Lautapelien pyörittelyä

Aikaisemmin mainitsin hankkineeni Mallorca-lautapelin ja nyt kun sitä on tullut useampaan otteeseen pelailtua, niin täytyy sanoa, että jo ensivaikutelmat osuivat täysin oikeaan. Peli on äärimmäisen yksinkertainen ja rento, mutta tarjoaa myös tilaisuuksia ajatteluun ja kikkailuun. Hardcore-lautapelaaja ei tietenkään saa pelistä irti normaalia täysipainoista ateriaansa, mutta sehän onkin itseasiassa pelin vetovoima näin hieman vakavampien pelaajien näkökulmasta. Mallorca on nimittäin hyvä alku- tai välipala peli-iltaan tai miksei vaikka pelkkä jälkiruoka ihan tavalliseen iltaan. Pelin lempinimeksi onkin kaveri- ja peliporukoissa nopeasti tullut Hedelmäsalaatti. Voinpa siis suositella peliä täyttämään rennompia pelitarpeita. Pelin oppiminen on myös aivan naurettavan helppoa ja nopeaa, joten sen tarjoaminen lautapelejä vähemmän harrastaville on hyvin vaivatonta.

Pääruuaksi tarjoan tällä kertaa Stone Agea. Eijei ei Carcassonne - Kivikautta vaan ihan pelkkää Kivikautta. Tuossa edellisellä viikolla nimittäin pidettiin pieni peli-ilta ihan sukulaisten kesken eli minä, veljeni ja parit serkut. Mallorcalla suoritettiin alkulämmittelyt, jonka jälkeen otettiin esiin Stone Age. En ollut peliin ennen törmännyt ja ensin suoraan sanottuna iski järkytys. Laatikosta kaivettiin esiin ensin ihan normaalisti lauta, mutta sitten sen niskaan kaadettiin purkillinen noppia, ämpärillinen carcassonne-ukkeleita, pienen metsän verran puisia pelimerkkejä ja sitten tämä kasa kuorrutettiin muovikassillisella pahvia ja kirsikaksi päälle lyötiin vielä korttipakka. Onhan sitä hakattu isoja pelejä ennenkin(Arkham Horror, anyone?), mutta ne nyt muutenkin kuljetetaan pelipaikalle satamasta vuokratussa kontissa. Nyt puhuttiin kuitenkin suhteellisen viattoman näköisestä ja kokoisesta lautapelilaatikosta, joka ei ollut kasvattanut yön aikana kaapissa kolmenkymmenen lisäosan pesuetta.

Moisen sälämäärän jälkeen epäili, että ehtiikö peliä yhdessä illassa edes oppia, mutta sisään pääsi varsin nopeasti ja onnistuin lopulta jopa voittamaan pelin. Aloittelijan tuuria ja sitä rataa, mutta onnistuin pelin lopussa huomaamaan pari korttia, joilla sain imettyä itselleni hyvän määrän lisäpisteitä muiden voittamiseen. Pidän tälläisistä resurssihelveteistä ja jäin kyllä jo hieman koukkuun tuon yhden pelin perusteella. Tavallaan tekisi mieli hankkia se omaksikin, mutta pitää hillitä itseään. Hyvin lupaava peli, mutta en tietenkään anna mitään lopullista tuomiota yhden pelikerran perusteella. Ehkä palaan asiaan, jos pääsen pelailemaan enemmän.