Leffaisku: The Adventures of Tintin

Nyt seilataan vaarallisilla vesillä muutenkin, kuin Yksisarvisen salaisuuden hengessä. Onhan kyseessä elokuva, joka on kirvoittanut esiin esimerkiksi sellaisen mielenkiintoisen otsikon, kuten "Spielbergin elämäntyönä oli raiskata Tintti." Leffa tuli siis tarkastettua ja haluaisin kirjoittaa siitä todella syväluotaavan analyysin, mutta en vain pysty. Älä käsitä väärin, sillä pidin elokuvasta, mutta en vain osaa oikein muodostamaan siitä syvällisempää sanottavaa. Ei se myöskään siis ole ihan niin häikäisevän loistava, että jäisin sanattomaksi.

Otsa

Yksi oleellisimpia asioita elokuvassa on, että se on visuaalisesti todella näyttävä. Heti, kun Tintin pään muotoon tottuu, niin näkymät ovat kerrassaan loisteliaat alusta loppuun. Tietokoneilla on hyrrätty kunnon kierrokset tätä tehdessä. Upea ulkonäkö ei kuitenkaan ole leffan ainoa hyvä puoli, vaan sitä on myös tehty oikealla asenteella kieli poskessa ja ymmärretty, että nyt pojat tehdään sarjiselokuvaa. Mutta entäs se varsinainen sisältö? Sehän kaikkia tottakai kiinnostaa. No täytteet on kyllä kiskottu suoraan Tintti-sarjakuvista, mutta lauseen painotus on todellakin monikossa, sillä elokuvaan on puserrettu sekalaisia aineksia paristakolmesta eri Tintti-albumista. Jos olet fanaattinen tinttien suhteen ja jo tämä järkyttää sinua liikaa, niin elokuva ei ole sinua varten.

Yarrr

Itse luin pienempänä tottakai kaikki Tintit, mitä kirjastosta käsiini sain, mutta en todellakaan palvo maata Hergén jalkojen alla. Se oli vain se perinteinen sarjisvaihe, jolloin luettiin hieman kaikkea ja kaikki. Tältä pohjalta itse todellakin pidin elokuvasta. Asenne oli oikea alusta asti, ääninäyttelijät parhaita mahdollisia ja paketointi tosiaan näyttää loistavalta. Kokonaisuus vain on sellainen, että on jätettävä sen arviointi kunkin omaksi huoleksi. Katso siis itse äläkä usko muita.

Simon Pegg? Eiku tuolla takana