Tekstiseinä jyrää meitin |
Pakko siis ehdottomasti bloggausta suositella kaikille, jotka tätä lukevat ja moista pohtivat. Se tukee harrastusta ja jopa avaa joillekin kokonaan uusia ovia. (Veikkaan, että ainakin muutama bloginpitäjä tietää tarkalleen mitä tarkoitan) Eihän bloggaus toki kaikille sovi, eikä se myöskään välttämättä ole aina helppoa. Blogin "menestyminen" on kuitenkin varsin suhteellista ja monen blogin tarina saattaa päättyä vain senkin takia, että kirjoittajallaan on epärealistisia käsityksiä internetin ihmeellisestä maailmasta. Kävijä- saati kommenttivyöryt eivät saavu hetkessä, vaikka tuottaisi kuinka mahtavaa sisältöä. Moni saattaa helposti myös lähteä tavoittelemaan maailmanvalloitusta turhan vähäisin eväin. Tässäkin asiassa on helpompi kokeilla ensin siipiään kotimaisilla markkinoilla ja sitten vasta lähteä ulkomaille, jos siltä tuntuu. Mutta nyt tulee paljon synkempää tekstiä, kuin tarkoitukseni oli.
Blogin pystyyn pistäminen on nykyään naurettavan helppoa, joten teknisesti sen ei pitäisi olla kenellekään liikaa. Mitä sisältöön tulee, niin jo pelkästään seuraamalla muiden blogeja löytää usein paljon itselleen sopivia vinkkejä ja tapoja tuottaa omaa sivustoaan. Artikkelisarjojen ideoiden lainaaminen esimerkiksi on ihan luvallinen tapa. En minäkään Viikon Vinkkilistoja itse keksinyt. Kukaan ei myöskään sano, että blogista pitäisi kehittyä joku valtava sivusto tulevaisuudessa vaan tottakai figublogin ydin on yleensä vain esitellä muille mitä on tullut viime aikoina tehtyä. Tässäkin tapauksessa blogin pyörittämisen kannalta on hyvä ottaa jokin tavoite, että kuinka usein edistymistään pyrkii kirjoittamaan. Esimerkiksi vaikka kerran viikossa. Blogin pitämisessä on tavallaan aina tämä kummallinen tasapainottelu itse blogin ja blogin aiheen edistymisen suhteen. Onneksi ne myös parhaimmillaan ruokkivat toisiaan.
Varmasti vinkkejä saa myös ihan suoraan kyselemällä bloggaajilta itseltään. Minullekin voi viskoa sähköpostia tai kommenttia myös ihan bloggaamisesta näiden varsinaisten aiheiden lisäksi. Pitäisi tälläisiä blogivinkkejä julkaista joskus postauksenakin ja myönnettäköön, että moisiakin tekstirunkoja tuolla bloggerin sisuksissa odottaa niiden lähes 50 muun luonnoksen joukossa. Niitäkin pitäisi saada järsittyä jossain vaiheessa julkaisukuntoon ja tästä pääsisimme taas pariin muuhun aiheeseen bloggaukseen liittyen, mutta jospa emme harhaile enää pidemmälle. Eiköhän tässä ollut tarpeeksi suunnittelematonta virtausta tällä erää.
Onnea saavutuksesta. Perässä tullaan! :)
VastaaPoistaKyllä harrastusrintamalla kieltämättä vähemmän saisi varmasti aikaan ilman blogia - tulee edes aina jotain yritettyä tehdä kun tavoitteena on vähintään se yksi sunnuntaipostaus viikossa jos ei muuta :)
VastaaPoistaJanzki: Kiitoksia kiitoksia ja mielenkiinnolla odotellaan sinunkin 300-postausta ;)
VastaaPoistaGrondis: Kyllähän siitä hyvän kierteen yleensä saa aikaiseksi tosiaan... siis ellei sitten ahdistu vain entisestään enemmän ja vaivu sikiöasentoon maalauspöydän alle.
Mulla tahtoo vain aina karkailla nuo maalaushommelit kummasti sivupoluille. Nytkin maalauspöydälle oli nostettuna länkkärifiguja ja masiinaan meniittejä tarkoituksena saada ne viimeisteltyä, ja maanantaina sitten aloin maalaamaan ... masiinaan Khadorin widowmakereitä jotka kaivoin jostain kaapin pohjilta, kun halusin testata toimiiko niillä camo-teema :)
VastaaPoistaJoo-o kuule ihan sama vika. Allekirjoittaneen "pitäisi" tehdä Eldarin viimeistelyt liigakuntoon, Tervigonia ja Dreadfleettiä, mutta yhden laivan kanssa nysväämisen lisäksi olen vain väkertänyt GK:tä ja DE:tä eli metsään mennään suunnitelmien suhteen :D
VastaaPoistaJos saisi itsensä sen verran ruotuun vielä loppuviikosta että tosiaan sitten nuokin viimeistelisi. Se tavallinen tapaus allekirjoittaneella, eli sain n. 70% noista figuista väreihin maanantaina, sitten ollut kiireitä joten seuraavan kerran pääsee istahtamaan maalauspöydän ääreen aikaisintaan perjantaina, luultavimmin lauantaina. Ja mulla se isoin kynnys on aina tarttua puolivalmiiseen ja viimeistellä, jotenkin uuden aloittaminen tuntuu enemmän aikaansaamiselta :)
VastaaPoistaMutta perhana, noilta widowmakereilta oikeasti puuttuu nyt vain kiväärit ja vähän pientä muuta sieltä täältä, kyllä mä onnistun :D
Onnittelut merkkipostauksestasi!
VastaaPoistaSinä Funrinji jaksat olla aina yhtä innokas figublokkauksen puolesta puhuja. Itse en aivan yhtä varauksettomasti blogin perustamista suosittele vaikka kynnyksen ei pitäisi olla päätä huimaava. Omaa blogiani perustettaessa kyselin itseltäni mm. seuraavia asioita:
1. Mitä tarvetta minussa blogi palvelee?
2. Onko minulla riittävästi asiaa, mielenkiintoa ja omistautumista? (joo, edellisestä postauksesta alkaa jo olla aikaa - kertoo jo jotain)
3. Onko minulla oikeasti jotain, jota ihmiset haluaisivat lukea. (tämäpä ehkä vaikein, mutta onhan siellä lukijoiksi uskaltautuneita kourallinen)
4. Sisällöllinen selkeä linjaus.
5. Naseva nimi blogille.
En tietenkään vaadi, että jokaisen blogin aloittajan pitäisi olla asiat valmiiksi pureskeltuja tai etteikö saisi vain kokeilla. Auttaa vain kovasti, jos jo tietää mitä on tekemässä.
Itse suhtaudun blogaamisen harrastusta piristävään vaikutukseen poikkeuksetta positiivisesti riippumatta minne se mielenkiinto suuntautuu. Käytännössä kaikki ahertaminen pääsääntöisesti palvelee lopullista tavoitetta (kaikki valmiina), ellei se ole maalinpoistoa tai uusien figujen tilaamista.
Asiaa kyllä puhut ja olen samaa mieltä, ettei bloggauksessakaan toimi se soitellen sotaan asennoituminen.
VastaaPoistaKotimainen harrasteblogimaailma on vielä yksinkertaisesti niin pieni, että mukaan pääsee onneksi vähän vähemmälläkin sotasuunnittelulla. Eri asia, jos meinaa ulkomailla pärjätä, sillä siellä on kaikki "perusblogit" jo nähty.
Suosittelen kyllä itsekin kaikkia miettimään noita esittämiäsi viittä kysymystä. Niiden avulla oikeasti pääsee pitkälle.
2. kysymyksen valitettavasti koen myös suomalaisen mentaliteetin kohdalla ongelmaksi. Moni blogiteksti jää varmasti tekemättä vain sen takia, että henkilö ajattelee oman asiansa olevan täysin tarpeeton eikä kiinnosta ketään. Tälläisestä tavallaan pienestä angstaamisesta pitäisi myös päästä eroon. Tämä on siis aiheellinen kysymys, mutta myös hyvin kaksipiippuinen juttu.
Monet eivät esimerkiksi tahdo ymmärtää WIP-postauksien arvoa, mutta kyllä minua esimerkiksi ehdottomasti kiinnostaa, miten joku figu on tehty.
Liiallinen itsekritiikki karsii kaikkea luovaa, jos pääsee liiaksi suitsiin. Blogikirjoittelu on myös siinä suhteessa samanlaista kuin journalismi, että juttu on saatava valmiiksi, ei täydelliseksi. Minua tuo kovasti ärsyttää toisinaan, mutta aikaa vain ei ole tehdä täydellisiä katsauksia vaan semmoisia mulkaisuja.
VastaaPoistaElävä blogi tarvitsee säännöllisiä postauksia pikemminkin kuin täydellisyyttä aiheissa. Säännöllisyys sitten vaatii sitoutumista ja se on minusta vieläkin kovempi koetin. Säännöllisyyttä on vielä syytä korostaa, koska se tuo lukijoille odotusarvoa. Esimerkiksi viikon vinkkilistasi selvästi rytmittää sinun blogiasi ja tuo jotain odottamisen arvoista siihen viikottain. Toisaalta se sitten vaatii niiden vinkkien hakemisen vaivan.
Tuosta päästään sitten sisällön hallintaan. Itse aloitin blogin kirjoittamisen sillä, että tein yksinkertaisen listan aiheista, joista minulla olisi jotain sanottavaa. Kovin paljoa minun ei ole listaani edes tarvinnut koskea, mutta sinne voin lisäillä uusia ideoita säästöön tai käyttää, kun ei ole mitään tuoretta mielessäni. Minun pullonkaulat tällä hetkellä on ajan-, energian- ja kuvien puute (unohdin taas ostaa pattereita kameraan Instant Moldit käytännössä juttua varten).
Jep allekirjoitan jälleen kerran. Näihinkin pitää vaan löytää se oma juttu. Viikon Vinkkilista esim syntyy minulta varsin luonnostaan, koska selaan paljon muita blogeja, niin pasteilen vain talteen, kun näen jotain kivaa. Välillä vaan väkisinkin on heikompia aikoja maailmallakin, kun kukaan ei saa mitään aikaan :D
VastaaPoistaKannattaa siis vain miettiä, että mikä tässä harrastuksessa on todella se oma juttu ja kirjoittaa siitä.
Minustakin juuri blogaamisen kohdalla ei välttämättä tarvitse miettiä kirjoittamaan ryhtyessä kiinnostaako tämänkertainen aihe miten isoa ryhmää. Ainakin itse koen kirjoittavani välillä enemmän itselleni kuin lukijoilleni - eli oma blogini on tavallaan välillä päiväkirjamaista ajatuksien ja harrastuksen summaamista jota mahdollisesti voi itse tulevaisuudessa ihmetellä, ja jos jotakuta sattuu edes etäisesti kiinnostamaan se on plussaa. Välistä sitten taas armeija- ja peliesittelyt, peliraportit ja vastaavat ovat suunnattu puhtaasti lukijoiden iloksi.
VastaaPoistaKuitenkaan ykdenkään blogientryn ei pitäisi olla keneltäkään pois - jos se ei kiinnosta, sen voi skipata tuhlaamatta siihen aikaansa. Kirjoittaa voi välillä puhtaasti vain siksi että tykkää kirjoittaa vaikkei juuri asiaa olisikaan :)
Juh niimpä eli ts. homma palaa lopulta aina tuohon Murheen kysymykseen number yksi.
VastaaPoistaTuo päiväkirjamaisuus on myös hyvä rentouttava puoli. Itse ainakin usein huomaan, että kun saan raapustettua jonkun epämääräisen idean tai inspiraation blogiini, niin voin jakata vatvomasta sitä pääni sisällä ja palata itse toteutukseen joskus myöhemmin, kun siltä tuntuu.