Leffaisku: Captain America

Suuri jenkkiläinen propagandaelokuva eli Captain America: The First Avenger tuli katsastettua ja kyllä jälleen vankoissa aikaisempien Marvel-leffojen talsimissa jäljissä kuljettiin.

Steve Rogers on piskuinen ja tautinen miekkonen, joka tahtoisi epätoivoisesti sotilaaksi. Ei tappaakseen natseja, vaan koska hänen mielestään pitää vastustaa koulukiusaajia. Armeijan värväyskoneisto ei kuitenkaan astmaista sotilasta huoli (muista sairauksista puhumattakaan), joten Steve kiertää eri kaupunkien värväystoimistoja toivoen, että jossakin lääkäri olisi yksinkertaisesti sokea. The Maailmannäyttelyssä Steve törmää kuitenkin professoriin, joka valitsee hänet uudeksi koekaniiksi projektiinsa ja eipä aikaakaan, kun KAPTEENI AMERIKKA syntyy. Tämän jälkeen asiat menevät tietysti pahasti pieleen ja Steve jää ainoaksi supersotilaaksi, joka saadaan tuotettua. Armeijaa ärsyttää kuin pientä oravaa, sillä he tilasivat kokonaisen komppanian kapteeniamerikoita, joten Steve joutuu poliitikkojen propagandakoneiston hampaisiin myymään sotaobligaatioita.

S.H.I.E.L.D. eikö? No miksei muka...hmph

Tästä seuraa kenties tämän kuinka-kaikki-alkoi tarinan pelastus, sillä sinisessä pyjamassa pomppiva ja sarjakuvia jakavan kapteenin alkutaival on niin itseironinen muihin Marvel-leffoihin verrattuna, että se jollain kummalla tapaa palauttaa uskottavuuden tälle jenkkilippuun kietoutuneelle supersankarille. Tottakai kapteenikin pääsee lopulta tositoimiin, mutta aluksi täysin omin lupinensa. Vaikka natsit ovatkin se virallinen vastus, niin varsinaiset pahuudet itse leffassa hoitaa Hydra nimeä ja mentaliteettia kantava ryhmittymä.

Übersturmpahis Johann Schmidt a.k.a. Punakallo

Pääpahiksen maskin naruja vetelee tottuneesti Hugo Weaving, joka luonnollisesti aiheuttaa elokuvasaleissa edelleen "mister Anderson"-köhinää. (Ikävä kyllä.) Agentti Smith-läppää ei ainakaan vähennä se seikka, että punakallomme ristimänimi on Johann Schmidt. Tästäkin huolimatta superkonna on elokuvassaan parhautta ja muutenkin hahmot ovat ilahduttavan onnistuneita. Tommy Lee Jonesin esittämästä eversti Phillipsistä en tosin oikein osaa päättää, että onko hän nerokas valinta retroupseeriksi vai omaako hän vain aivan liian suuret jalat pelkkiin sivuhahmon saappaisiin. Myönnettäköön, että Tony "Ironman" Starkin isäukko Howard Stark jää välillä vähän vaisuksi, mutta tämä on toisaalta myös tarkoituskin. Onpahan ainakin joka tapauksessa selvästi poikansa isä.

Agentti Carter eli Hayley Atwell - Ei se näin hottis ole muissa leffoissa ollut..ehkä se johtuu pyssystä...mitä?

Summa ja summarum: Kyllä tätä leffaa kehtaa jälleen suositella kaikille, jotka ovat muista nykyisistä Marvel-elokuvista pitäneet. Loppuun on vielä todettava varoituksena, että itselle ainakin tuli paha himo rakentaa Imperial Guardista Hydra-armeija.

Heil Hydra!