on vielä yksi lisää käynnistymässä: http://spluuga.blogspot.com/

torstai 25. marraskuuta 2010

Vapaudu vankilasta -kortti

Linssilude. Tosin tällä kertaa taisi kiinnostaa lähinnä kameran hihna
Ihan pikainen postaus vielä tälle päivää. Katsokaa mitä hain Porin poliisiasemalta. Ei ei, en kissaa. Tiberius on ninja ei se jää koskaan kiinni. Passista tietysti puhun. Tätä ei ehkä heti käsitä figupostaukseksi, mutta se on sitä. Ensi kuussa nimittäin pitäisi lähteä käymään Games Workshopin luvatussa maassa eli Iso-Britanniassa. Pääasiallisena kohteena Lontoo. Ei olisi tietysti mahdotonta järjestää jollekin päivälle matkaa Warhammer Worldiin Nottinghamiin, mutta minusta tuntuu, että tekemistä riittää tälle reissulle ihan tarpeeksi pääkaupungissakin. Brittilään reissaaminen kun ei lopulta paljoa maksa, joten ehkä ensi kerralla sitten. Pelkästään Lontoossa muuten näyttäisi olevan lähemmäs parikymmentä GW:n liikettä, että eiköhän sitä niistä johonkin eksy. Montakos niitä taas koko Suomessa olikaan...ai niin.

Tästä tulee mielenkiintoinen joulunalus. Ei siis muuta, kuin sarvikypärä päähän ja saarivaltiota tyhjentämään figuista... ja poliisiboxeista!

tiistai 23. marraskuuta 2010

Maastoon piirretty viiva

Tämä kuva ei nyt kyllä ole kovin hyvä lähtökohta suippokorvilleni
Games Workshopin kotisivut juhlivat synttäreitään tuossa aiemmin tänä vuonna ja muun biletyksensä ohessa sujauttivat myös nettisivuille yhden scenaarion kullekin "isolle" pelille eli Lotrille, Faballe ja 40k:lle. Luonnollisesti lähinnä tämä viimeinen kiinnosti itseäni. Päätinpä nyt kaivaa kyseisen tehtävän esiin tuolta sivujen kätköistä, koska peliporukkani kerran yrittää saada uutta vauhtia tähän harrastukseen.

Warhammer 40.000-scenaarion nimi on The Dividing Line (pdf) ja sen ideana lyhyesti on, että maastoa halkoo voimakenttä, joka jakaa pelikentän ja pelaajien armeijat kahtia. Voimakenttää ylläpitävät tornit on kuitenkin mahdollista tuhota ja näin heikentää ja lopulta jopa sammuttaa kenttä kokonaan.


Suunnitelmani The Dividing Linen hyödyntämiseksi on hyvin yksinkertainen: Neljä pelaajaa samaan pöytään kahtena joukkueena. Samalla puolella olevat aloittavat luonnollisesti samasta laidasta pöytää, mutta (voima)kenttäpuoliskot arvotaan. Juu juu tämä sotkee pelin ideaa ja scenaarion tasapainoa ja muuta vastaavaa hieman, mutta kaikki sellainen huttu on nyt täysin sivuseikka. Tarkoitus on vain tarjota porukalle (toivonmukaan) innostava peli ja myös tilaisuus useammalle pelata samaan aikaan. Mikä on kansan mielipide?

Lassi? Tero? Pasi? Tuomas? ..muut? Turkulaiset vahvistukset? Juho? Antti? Tuomas^2?
Muutkin kuin oman peliporukan jäsenet saavat tietysti ideaa kommentoida täysin vapaasti. ..jos ette sitä muuten tajunneet.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Lisää blogipohdintaa


Jaha joku merkkipaalu taas. Kaksi kuukautta tätä mielipuolista bloggausta takana. En kyllä pidä mitään kakkukahveja vielä tämänkään johdosta sori vaan. Ja kuten varmasti arvasit, niin ei sunnuntaisarjista tänään. Jaahas mitäs arvon tilastoni sanovat tällä hetkellä. Näiden parin kuukauden aikana rantteihini on käyty törmäämässä jonkin verran päälle 2200 kertaa. Päivittäiset luvut hieman heilahtelevat. Normaalit luvut pyörivät siellä 30-40 osumassa päivässä, mutta sitten on aina välillä niitä hämäriä piikkejä tilastoissa. Syyllinen kaikista suurimpiin kävijäpiikkeihin on näyttänyt olevan tuo keskeneräinen Venom, jonka aikaisemmin postasin.

Vaikka kävijämäärät ovat pysyneet siedettävinä koko ajan, niin kommenttien määrä on vaivoin muuttunut mihinkään. Tämä saattaisi turhauttaa kovasti, ellen olisi jo muissa yhteyksissä sisäistänyt sitä, että ihmisistä on aivan pirun vaikeaa välillä saada mitään irti. Tämä korostuu erityisesti täällä Satakunnassa ja varsinkin Porissa. Harrastustoimintaa täällä pyörittäessä sen on kyllä oppinut turhankin hyvin. Heh, näkeehän sen Sotavasarassakin, kuinka vähän sanottavaa ihmisillä lopulta on. Molemmissa merkityksissä.

Eniten tässä on oikeastaan miettinyt sitä, että pitäisi ehkä vähän rauhoittaa tuota päivittelyn tahtia. Tulee välillä olo, että joku paljon oleellisempi teksti jää tuoreemman pikakirjoituksen jalkoihin. Ehkäpä joku kävijäkin saa enemmän aikaa sisäistää postausta ja ehkä jopa vahingossa kirjoittaa siihen kommentin. Lisäksi joulukuu lähestyy ja se aiheuttaa kaikkea sellaista elämöintiä, että olisi muutenkin typerää raapustaa tekstejä jokaiselle paikalle. Kenties tekin ymmärrätte pysyä netistä poissa sen päivän tai pari. No minä en oikeastaan itse ymmärrä, mutta se nyt on sivuseikka. Oleellista on lähinnä sekin, etten suostu maalaamaan itseäni sellaiseen nurkkaan, että tuntisin olevan pakko kirjoittaa päivitys, vaikka ei mitään sanottavaa siihen väliin olisi. Ei tämä pohdinto kylläkään tarkoita, että tahtini hirveästi muuttuisi. Eiköhän uutta luettavaa löydy ainakin kuutena päivänä viikossa eli varmaan vahingossa seitsämäntenäkin. Maanantain postauksen ainakin nyt skippaan sitten ihan tarkoituksella uhrilahjaksi.

Naksuttelin myös tuohon oikealle uuden kyselyn, jolla yritän vähän kartoittaa, että mistä kaikesta ihmiset ovat figurintamalla kiinnostuneita kuulemaan. Pääsevät kaikki muutkin figuista bloggailijat sitten tuijottelemaan tuloksia.

Eilinen meni taas vaihteeksi animuseuran touhuissa ja tällä kertaa tekosyynä pikkujoulut, jotka itseni ja muutamien muiden suhteen kuluivat suurilta osin Dominionin lätkimiseen ja 40k:sta vaahtoamiseen. Tänään ottanut rennosti ja pohdiskellut huippusalaista hyshys-projektia. Olisi kaksi viikkoa aikaa tehdä kilpailutyö animeseuran vuosijuhlan mecha-suunnittelukilpailuun. "I have a cunning plan..."
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...