Leffaisku: Tron: Legacy

Leffateatterissa tuli käytyä ensimmäisen kerran tänä vuonna ja vuorossa oli tuossa jo joulukuun puolessa välissä ensi-iltansa saanut Tron: Legacy / Perintö. Totean heti, että kaikista mahtavinta tässä on se, että joku voi tehdä elokuvalle jatkoa yli 25 vuoden jälkeen ja pystyy lyömään pääosiin samat kaksi naamaa, kuin alkuperäisessä. Joo tottakai sinne piti laittaa vielä kaveriksi joku nuorempi sukulainen ja uusia typsyjä, mutta siltikin kyseessä on kaksi patua uudessa leffassa vuonna 2010 samoissa rooleissa, kuin olivat vuonna 1982. Nostan fiktiivistä hattua.

Tronilaiset 2010

Puhun tottakai näistä herroista eli Jeff Bridges ja Bruce Boxleitner.

Tronilaiset 1982

Mutta entäs itse leffa? Vetää itseasiassa tavallaan hieman hiljaiseksi. Tron on pikemminkin hämmentävä trippi 3000-luvun kasaridiscoon, kuin elokuva. Ihan hyvällä tapaa kyllä. Tätä matkaa tietokoneen sisuksiin oli ihan mukavaa katsella ja kiekkotaistelut ja valojuovapyöräilyt olivat sieviä urheilulajeja. Olin itseasiassa kuvitellut, että leffassa pyörittäisiin gladiaattoriareenoilla huomattavasti pidempään, mutta kisailut jäivät lopulta hyvin pieneksi osaksi tapahtumia. Tämäkin lienee kyllä pelkästään hyvä seikka. Tron ei ole mitenkään värisyttävä leffa juonellisesti, mutta oli kuitenkin mielestäni rentouttavaa katsottavaa. Jep en oikeastaan edes halua sen syvällisempää analyysiä tehdä. Rentoutti pitkän viikon keskellä ja se on hienoa nykyään.

Nostan leffalle kyllä hattua vielä toistamiseenkin, sillä se ansaitsee äärimmäisen harvinaisen palkinnon nimeltä "Ei-ärsyttävä-paha-kaksonen." Hienoa oli jo ylipäätään sekin, että kaksoisolentoja ei ollut toteutettu sillä kuluneella ja jo hieman raivostuttavalla tavalla eli vaihdellaan vain vaatteita yhdelle ja samalle näyttelijälle. Tämä on toki yksinkertaisen tehokasta, mutta olen jo todella kyllästynyt siihen, miten paha kaksonen sitten ryöstää vaatteet hyvikseltä ja kukaan ei osaa epäillä, että henkilöt olisivat vaihtuneet keskenään. Tronissa kaksonen oli kuitenkin saanut niskaansa kilon CGI-muovailuvahaa ja niin hämmentävää kuin se onkin, niin se toimi. Tämä aasinsilta johdattaa toiseen yleiseen sudenkuoppaan, jonka Tron kuitenkin onnistuu myös välttämään todella yksinkertaisella tavalla. Olemme virtuaalisessa tietokonemaailmassa, joten kaikki tökerot ja kankeat tietokone-efektit istuvat leffaan kuin nenä keskelle päätä! Ironisen nättiä siis.

Elokuvan hämärin roolisuoritus kuuluu tottakai Michael Sheenille, joka esittää mukavaa heppua, joka omistaa pienen yökerhon Tronlandiassa. Kyseisessä baarissa toimii myös DJ:nä joku paikallinen kyky nimeltä Daft Punk. Michael Sheenhän tunnetaan nykyisin parhaiten rooleistaan pahisvampyyrinä Twilight-leffasarjassa ja vanhasta kunnon Gladiaattorista, jossa hänen roolinsa on "Man who tried to execute Maximus." ...Niin.

Jännä näyttelijä kyllä. Odotan innolla, että pääsisin näkemään häneltä lisää epämääräisiä pahisrooleja.